”Meidät jätetään oman onnemme nojaan” – Suomenlinna jää pelastusmottiin ja asukkaat pelkäävät pahinta

Asukkaat olisivat toivoneet pelastusväkeä saarelle huontotunnelin remontin ajaksi, koska pelastajien pääsy mantereelta kestää ainakin vartin nykyistä pidempään.

Suomenlinna
Suomenlinnan edustaa ja huurteisia puita
Pakkasen huurruttamia puita Suomenlinnassa 5. tammikuuta 2016.Marja Väänänen / Yle

Huonoon kuntoon päässyt Suomenlinnan huoltotunneli on sulkeutumassa pian remontin vuoksi. Tämä tietää lisäviivettä pelastushenkilökunnalle, jonka tulee hätätilanteessa päästä mantereelta saarelle. Se taas herättää huolta saaren asukkaissa.

– Täällä asuu 800 henkeä vauvasta vaariin ja perusterveestä monisairaaseen. Jos onnettomuustilanteessa ensimmäisen kiireellisen avun paikalle saaminen kestää 45 minuutin luokkaa, niin kyllähän se huolta herättää, sanoo saarella asuva Suomenlinnaseuran puheenjohtaja Markus Cannelin.

Alkukeväästä loppusyksyyn saakka pelastusviranomaiset pääsevät saareen nopeasti veneillä. Kesäisin myös saaressa oleva oma pelastusasema on miehitettynä. Talvisin tilanne on toinen.

– Siihen asti, kun viranomaisten nopeat veneet saadaan vesille, avunsaanti tänne saarelle kuulostaa kyllä kovin hitaalta. Huoli on todellinen ja ymmärtääkseni myös täysin aiheellinen. Asukkaat tuntuvat ajattelevan, että meidät jätetään oman onnemme nojaan.

Pelastuslaitos toppuuttelee asukkaiden pelkoja

Talvisin pelastuslaitos on käyttänyt meren alla kulkevaa huoltotunnelia esimerkiksi ensihoidon tilanteissa, joissa potilaan henki on vaarassa. Tunneli kuitenkin poistuu hetkeksi kokonaan käytöstä korjausten käynnistyessä.

Helsingin pelastuslaitoksen aluepäällikkö Yrjö Niiranen kertoi Ylelle viime viikolla, että pelastushenkilökunnan apuna toimii kiireellisissä tilanteissa rajavartiolaitoksen kopteri sekä merisotakoulun sammutusryhmä. Avun saapumiseen tulee kuitenkin lisäviivettä ainakin vartin verran.

– Heti lähdetään ja kaikkemme tehdään, mutta mahdollisuuksia on aika vähän. Tunnelia käytetään niin pitkään kuin se korjauksilta mahdollista, sanoo Niiranen.

Asukkaiden toive olisi, että saaren omalla pelastusasemalla olisi miehitys korjauksen ajan myös talvikuukausina.

– Sitä pohdittiin pitkään, mutta lopulta johto päätti, ettei talvimiehitykseen ole tarpeeksi resursseja. Lukujen valossa saarella on kuitenkin melko vähän tehtäviä, mikä ei puolla pelastusaseman ylläpitoa.

Niiranen myös muistuttaa, että tilanne on väliaikainen eikä Suomenlinna suinkaan ole ainut paikka Suomessa, jonne pelastuslaitoksen tuoma apu kestää.

Onko kulttuurihistoriallisesti arvokas alue vaarassa?

Cannelinin mukaan pahin uhkakuva, mitä saarella voisi remontin aikana tapahtua, olisi esimerkiksi tulipalo venäläisessä kauppiaskorttelissa. Puutalokeskittymässä tuli leviäisi nopeasti rakennuksesta toiseen.

Suomenlinna on suojeltu maailmanperintökohde, jonka ylläpidosta vastaa Suomenlinnan hoitokunta. Viestintäpäällikkö Laura Klefbohmin mukaan turvallisuusasiat ovat olleet vahvasti esillä korjauksen valmisteluissa.

– Koko ajan tehdään yhteistyötä ja käydään asiasta keskusteluja eri viranomaisten kanssa, ketkä huolehtivat saaren turvallisuudesta. Tunneli on kuitenkin siinä kunnossa, että korjaus on pakko tehdä, sanoo Klefbohm.

Lähtökohtaisesti tunnelin korjaus pyritään tekemään mahdollisimman nopeasti ja urakan loppuvaiheessa hätäajoneuvot saattavat päästä jo käyttämään sitä.

– Tunneli on niin ahdas, että jo yksi työkone tukkii kulkuväylän kokonaan. Siinä vaiheessa, kun korjauksissa päästään esimerkiksi lamppujen asennukseen, voisi hätäajoneuvo ehkä päästä jo tarvittaessa läpi melko lyhyellä varoitusajalla, sanoo hankkeen projektipäällikkönä toimiva Timo Parikka.

Korjausurakan suunnittelu on vielä kesken, mutta tähän tietoon töihin päästäisiin maaliskuussa.