"Keskustelua, ei vahtimista" – Espoo kouluttaa opettajia ehkäisemään radikalisoitumista

Espoossa koulutetaan maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kanssa paljon tekemisissä olevia opettajia ennaltaehkäisemään väkivaltaista radikalisoitumista.

radikalisoituminen
Liitutaulu
Tapio Rissanen / Yle

Tällä kertaa Espoon keskuksessa Entressen kirjastossa pidettyyn koulutuspäivään osallistui 25 opettajaa Espoon eri kouluista.

– Opetustoimenkin tulee ottaa vastuu siitä, ettei kukaan radikalisoituisi, sanoo ylitarkastaja Maria Edel Opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Koulutus perustuu jo vuonna 2012 laadittuun ja 2016 uudistettuun Kansallisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennaltaehkäisyn ohjelmaan. Ensimmäinen vastaava koulutuspäivä pidettiin Espoossa vuosi sitten. Nyt oli meneillään kolmas kerta.

– Me tarjoamme nyt pilottina tätä. Testataan miten erilaiset materiaalit toimivat. Palaute on ollut hyvää ja jatkoa varmasti seuraa tavalla tai toisella, kertoo ylitarkastaja Edel.

Radikalisoitumisen tunnistaminen lähes mahdotonta

Kouluttajana toimiva väitöskirjatutkija Daniel Sallamaa Helsingin yliopistosta korostaa, että radikalisoitumisen tunnistaminen on vaikeaa, ellei lähes mahdotonta.

– Ihmiset, jotka ovat sisällä radikalisoitumista eivät välttämättä viestitä mitenkään, että ovat ajautumassa väkivaltaisen ääriliikkeen piiriin. Yhtä polkua sinne ei ole. Osa radikalisoituu kavereiden ja sosiaalisen verkoston kautta, osa ajatusten tasolla, sanoo väitöskirjatutkija Sallamaa.

Pitää lähestyä oppilaita ja pitää heitä ihan kuin kavereina ja kuunnella.

Abdelmjid Rafik

Koska tunnistaminen on lähes mahdotonta, painottuu ennaltaehkäisy. Siinä korostuu demokraattisten vaikuttamismenetelmien opettelu.

– Ennaltaehkäiseminen on ihan kaiken A ja O ja demokratiakasvatus. Se että oppilaille tarjotaan kykyjä ja taitoja siihen, miten demokraattisin välinein voi vaikuttaa asioihin, ettei tarvitse ryhtyä väkivaltaisiin tekoihin. Tärkeitä ovat myös osallisuus ja osallistuminen, listaa ylitarkastaja Edel.

Tavoitteena on luoda kouluun turvallinen ympäristö, jossa voi keskustella mistä tahansa asioista. Ylitarkastaja Edelin mukaan opettajalle ei haluta missään nimessä vahtiroolia. Tutkija Sallamaa on samoilla linjoilla.

– Yksi keinoista on keskustella avoimesti radikalisoitumisesta ja ekstremismistä rauhallisessa ja turvallisessa ympäristössä. Opettajan on samassa yhteydessä syytä korostaa sitä, että kannattaa vaikuttaa demokratian, eikä väkivallan keinoin, tähdentää väitöskirjatutkija Sallamaa.

Islamin opettaja: Tärkeintä on oppilaiden kuuntelu

Kymmenisen vuotta islamia Espoossa opettanut Abdelmjid Rafik ei ole kohdannut työssään mitään hälyttävää. Myös Rafik pitää parhaana keinona avointa keskustelua estää radikalisoituminen.

– Pitää lähestyä oppilaita ja pitää heitä ihan kuin kavereina ja kuunnella, ja kunnioittaa ja huomioida varsinkin oppilaita, jotka ovat tulleet muista yhteisöistä ja joilla on vähän vaikeuksia, määrittelee islamin opettaja Rafik.