Valtakunnansyyttäjä haluaa jatkossa jopa vankeutta vihapuheesta

A-teema: Vihapuhe -ohjelman suorassa lähetyksessä pohditaan ratkaisuja vihalle. Missä menee sananvapauden raja? Pitäisikö vihapuhe lisätä lakiin käsitteenä?

A-teema
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen haluaa jatkossa tuntuvia sakkorangaistuksia, ääritapauksessa vankeuttakin, kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.Mikko Koski / Yle

– Ehdottomasti, vastaa Yrjö Timonen, joka on joutunut vihavyöryn kohteeksi sen jälkeen, kun hänen tyttärensä, ihmisoikeustaistelijanakin tunnettu Hanna Ruax kuoli tulipalossa Yhdysvalloissa viime joulukuussa.

– Ei, sillä rikoslaissa ei ole aukkoja. Sen sijaan ihmisarvon loukkaaminen sietää tulla vakavammin rangaistuksi, sanoo valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen.

Molemmat miehet ovat keskustelemassa A-teema: Vihapuhe -ohjelman suorassa lähetyksessä helmikuun alussa.

Kansalaisaloite vihapuheesta

Yrjö Timosella on tavoite: saada vihapuhe, keskustelupalstat ja sosiaalisen median alustojen ylläpitäjät kuriin lainsäädännöllä. Hän haluaa, että jokaisella sivustolla olisi tunnistettava palvelujen tarjoaja, omistaja tai vastaava päätoimittaja.

– Minua on uhkailtu, kunniaani on loukattu, minua on haukuttu saatanaksi ja saatanan isäksi, hän tiivistää.

Vihapuheen uhrilta on liikaa vaatia tekemään jokaisesta toimesta tutkintapyyntö. Voimat ja taidot eivät riitä.

Yrjö Timonen

Timosen esikoistytär Hanna Ruax ja hänen kihlattunsa Alex Ghassan menehtyivät joulukuussa Oaklandissa, Yhdysvalloissa, kun vanhassa varastorakennuksessa teknobileissä leimahti räjähdysmäinen tulipalo.

Sosiaalisessa mediassa ja keskustelupalstoilla alkoi vihapostivyöry, joka ei ota loppuakseen. Ensin se kohdistui edesmenneeseen Hannaan ja tämän yhdysvaltalaiseen kihlattuun, sittemmin myös Yrjö-isään.

Viesteissä Timosta kehotetaan hirttäytymään ja hehkutetaan Hanna-tyttären saaneen ansionsa mukaan. Keskustelupalstalla isä leimataan kasvattajana epäonnistuneeksi saatanaksi ja harmitellaan, ettei koko ”suvakkiperhe” kuollut tulipalossa.

– Vihapuheen tai häirinnän uhrilta on liikaa vaatia tekemään jokaisesta toimesta tutkintapyyntö. Voimat ja taidot eivät riitä siihen, Yrjö Timonen sanoo.

Hän suunnittelee sekä rikosilmoituksen tekoa että kansalaisaloitteen laatimista. Timonen haluaa, että vihapuheeseen voitaisiin reagoida nopeammin ja ilman asianomistajan prosessia.

Yrjö Timonen parvekkeella
Yrjö Timonen on lähtenyt taisteluun vihapuhetta vastaan sen jälkeen, kun vihapuhe vyöryi hänen tulipalossa menehtyneen tyttärensä Hanna Ruaxin muiston – ja lopulta myös Timosen ja koko perheen – ylle.Jussi Mansikka / Yle

Moni kirjoittaja piiloutuu nimimerkin taakse. Timonen luettelee muutamia: Temppeliherra, Vihtori Kosola, Suomen sankari, Isänmaan ystävä ja Patriootti.

– Hyvin sellaisia isänmaallissävytteisiä, Save Finland eli Pelastakaa Suomi. Että ei lue, että Kaljupää Peräkylältä, vaan siellä on oikeasti ihan sivistyneitäkin nimimerkkejä.

Miten vihapuhe määritellään?

Pulma ei ole pelkästään se, että vihapuhetta levitetään nimimerkkien takaa. Vihapuheesta puhuttaessa ensimmäinen ongelma on, miten vihapuhe määritellään. Sitä ei tunneta Suomen laissa, eikä sille ole myöskään yleistä, kansainvälisesti hyväksyttyä määritelmää.

Euroopan neuvoston ministerikomitean suosituksen mukaan vihapuhetta ovat ilmaisumuodot jotka levittävät, lietsovat, edistävät tai oikeuttavat etnistä vihaa, ulkomaalaisvastaisuutta, antisemitismiä tai muuta vihaa, joka pohjautuu suvaitsemattomuuteen.

Ennen kuin rangaistavuutta lähdetään laajentamaan, pitää käydä analyyttinen ja kiihkoton keskustelu laajennuksen tarpeesta.

Matti Nissinen

Toinen ongelma on, että perustuslaki ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset takaavat samaan aikaan suojan sekä sananvapaudelle että kunnianloukkausta ja syrjintää vastaan.

Vihapuheesta tulee hyväksyttävää

Myös Yrjö Timonen haluaa vaalia sananvapautta. Se ei hänen mielestään kuitenkaan tapahdu vaikenemalla vihasta.

– Vihapuhe ei häviä sillä, että eduskunta lakaisee sen maton alle. Suomessa on vihapuhetta, avointa muukalaisvihaa ja suvaitsemattomuutta. Meidän pitää olla pelottomia ja rohkeita ja taistella sananvapauden, ilmaisuvapauden, avoimen yhteiskunnan ja avoimen Suomen puolesta, hän painottaa.

Timosen mielestä vihapuhe hämärtää ihmisten käsitteitä oikeasta ja väärästä siten, että vihapuheesta tulee vähitellen hyväksyttävää. Se näkyy hänestä myös nykyisissä rangaistuksissa.

Vihapuhe ei häviä sillä, että eduskunta lakaisee sen maton alle.

Yrjö Timonen

– Että saan olla vähän natsi, eikö niin? Pikkaisen rasisti, koska se on yleinen piirre tässä yhteiskunnassa. Eikä se haittaa jos vähän luukutan vihapuhetta, saan siitä sakkoja vaan joitakin satoja euroja. Eli ylinopeus on suurempi rikos kuin vihapuhe, Timonen havainnollistaa.

Kovempia rangaistuksia vihapuheesta

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen on tyytymätön rangaistustasoon. Hän haluaa jatkossa kovempia rangaistuksia esimerkiksi rasistisesta vihapuheesta.

Kiihottamisesta kansanryhmää vastaan halutaan jatkossa tuntuvia sakkorangaistuksia, ääritapauksissa vankeuttakin.

Matti Nissinen

Tammikuussa kansanedustaja Teuvo Hakkarainen (ps.) tuomittiin Facebook-kirjoituksesta 20 päiväsakkoon (1 160 euroa) kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tampereen perussuomalaisten puheenjohtaja Terhi Kiemunki puolestaan tuomittiin blogistaan 30 päiväsakkoon (450 euroa), niin ikään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen sai 50 päiväsakkoa (300 euroa) Facebook-kirjoituksistaan viime heinäkuulta, jolloin hän oli Perussuomalaisten Nuorten puheenjohtaja. Hänen tuomittiin myös uskonrauhan rikkomisesta.

– Kiihottamisesta kansanryhmää vastaan halutaan jatkossa tuntuvia sakkorangaistuksia, ääritapauksissa vankeuttakin. Tässä ei saa käydä niin, että esimerkiksi 20 päiväsakosta tulee uusi normaali. Tilaa ylöspäin on, sakoissa voidaan mennä 120 päiväsakkoon asti, Nissinen sanoo.

– Tällainen ihmisarvon loukkaaminen sietää tulla vakavammin rangaistuksi. Ihmisarvo on loukkaamaton ja jos sitä loukkaa, niin pitää varautua tuntuvaan sakkoon. Lisäksi rikoslaissa yksi yleinen rangaistusten koventamisperuste on rasistinen vaikutin ja sellaisestahan kiihottamisessa kansanryhmää vastaan on yleensä kysymys.

Sananvapaus sallii loukkaamisen

Ihmisarvo on loukkaamaton, mutta kaikenlaista loukkaavaa viestintää ei saa kieltää, on Euroopan ihmisoikeustuomioistuin todennut. EIT on linjannut, että sananvapauteen kuuluu myös tiettyyn pisteeseen saakka ulottuva oikeus esittää loukkaavia ja järkyttäviä ilmauksia.

Sananvapautta ei voi rajoittaa sillä perusteella, että sananvapauden käyttö tuottaa jollekin mielipahaa.

Sampo Terho

Samaa linjaa kannattaa myös Perussuomalaisten eduskunnan puheenjohtaja Sampo Terho. Hänen mielestään sananvapautta voi rajoittaa silloin, kun joku uhkailee tai kiihottaa väkivaltaan toista henkilöä tai ryhmää vastaan.

– Sananvapautta ei voi rajoittaa sillä perusteella, että sananvapauden käyttö tuottaa jollekin mielipahaa tai loukkaantumisen tai vihastumisen tunteita kuulijassa, Terho sanoo.

Lakimies ja kirjailija Jarkko Tontti pitää rikoslakia huonona välineenä hyvien käytöstapojen osoittamiseen.

– Vihapuhe liittyy usein kiihottamiseen kansanryhmää kohtaan tai kunnianloukkaukseen. Näitä rikoslain kohtia pitäisi soveltaa vain todella vakaviin tapauksiin, muuten vapaan demokraattisen yhteiskunnan perustekijät ovat uhattuna, Tontti linjaa.

Nykyiset rikospykälät riittävät

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen ei lähtisi laajentamaan lakia vihapuheen suhteen.

– Nykyiset rikospykälät, eli kiihottaminen kansanryhmää vastaan, kunnianloukkaus, laiton uhkaus ja niin edelleen näyttävät kattavan moitittavimman toiminnan eli rikoslain aukkoja ei ole, Nissinen linjaa.

– Ennen kuin rangaistavuutta lähdetään laajentamaan, pitää käydä analyyttinen ja kiihkoton keskustelu laajennuksen tarpeesta ottaen huomioon, että rikosoikeus on yhteiskunnallisten ongelmien hoidossa aina se viimeinen ja äärimmäinen keino, hän perustelee.

Hanna oli soturi. Hän taistelee nyt taivaallisissa joukoissa sananvapauden puolesta.

Yrjö Timonen

Valtakunnansyyttäjän mielestä vihapuhetta voidaan vähentää lisäämällä sivistystä ja lisäämällä valvontaa ja moderointia keskustelualustoilla. Hän arvelee, että vihapuheen taustalla on usein erilaisuuden pelkoa

Hanna Ruax ja Alex Ghassan
Vihapuhe Hanna Ruaxia kohtaan ei päättynyt edes kuolemaan. Ryöpytys alkoi sen jälkeen, kun Ruax keräsi vaatteita Suomeen tulleille turvapaikanhakijoille syksyllä 2015.Hanna Ruaxin kotialbumi

Siitä hiljattain haudatun Hannan isä Yrjö Timonen on samaa mieltä. Hanna oli, paitsi korusuunnittelija, joogaohjaaja, kouluttaja ja stylisti, myös pakolaisten ja heikompien puolestapuhuja. Hän keräsi vaatteita pakolaisille ja oli järjestämässä muistotilaisuutta Helsingin asemalla tapahtuneen törkeän pahoinpitelyn jälkeen kuolleelle Jimi Karttuselle.

– Hanna oli soturi. Hän taistelee nyt taivaallisissa joukoissa, mutta hän taistelee ehdottomasti, myös sananvapauden puolesta ja rasismia vastaan, Timonen vakuuttaa.

Vihapuhe vyöryy Suomen yli. Vihaa ryöppyää poliitikkojen, viranomaisten ja kansalaisten niskaan. Miksi vihapuhe on lisääntynyt? Missä menee vihapuheen ja sananvapauden raja? Miten vihapuhetta voidaan torjua? A-teema: Vihapuhe Yle TV1 ja Yle Areena 2.2. klo 21.05 alkaen. #ateema

Juttua korjattu 27.1. klo 11.05. Aiemmin juttu antoi ymmärtää Jimi Karttusen kuolleen pahoinpitelyyn.