Yksi kuva todistaa: Äänestäjien epävarmuus kasvanut rajusti

Kuntavaalien lähestyessä erilaisten puoluekannatusmittausten tahti kiihtyy, mutta puoluekantansa kertoo yhä harvempi.

kuntavaalit
Puoluekantansa kertoneiden osuus kaikista vastanneista
Yle Uutisgrafiikka

Ylen tänään julkaisemassa puoluekannatuskyselyssä kaikista vastanneista puoluekantansa kertoi 57,1 prosenttia, kun vielä joulukuussa 2015 tehdyssä kyselyssä puoluekantansa kertoi 66,6 prosenttia vastaajista.

Tähän on tutkijoiden mukaan monta syytä.

Poliittisten mielipiteiden mittaamista vuosikymmenten ajan tutkineen emeritusprofessori Pertti Suhosen mukaan yksi keskeinen selitys on se, että ihmisillä ei ole enää yhtä vakiintunutta puoluekantaa kuin vielä joitain vuosikymmeniä sitten. Äänestäjistä on tullut liikkuvampia.

– Tällä hetkellä aikamoinen osa äänestäjistä valitsee puolueen joka vaaleissa erikseen. He ottavat huomioon mitä politiikassa tapahtuu ja mitä viiteryhmät ajattelevat asioista. Se tekee tilanteen huomattavasti epävarmemmaksi, Suhonen sanoo.

Epävarmuuteen vaikuttaa myös vaalien läheisyys. Puoluekanta ilmoitetaan herkemmin juuri ennen vaaleja ja juuri niiden jälkeen, kertoo valtio-opin vt. professori Elina Kestilä-Kekkonen Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta.

– Puoluekannan ilmoittaminen menee aika lailla vaalisyklien mukaan. Puoluekannasta ollaan kohtalaisen varmoja juuri ennen vaaleja ja sen jälkeen taas epävarmuus kasvaa.

Kestilä-Kekkosen mukaan tilanteeseen vaikuttaa myös se, että ihmiset vastaavat yhä harvemmin kyselytutkimuksiin ylipäänsä.

– On olemassa suuri joukko ihmisiä, jotka eivät vastaa kyselytutkimuksiin ja me emme tiedä juuri mitään heidän kannoistaan. Sen takia näitä yllätyksiä myös usein tulee.

Esimerkiksi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa perussuomalaisten kannatusmittauksia parempi tulos tuli merkittäviltä osin kantansa kertomatta jättäneiden joukosta.

"Gallupit ovat gallupeja"

Ylen julkaisemia puoluekannatusmittauksia jaetaan sosiaalisessa mediassa ahkerasti. Innokkaimpia jakajia ovat niiden puolueiden kannattajat ja poliitikot, joiden puolueen suosio näyttää kasvaneen. Puolueensa kannalta rumempia kannatuspalkkeja nähneet taas toteavat mielellään, että mielipidemittaukset voi jättää omaan arvoonsa.

– Jos lukemat ovat epäsuotuisia, poliitikot yleensä ovat sitä mieltä, että gallupit ovat gallupeja. Toisaalta puolueet pyrkivät hyötymään mielipidemittauksista. Pienintäkin liikahdusta ylöspäin käytetään hyväksi puolueiden viestinnässä, Kestilä-Kekkonen sanoo.

Kuten kaikkien kansalaisten, myös poliitikkojen tulisi Kestilä-Kekkosen mukaan suhtautua kannatusmittauksiin realistisesti.

– Ne eivät ole vaalituloksen ennusteita, vaan mittauksia kannatuksesta kyselyhetkellä. Niitä pitää siinä valossa tulkita ja ottaa samalla huomioon kaikki reunaehdot, jotka kyselyihin liittyvät. Erityisesti virhemarginaali on tärkeä.

Trendit tulevat kyselyissä näkyviin

Poliittisten mielipiteiden mittaamista vuosikymmenten ajan tutkinut emeritusprofessori Pertti Suhonen pitää Ylen käyttämän Taloustutkimuksen kannatusmittauksia luotettavina.

Taloustutkimus ja muut suuret tutkimuslaitokset vertaavat saamiaan tuloksia edellisten vaalien tulokseen, josta saadaan osumatarkkuutta parantava korjauskerroin.

Viimeisten kannatusmittausten tulokset ovat varsin lähellä vaalituloksia, ellei tapahdu jotain yllättävää.

Pertti Suhonen, emeritusprofessori

– Tämä mittaustapa tuottaa kohtalaisen tarkan tuloksen Suomessa. Viimeisten kannatusmittausten tulokset ovat varsin lähellä vaalituloksia, ellei tapahdu jotain yllättävää, Suhonen sanoo.

Suhosen mukaan suurimpien medioiden säännöllisesti teettämät kannatusmittaukset antavat hyvän kuvan puolueiden keskinäisistä voimasuhteista, mutta vielä enemmän ne kertovat muutoksesta.

Kuukaudesta toiseen toistuvat kyselyt näyttävät, mihin suuntaan puolueen kannatus on kehittymässä. Yksittäisen kyselyn pienistä heilahteluista ei sen sijaan kannata vetää suurempia johtopäätöksiä.

Kuntavaalikannatukseen liittyy epävarmuutta

Ylen tänään julkistamassa kyselyssä kartoitetaan kuntavaalikannatusta. Kuntavaaliasetelma lisää kyselyjen epävarmuutta eduskuntavaaleihin verrattuna.

– Kuntavaaleissa ehdokasasettelu vaikuttaa ihmisten valintoihin jonkin verran enemmän, sillä kunnissa ihmisillä on paljon tuttuja ehdokkaita. Silloin saatetaan poiketa puoluekannasta, joka muuten olisi eduskuntavaaleja ajatellen ensisijainen, Suhonen sanoo.

Tässä vaiheessa kuntavaalikannatuksen mittaamisessa epävarmuutta on erityisen paljon, sillä ehdokaslistat ovat valmiina vasta helmikuun loppupuolella.

Kestilä-Kekkonen huomauttaa, että myöskään puolueiden kuntavaaliteemoja ei ole vielä ollut juuri esillä. Tulokset heijastelevatkin enemmän sitä, miten äänestäjät tällä hetkellä arvioivat hallituksen ja opposition toimintaa.

Tällä hetkellä huhtikuun kuntavaalit ovat ihmisille vielä kohtalaisen kaukana.

Elina Kestilä-Kekkonen, vt. professori

– Mitä lähemmäs vaaleja mennään sitä tarkemmin kyselyt kertovat myös kuntavaalien äänestyspäätöksistä, mutta tällä hetkellä huhtikuun kuntavaalit ovat ihmisille vielä kohtalaisen kaukana, Kestilä-Kekkonen arvioi.

Puoluekanta esiin

Ylen kuntavaalikyselyssä epävarmuutta pyritään nyt vähentämään kantansa kertomatta jättäneille osoitetulla lisäkysymyksellä, jolla kartoitetaan mitä puoluetta vastaaja pitää henkilökohtaisesti kiinnostavimpana.

Suhonen arvioi kysymyksen antavan jonkinlaisen kuvan siitä, minkälaista potentiaalia isossa kantansa ilmoittamattomien joukossa on, mutta Kestilä-Kekkonen on skeptisempi:

– Tämäntyyppisellä kysymyksellä lähdetään kalastelemaan ihmiseltä tietoa siitä, miten hän äänestäisi vaikka hän ei sitä halua ilmoittaa. En antaisi sille paljon painoarvoa.

Kantaansa kertomattomien joukossa on myös suuri joukko niitä äänestäjiä, joita politiikka ei ylipäätään kiinnosta. Erityisen vähäistä kiinnostus on tavannut olla kuntavaaleissa. Viime kuntavaaleissa äänestysprosentti oli vain 58,2.

Yle julkistaa ennen kuntavaaleja vielä kolme valtakunnallista kannatusmittausta. Kuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina 9. huhtikuuta.