Näillä ammattitutkinnoilla pääsee varmimmin töihin: Ryhdy vanginvartijaksi, älä puutarhuriksi

Selvitimme miltä aloilta ammattioppilaitoksista valmistuvat voivat odottaa työllistyvänsä varmimmin.

työllistyminen
Vanginvartija kävelee vankilan käytävällä.
Yle

Tilastojen mukaan varmimmin työn syrjään pääsee kiinni vankeinhoidon alalla. Jopa 90 prosenttia alalta valmistuneista on kolme vuotta valmistumisensa jälkeen päätoimisesti työssä.

Rikosseuraamusalan perustutkinto on oikeastaan toisen asteen lisätutkintoväylä, sillä pääsyvaatimuksena on jo suoritettu toisen asteen tutkinto, joko lukio tai ammatillinen koulutus. Pääsy noin puolentoista vuoden mittaiseen koulutukseen on vaikeaa: viime vuonna vain 11 prosenttia hakeneista tuli valituksi. Verrattain lyhyellä koulutusajalla saa kuitenkin melko varmasti työpaikan.

Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen johtaja Hannu Kiehelä selittää korkeaa työllistymistä sillä, että opinnot sijoittuvat yleisen ja työnantajakoulutuksen välimaastoon.

– Koulutukseen hakeudutaan todellisen työvoimatarpeen mukaan ja suuri osa koulutuksesta tehdään työn ohessa. 2000-luvun alussa vartijoista merkittävä osa oli kouluttamattomia ja meillä olikin aikamoinen kiriminen, että saatiin heidät koulutettua.

Koulutukseen on viime aikoina otettu 40 henkilöä. Määrä on supistunut aiemmasta, koska myös ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita on sijoittunut vartijan tehtäviin.

Töitä riittää sosiaali- ja terveysaloilla

Poliisiala on jo muuttunut ammattikorkeakoulupohjaiseksi, joten seuraavaksi varmimmin ammattikoulupohjalta töitä saa terveysalalta. Terveysalan tutkintoja ovat esimerkiksi jalkojenhoidon ammattitutkinto, obduktiopreparaattori ja sairaankuljettaja. Palomiehiäkin tarvitaan aina. Muu humanistisen ja kasvatusalan koulutus taas tarkoittaa suntion ammattitutkintoa ja romanikulttuurin ohjaajan ammattitutkintoa.

Sosiaali- ja terveysalan osalta tilasto kattaa esimerkiksi lähihoitajat, kehitysvamma-alan ammattitutkinnon ja päihdetyön ammattitutkinnon. Heidän työllistymisensä on hyvällä tasolla. Tekniset terveyspalvelut tarkoittaa esimerkiksi välinehuoltajia. Heitä kaivataan sairaaloissa, muuten leikkaukset loppuisivat, kertoi sanomalehti Kaleva (siirryt toiseen palveluun) vuonna 2014. Sen sijaan saman alan alle kuulunut optiikkahioja on jo poistunut tutkintorakenteesta elokuussa 2016.

Töitä ovat saaneet hyvin myös eläintenhoitajat ja golfkentänhoitajat. Opetus- ja kasvatustyön alalta valmistuu esimerkiksi koulunkäyntiavustajia ja nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajia.

Tutkinnot uudistuvat

Käytetyt tilastot ovat vuodelta 2014 ja tarkastelussa valmistuneiden tilanne kolmen vuoden päästä tutkinnon suorittamisesta. Tilastot perustuvat Tilastokeskuksen, opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen keräämiin tietoihin ja rekistereihin.

Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenne on juuri uudistumassa, ja ammattitaitovaatimuksiltaan toisiaan lähellä olevia tutkintoja yhdistetään laaja-alaisemmiksi kokonaisuuksiksi. Tutkintorakenneasetus annetaan näillä näkymin helmikuussa.

Muutokset toteutuvat vaiheittain, osa on tulossa voimaan jo ensi syksynä. Kokonaisuudessaan uusi tutkintorakenne on käytössä viimeistään vuoden 2019 alusta. Opetusneuvos Seija Rasku opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo, että työelämä arvostaa laaja-alaisuutta ja edellyttää nykyistä laajempien kokonaisuuksien hallintaa.

– Mikään keskeinen osaaminen ei häviä, vaikka tutkintorakennetta uudistetaankin 351 tutkinnosta reiluun 160:een. Näin saadaan enemmän valinnaisuutta ja erikoistumisen mahdollisuuksia tutkinnon sisällä ja koulutukseen hakijan on helpompi hahmottaa tutkinto, jota haluaa opiskella.

Heikkojen näkymien alat

Joiltain toisen asteen koulutusaloilta yli neljännes valmistuu työttömiksi. Kolme vuotta valmistumisensa jälkeen puutarhatalouden alaa opiskelleista 29 prosenttia on vailla töitä. Myös tieto- ja tietoliikennetekniikka on ala, jolta neljännes toisen asteen opinnoista valmistuneista on työttömänä. 23 prosenttia prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikan osaajista on työttömänä kolmen vuoden päästä valmistumisestaan.

Monilta muiltakin aloilta valmistuvilla on heikot mahdollisuudet olla päätoimisesti töissä kolmen vuoden päästä tutkinnon suorittamisesta. Tällaisia ovat esimerkiksi musiikki, kulttuuriala, teatteri ja tanssi sekä tietojenkäsittely. Esimerkiksi musiikin alalta vain 14 prosenttia on päätoimisia työllisiä, mutta työttöminä on toisaalta vain 7 prosenttia. Muut ovat jatkaneet opintojaan tai tekevät töitä opintojen ohella. Aloja yhdistää se, että tarvittavien taitojen kehittämiseen lyhyehkö ammatillinen koulutus ei useimmiten riitä.

Vanhempi tutkija Terhi Maczulskij Palkansaajien tutkimuslaitoksesta kertoo, että huonosti näyttää menevän myös viestintä- ja informaatiotieteistä valmistuneilla, sillä noin 24 prosenttia heistä on työttömänä vielä kolme vuotta valmistumisen jälkeen. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet painavat ohi.

– Valmistuneet työllistyvät äärimmäisen huonosti, koska ammattikorkeakouluista tulee paljon ohjelmoinnin osaajia ja heillä on parempi tietämystaso. Toisen asteen koulutuksen saaneet eivät vaan pärjää tietotaidossa.

Vastavalmistuneidenkin tilanne heikkenee

Vastavalmistuneiden työllisyys on jatkanut heikentymistään myös vuonna 2015, kertovat Tilastokeskuksen koulutustilastot. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen suorittaneista työssä oli 65 prosenttia vuoden kuluttua valmistumisesta. Korkeakoulututkinnon suorittaneilla vastaava luku oli 80 prosenttia. Joka viides ammatillisen tutkinnon suorittaneista oli työttömänä valmistumisen jälkeen.

Koulutusaloittain parhaiten sijoittuivat terveys- ja hyvinvointialalta valmistuneet, joista työllisiä oli 84 prosenttia valmistuneista. Kasvatusalalta työllistyttiin lähes yhtä hyvin. Siltä valmistuneista 81 prosenttia oli työllisiä. Eniten työttömiä oli tekniikan aloilla, 23 prosenttia valmistuneista.

Yli miljoona henkeä tulee poistumaan työmarkkinoilta pääasiallisesti eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä.

Kari Nyyssölä

Johtaja Kari Nyyssölällä Opetushallituksesta on silti lohdullinen viesti työuraansa vasta harkitseville: kaikille aloille tarvitaan työvoimaa.

– Yli miljoona henkeä tulee poistumaan työmarkkinoilta pääasiallisesti eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Heidän tilalleen tarvitaan uutta työvoimaa, niin nuorten kuin aikuiskoulutuksestakin sekä myös maahanmuuttajista. Lisäksi tiedossa on niin paljon kasvua esimerkiksi sosiaali- ja terveysaloilla ja liike-elämän palveluissa.

Ammatillisen koulutuksen suorittaneiden työpanosta tarvitaan jatkossa suhteellisesti enemmän työvoiman poistuman korvaamiseen kuin kasvualojen työvoimatarpeen tyydyttämiseen.