Kaupan liitto: Veroale toisi työpaikkoja ja säästäisi valtion menoja

Palkkaveron alentaminen turvaisi suomalaisten ostovoiman Kaupan liiton mukaan. Valtiovarainministeriön mukaan veroale ei maksaisi itse itseään.

verotus
Kuvassa Vero-ale julisteet.
Tuuli Kuismin / Yle

Kaupan liitto toivoo, että tuloverotuksen keventämistä jatkettaisiin ensi ja sitä seuraavana vuonna. Liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkalan mukaan alennus vahvistaisi kansan ostovoimaa. Se puolestaan saisi vauhtia kauppaan ja siten loisi myös työtä ja vähentäisi myös työttömyyskustannuksia.

– Se maksaa valtiolle, mutta myös työttömyys maksaa valtiolle, Pekkala muistuttaa.

Kaupan liitossa ei ole laskettu, kuinka paljon veroalen tuoma parannus työllisyyteen vähentäisi työttömyyskuluja.

– Jos näin saadaan ihmisiä töihin ja voidaan vahvistaa palveluiden mahdollisuutta työllistää, niin uskon, että se on paljon hyödyllisempää kuin se, että työllisyys on liian alhainen.

Edes valtiovarainministeriössä ei tyrmätä Pekkalan logiikkaa. Veroale toisi vauhtia talouteen.

– Jos palkkaveroja lasketaan, sillä saadaan stimuloitua bruttokansantuotetta ainakin vähän, sanoo ministeriön ennusteryhmän päällikkö finanssineuvos Jukka Railavo.

Prosentin ale maksaa miljardin

Railavo tukeutuu ministeriön vuonna 2014 tekemään laskelmaan (siirryt toiseen palveluun), jossa punnittiin päinvastoin palkkaverotuksen kiristämisen vaikutusta talouteen laajemmin.

Laskelman mukaan palkkaverojen kiristäminen yhdellä prosentilla suhteessa bkt:hen vähentäisi kyllä julkista velkaa, mutta vain 0,8 prosenttia suhteessa bkt:hen.

Railavon mukaan sama toimii myös toisin päin: verojen alentaminen lisäisi julkista velkaa vaikkakaan ei ihan veroalea vastaavalla summalla.

– Tämäkään veroale ei maksa itse itseään.

Vero-osaston finanssineuvos Elina Pylkkänen suhtautuu verojen alentamiseen epäilevämmin. Hän muistuttaa nyrkkisäännöstä, jonka mukaan prosenttiyksikön tuloverojen alentaminen maksaa noin miljardi euroa. Hän sanoo myös, että verojen alentamisen vaikutuksesta työllisyyteen on heikosti näyttöä.

– Meillähän on alennettu tuloverotusta moneen otteeseen 90-luvun lamavuosien jälkeen, mutta silti työllisyys muihin Pohjoismaihin verrattuna on alemmalla tasolla. Ei ole indikaatiota, että tuloveron laaja alentaminen nostaisi työllisyysastetta kovinkaan paljon.

Pylkkäsen mukaan yleinen ja suhteellisen pieni verokevennys kaikille jaettuna ei ole kustannustehokkain keino työllisyysasteen nostamiseksi.

Palkka- ja muutkin verot ovat pöydällä huhtikuussa hallituskauden puolivälipohdinnassa. Virkamiehet varovat ennakoimasta herkkiä verokysymyksiä.

– Polittiset päättäjät tarkastelevat muun muassa julkisen talouden kestävyyttä. Meillähän on näitä velkatavoitteita, mutta se on ison valinnan paikka. En arvaile mitä sieltä tulee, Railavo muotoilee sanansa.