Tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen perustuslaki turvaa saamelaisten oikeudet, mutta se ei näy alemmassa lainsäädännössä

Valtioneuvoston tilaama kansainvälisen tutkimusryhmän raportti saamelaisten oikeuksista on valmistunut. Raportti korostaa, että Suomen perustuslaki ja kansainvälinen oikeus edellyttävät jo nyt saamelaisten oikeuksien vahvempaa huomioimista lainsäädännössä.

Kotimaa
Árktalaš guovdddáža dutki Leena Heinämäki.
Tutkija Leena Heinämäki oli mukana Valtioneuvoston tilaamassa kansainvälisessä tutkimuksessa.Vesa Toppari / Yle Sápmi

Keskiviikkona ilmestyneessä Valtioneuvoston tilaamassa kansainvälisen tutkimusryhmän raportissa (siirryt toiseen palveluun) todetaan, että riippumatta ILO 169 -sopimuksen tai Pohjoismaisen saamelaissopimuksen ratifioinnista jo tämänhetkiset Suomea sitovat oikeusvelvoitteet – perustuslaki ja kansainvälinen oikeus – edellyttävät saamelaisten oikeuksien vahvempaa huomioimista lainsäädännössä.

Tutkimuksessa mukana ollut tutkija Leena Heinämäki kertoo Yle Saamen haastattelussa, että tutkimuksen tarkoituksena oli vastata Valtioneuvoston tiedon tarpeeseen.

– Valtioneuvoston toivomus tässä oli. Toivottiin tämmöistä tutkimusta jossa sekä laajasti analysoidaan kansainvälistä oikeutta, että miten muissa valtioissa on alkuperäiskansaoikeuskysymyksiä ratkaistu. Tämä on oikeusvertaileva kansainvälinen tutkimus, hän kertoo.

Heinämäen mukaan näin laajaa tutkimusta ei ole aiemmin tehty.

– Tässä laajuudessa yhdestä paketista ei varmasti ole tähän mennessä ollut sellaista selvitystä, mistä on löytynyt näin kattavasti tietoa. Sen lisäksi on laajasti analysoitu myös Suomen tilannetta ja esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden oikeustapauksia, Heinämäki sanoo.

Perustuslaki turvaa saamelaisten oikeudet – eivät toteudu alemmassa lainsäädännössä

Heinämäki kertoo, että saamelaisten oikeudet on turvattu jo perustuslaissa ja kansainvälisillä sopimuksilla paremmin kuin miten ne on käytännössä toteutettu.

Joitakin pyrkimyksiä tilanteen parantamiseksi on ollut. Esimerkiksi metsähallituslakiin kaavailtiin muutama vuosi sitten saamelaiskulttuurin heikennyskieltoa.

– Siinä oli hyviä askeleita jo otettu siihen suuntaan, että saamelaisten maankäyttöön ja hallintaoikeuksiin liittyviä parannuksia oltiin jo melkein tekemässä ja sitä työtä pitäisi jatkaa, Heinämäki sanoo.

ILO 169:n ratifiointiin liittyen liikkuu väärää tietoa

Raportissa suositellaan, että saamelaisten oikeuksien kannalta keskeisiä maihin ja vesiin liittyviä lakeja – kuten metsähallituslakia – tulisi täydentää saamelaiskulttuurin heikennyskiellolla.

Tutkimusraportin mukaan ILO 169 -sopimuksen ratifiointi ei edellytä maiden omistusoikeuden turvaamista saamelaisille eikä saamelaisalueen uudelleen määrittelyä. Sopimuksen kanssa linjassa ovat sen sijaan vahvat käyttöoikeudet ja tehokas osallistuminen maiden hallintaan saamelaisalueella.

Heinämäen mukaan ILO-sopimuksesta liikkuu paljon väärää tietoa.

– ILO-sopimuksen ratifiointiin liittyen on ihan on puutteellista tietoa liikenteessä että mitä se käytännössä tarkoittaa. Se on sellainen, josta on (raportissa) aika vahvaa analyysiä, hän sanoo.

"Nyt ei auta enää vitkastella"

Suomessa käsiteltiin ILO-sopimuksen ratifiointia eduskunnassa vuonna 2015. Tuolloin keskusteltiin paljon siitä, mitä ratifiointi tarkoittaa muuan muassa maaoikeuksien suhteen. Heinämäen mukaan enää ratifiointia ei voi lykätä tiedon puutteeseen nojautuen.

– En sanoisi että mitään selvitettävää enää on. Lähinnä väärät tulkinnat siitä, että pelätään että ILO-sopimuksen ratifiointi tarkoittaa maan omistusoikeuksien turvaamista. Se on ollut eräs keskeinen ongelma. Kyllä tässä nyt ollaan aika laajasti tuotu kaikki elementit, että nyt ei enää auta vitkastella, Heinämäki toteaa.

KHO:n soveltama kokonaisharkinta yksilön saamelaisuudesta ongelmallinen

Tutkimusraportti löytää huomautettavaa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksistä, joita se on tehnyt käsitellessään Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hakeneiden hylättyjä valituksia.

Raportin mukaan KHO:n valintaperusteista ei ole löydettävissä selkeää logiikkaa, keskenään hyvin samankaltaisia tapauksia arvioidaan hyvin eri tavoin. Näin osa valituksista hyväksytään ja osa hylätään.

Vuoden 2015 tapausanalyysin mukaan valitusprosessi on kestämätön valittajien oikeusturvan- ja varmuuden kannalta.

Raportissa suositellaan saamelaismääritelmän muuttamista siten, että määritelmä jättäisi mahdollisimman vähän tulkinnanvaraa niin Saamelaiskäräjille kuin KHO:lle.

Heinämäen mukaan korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä tutkittiin laajemmin kuin koskaan.

– En ole ainakaan nähnyt, että näin laajasti olisi aikaisemmin tutkittu ja perehdytty niihin, että tässä on iso aineisto käyty läpi. Siinä mielessä ainakin nämä on nyt semmoisia keskeisiä asioita mihin varmasti saadaan lisäselvitystä.