Kondomikiistan viimeisin käänne: Maltan ritareiden suurmestari erosi, paavi otti vallan

Ritarikunnan ja Vatikaanin kiistan taustalla on paavin pyrkimys kitkeä konservatiivisia voimia katolisen kirkon johtotehtävistä.

hengelliset ritarikunnat
Paavi Franciscus (oik) ja Maltan ritarikunnan suurmestari Matthew Festing Vatikaanissa 23. kesäkuuta 2016.
Paavi Franciscus (oik) ja Maltan ritarikunnan suurmestari Matthew Festing Vatikaanissa 23. kesäkuuta 2016. EPA / Gabriel Bouys

Vatikaani ilmoitti keskiviikkona ottavansa Maltan ritarikunnan hallintaansa toistaiseksi. Paavi Franciscus nimittää oman edustajansa johtamaan ritarikuntaa.

Tiistaina paavi pyysi ritarikunnan suurmestaria Matthew Festingia eroamaan tehtävistään kahdenkeskisessä tapaamisessa. Keskiviikkona paavi kertoi hyväksyneensä Festingin eronpyynnön.

Kyseessä on viimeisin käänne kaksi kuukautta jatkuneessa kiistassa, joka on repinyt Vatikaanin ja Maltan ritarikunnan välejä. Kiistan perimmäisenä syynä ovat näkemyserot katolisen kirkon sisällä: paavi on hiljalleen pyrkinyt uudistamaan kirkkoa ja kohdannut vastustusta vanhoillisissa.

Näennäisesti kiista alkoi ritarikunnan erotettua suurkansleri, vapaaherra Albrecht von Boeselagerin virastaan joulukuun alussa. Häntä syytettiin kondomien jakamisen sallimisesta Maltan ritarikunnan avustushankkeissa Afrikassa. Katolinen kirkko kieltää kondomien käytön ehkäisyvälineenä.

Konservatiivien valtapyrkimys

Ritarikunnan sisäpiirilähteiden mukaan von Boeselagerin ero oli kuitenkin Festingin ja äärikonservatiivisen amerikkalaiskardinaali Raymond Leo Burken yritys kasvattaa valtaansa ritarikunnan sisällä. Paavi erotti Burken korkeasta Vatikaani-virasta 2014. Hän on niistä yksi neljästä kardinaalista, jotka ovat arvostelleet paavia julkisesti.

Suurmestari Festing kieltäytyi yhteistyöstä paavin asettaman selvitysryhmän kanssa.

Vatikaanin lähteiden mukaan paavillinen edustaja johtaa nyt ritarikuntaa väliaikaisesti, kunnes ritarit ovat uudelleen siinä tilassa, että ne pystyvät itse valitsemaan uuden johtajansa.

Paavin toimenpide on harvinainen ja sen laillisuudesta on kiistelty, sillä Maltan ritarikunta on itsehallinnollinen, valtion kaltainen elin. Roomassa pääpaikkaansa pitävällä järjestöllä on diplomaattisuhteet noin sadan valtion kanssa ja pysyvä tarkkailijastatus YK:ssa.

Maltan ritarikunta on perustettu Jerusalemissa 1048. Se toimii nykyisin 120 maassa. Jäseniä on noin 13 500, kaikki miehiä, ja sillä on noin sata tuhatta työntekijää ja vapaaehtoista avustajaa.

Lähteet: Reuters, AP