Sydänlääkkeitä ei pidä unohtaa etenkään pakkasella – nitrot ja aspiriini voivat säästää äkkikuolemalta

Talven pakkasjaksot lisäävät sepelvaltimotautia sairastavien äkkikuolemariskiä. Sydänlääkkeet suojaavat menehtymiseltä kylmässä säässä.

terveys
Kylmä sää lisää sepelvaltimotautiperäisen äkkikuoleman riskiä.YLE / Ensio Karjalainen

Kylmän sään tiedetään aiheuttavan muun muassa veren hyytymistekijöiden, verenpaineen, autonomisen hermoston toiminnan sekä sydämen hapentarpeen ja solujen toiminnan muutoksia.

Tuoreen oululaistutkimuksen mukaan ulkoilman kylmäjaksot lisäävät sepelvaltimotautiperäisen äkkikuoleman riskiä 50 prosentilla. Kylmäjaksojen aikainen äkkikuolemariski oli pienempi potilailla, joilla oli diagnosoitu sepelvaltimotauti kuin henkilöillä, joilla tauti todettiin vasta ruumiinavauksen yhteydessä.

Kylmäjaksojen aikainen äkkikuoleman riski oli myös pienempi potilailla, joiden sydänlääkitykseen kuului aspiriinia, beeta-salpaajia ja/tai nitroja, kuin potilailla, jotka eivät syöneet näitä lääkkeitä.

Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen tutkimus on ensimmäinen, jossa on arvioitu lääkkeiden suojaavaa vaikutusta kylmän sään aiheuttamilta terveyshaitoilta.

– Tutkimuksen lähtökohtana oli ajatus siitä, että sepelvaltimotaudin diagnoosi ja siitä seuraavat potilasohjaukseen ja sairaudentuntoon perustuvat käyttäytymisen muutokset sekä erityisesti määrätty sydänlääkitys voisivat suojata potilaita kylmän sään aiheuttamalta äkkikuolemariskiltä, sanoo lääkäri Niilo Ryti Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksesta.

Kylmän sään haittoja halutaan torjua

Tutkimusaineiston muodostivat sisätautien yksikön professori Heikki Huikurin johtaman FinGesture -tutkimuksen 2 572 potilasta, joiden äkillisen kuoleman syy oli oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen perusteella sepelvaltimotauti. Vain 32 prosentilla heistä oli elinaikana diagnosoitu sepelvaltimotauti. Sydänperäinen äkkikuolema on usein odottamaton tapahtuma.

– Piilevien sydänsairauksien diagnostiikkaa kehitetään jatkuvasti. Varhainen hoitoon hakeutuminen, sairauden tunnistaminen, ja määrättyihin hoitoihin sitoutuminen on potilaiden ja lääkärikunnan yhteinen missio, kertoo Niilo Ryti.

Tutkimuksen löydökset avaavat kiinnostavia mahdollisuuksia kylmän sään haittojen torjuntaan ja alan kansainväliseen tutkimukseen. Lääkärin määräämän lääkehoidon toteutuminen erityisesti talvella on tärkeää. Myös potilasneuvonnalla saattaa olla rooli kylmäkuolleisuuden vähentämisessä, ja tämän vaikuttavuutta pitäisi tutkia.

Tutkimuksen toteuttivat Oulun yliopistossa Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen (CERH) tutkijat yhteistyössä sisätautien tutkimusyksikön ja maantieteen tutkimusyksikön kanssa. Tutkimustulokset on julkaistu 20.1.2017 tieteellisessä Scientific Reports -lehdessä.