Hyppää sisältöön

Video: Entinen ministeri rakensi omin käsin kivikirkon keskelle metsää

Entinen ministeri ja kunnanjohtaja Martti Pura alkoi rakentaa jäätyään eläkkeelle. Oma pieni kivikirkko nousi keskelle metsää Tammelan Portaaseen, Lounais-Hämeeseen.

Mies rakentamassaan pienessä kivikirkossa

TAMMELA Martti Pura katselee tyytyväisenä ympärilleen. Ja mikä on katsellessa, kun silmäilyn kohteena on omin käsin rakennettu pieni kivikirkko.

– Tässä on 500 lohkottua kiveä ja tuhat tiiltä. Aika hyvä muurausjälki noin ensikertalaiselle, Pura nauraa.

Tässä on 500 lohkottua kiveä ja tuhat tiiltä.

Martti Pura

Kirkon pariovi on tehty satavuotiaasta, Hattulassa kasvaneesta tammesta. Kun ovet aukaisee ja astuu kynnyksen yli, tapaa jalka ensimmäisenä kallion. Silmiin hohtavat valkoiset seinät kaari-ikkunoineen.

– Täällä oli yksi geologian professori, jonka kanssa olen Sodankylässä paljon töitä tehnyt, niin hän teki muistion tästä kalliopohjasta. Hän sanoi, että tämä kallio on 1 800 miljoonaa vuotta vanha.

Kallion pintaan piirtyneet urat osoittavat mistä jää on tullut ja mihin se on vetäytynyt.

Mökötyskämppä kirkon naapurissa

Martti Puralle jäi aikaa rakentamiselle sen jälkeen, kun hän jäi eläkkeelle Hattulan kunnanjohtajan virasta. Sitä ennen hän oli ollut vastaavassa pestissä Sodankylässä.

1990-luvun alkuvuosiin puolestaan liittyvät kansanedustajuus ja tiukat vuoden maa- ja metsätalousministerinä Esko Ahon hallituksessa.

Martti Pura rakensi kirkkoaan vuoden verran. Kuva: Tiina Kokko / Yle

Kivikirkon lähettyvillä on toinenkin rakennus. Mökötyskämppä. Siksi Pura kutsuu kahden huoneen "kämppää", joka on rakennettu Kemijoen uiton puomeista. Männyt ja kuuset kasvoivat Sodankylässä ensin pari sataa vuotta ennen kuin ne päätyivät Kemijoen törmälle uiton puomeiksi.

– Jouduin sellaisenkin asian hoitamaan kuin lopettamaan Kemijoen hajauiton, jota oli sata vuotta tehty. Tämä on vähän kuin huonon omantunnon paikkaamista, että ainakin osittain uiton perinne jatkuu.

Mutta takaisin kirkkoon. Jos mies on jo rakentanut lisäsiiven kotitaloonsa ja mökötyskämpän metsään muutaman kilometrin päähän kotitalostaan, niin ehkä seuraavan kohteen oli oltava oma kirkko.

Poika vinkkasi idean kirkosta

Ajatus kirkosta lähti liikkeelle Kokkolasta.

– Kokkolalaiselle papille vaimo ja tytär olivat rakentaneet 50-vuotislahjaksi kirkon. Otin siitä valokuvia, ja kävin siellä sitten uudelleenkin. Siitä se vähitellen alkoi itää. Pari vuotta mietin ja aloin rikkomaan kiviä ja vähitellen niitä nostelin päällekkäin.

Martti Pura sanoo, että ei ole rakentaja, ainakaan sellainen kuin isänsä aikanaan oli.

– Olen opetellut vasta vanhemmiten tähän mielenkiintoiseen työhön.

Olen opetellut vasta vanhemmiten tähän mielenkiintoiseen työhön.

Martti Pura

Puran metsätontti on hyvin kivikkoinen. Sieltä ne kivetkin löytyivät kirkon seiniksi. Kun tontilla tehtiin tietä, nousi maasta kuution kokoisia kiviä.

– Lainasin traktorin kompressorin, porasin reikiä ja pilkoin näitä kiviä, Pura selvittää istuessaan noin parinkymmenen neliön kirkon puisella penkillä.

Kirkko rakentui lähes omin käsin.

– Nuorin poika oli nostamassa harjahirttä ja keskimmäinen poika oli auttamassa kattolautojen kiinnittämisessä. Pojanpoika on ollut pomona, yhdeksänvuotias Eemeli.

Alkuseurakunnan ristit ja Utsjoki

Kirkosta löytyy tietenkin saarnastuoli.

– Se on ikivanha männyn tyvi. Se on ollut kaksihaarainen mänty ja kasvanut Portaan työväentalon pihalla. Se on kaadettu ja kulkeutunut tänne, taputtaa Pura jykevää pölliä.

Kuva: Tiina Kokko / Yle

Kirkon seinille on maalattu punaiset alkuseurakunnan ristit. Ne Pura selittää sillä, että hän kuuluu Temppeliherrain Ritarikuntaan ja kyseinen risti on myös ritarikunnan tunnus.

Alttaritaulu on kaari-ikkuna, jonka yläosaan on liimattu sinisävyinen valokuva.

– Se on Utsjoelta. Siinä on sininen taivas pysyvästi valoa vasten. Taustalla on Ailigas-tunturi, joka on saamelaisten pyhä paikka. Olen Utsjoki-fani. Olen 40 vuotta siellä kulkenut. Tulevana keväänäkin noille hangille aion mennä.

Ikkunan alaosasta puolestaan näkyy lounaishämäläinen metsä. Näkymä vaihtuu vuodenkierron mukana.

Ei syrjässä, vaan keskellä metsää

Martti Puran kirkko ja mökötyskämppä eivät sijaitse syrjässä, vaan keskellä metsää, niin kuin mies itse naurahtaa. Paikka on kuitenkin Puralle tärkeä. Siellä hän on rauhoittanut mieltään niin hyvinä kuin huonoina päivinä.

Silloinkin, kun Pura maa- ja metsätalousministerinä oli mukana viemässä Suomea 1990-luvun alussa Euroopan unioniin, piti välillä käydä metsässä Tammelan Portaassa. Sen verran tuli paineita muun muassa viljelijöiltä.

– Minä olin se tolppa, johon kritiikki kohdistui. Ei se silloin ollut mitenkään kauhean mukavalta tuntuvaa, mutta jälkeenpäin olen suhtautunut siihen hyvin rauhallisesti. Se oli minun hommani.

Martti Pura Yle Radio Suomen Sunnuntaivieraana 29. tammikuuta kello 15.03.

.
.