Pienet lukiot taistelevat oppilaista – sijainti ja kurssitarjonta ratkaisevia nuorten kouluvalinnalle

Osalla lukiopaikkakunnista ikäryhmät ovat pienentyneet ja nuoria on houkuteltava lukioon myös oman kunnan ulkopuolelta. Kyrönmaalla tilanne on mielenkiintoinen, sillä lähellä toisiaan on kolme lukiota.

Peruskoulut ja lukiot
Lukion fysiikan tunnilla.
Lukion fysiikan tunnilla.Jarkko Heikkinen/Yle

Isokyröläinen Emma Ulvinen on ensimmäistä vuottaan lukiossa. Hän pohti viime vuonna yhteishaussa hakisiko noin 50 kilometrin päähän Vaasaan lukioon vai jäisikö kotikuntaan. Tuttu paikka ja lyhyempi matka veivät voiton ja Emma valitsi Kyrönmaan lukion.

– Mä ajattelin, et se on täällä hyvin lähellä ja täällä on tää urheilulinja ja sekin vaikutti tähän. Mietin Vaasan lukiotakin, mutta se olisi kuitenkin kauempana. Tämä oli sit parempi, kertoo Ulvinen.

Isossakyrössä katse kuntarajojen yli

Kyrönmaan lukio Isossakyrössä on noin 120 oppilaan oppilaitos. Sieltä kirjoitti ylioppilaaksi viime keväänä hieman alle 40 nuorta. Suurin osa lukiolaisista on Emma Ulvisen tapaan omasta kunnasta. Ikäryhmät ovat kunnassa kuitenkin pienentyneet eikä oppilaita välttämättä enää riitä pelkästään omasta kunnasta.

Kyrönmaalla kolme lukiota on vain muutamien kymmenien kilometrien päässä toistaan.
Kyrönmaalla kolme lukiota on vain muutamien kymmenien kilometrien päässä toistaan. Jarkko Heikkinen/Yle

Kyrönmaan lukion rehtori Susanna Pietikäinen ei myönnä, että lähialueiden lukioiden, kuten Laihian ja Ylistaron kanssa käytäisiin kovaa kilpailua. Ennemminkin kilpailua käydään ammattiopistojen sekä isompien lukioiden kuten Vaasan ja Seinäjoen kanssa.

Ylistaron lukion rehtori Petri Tuomisto ei myöskään näe kilpailua lähilukioiden kanssa eikä toisaalta myöskään koe muitakaan oppilaitoksia uhkana. Tuomisto toteaa, että eri koulutusmuotojen viehätys ja vetovoima menevät sykleissä. Joskus lukio on hyötyjien joukossa, joskus joku muu.

Laihialla vs. rehtori Jukka-Pekka Aaltokaan ei kovaa kilpaa näe. Laihian lukio on samankokoinen kuin Kyrönmaan lukio. Aalto kertoo, että Laihialla ikäryhmät ovat ennemminkin kasvussa. Esimerkiksi nykyisiä 8.-luokkalaisia on 130. Aalto sanoo, että Kyrönmaan lukion katseen siirto kuntarajan yli on huomattu. Tähän mennessä siirtyminen Laihialta Isoonkyrön lukioon on kuitenkin ollut vähäistä.

Kyrönmaan lukiokeskittymä

Laihian, Kyrönmaan ja Ylistaron lukioiden välimaastossa on nykyään Vaasaan kuuluva Vähäkyrö. Aikoinaan vähäkyröläiset menivät pääosin Isoonkyröön lukioon. Vähäkyröläisten nuorten kohdalla kuitenkin Vaasa voi olla se, joka vie pidemmän korren.

– Kyllä me tietysti heistä taistellaan, ja mikä ettei Ylistaron tai Laihian reuna-alueista, joista on ehkä lyhyempi matka tänne, sanoo Susanna Pietikäinen.

Tilanne on kuitenkin se, että oppilasmäärän pitäminen vähintään nykyisellään vaatii Isossakyrössä työtä ja Pietikäisen mukaan silloin oppilaita pitäisi tulla oman kunnan ulkopuoleltakin.

Laihialainen Vilma Rahnasto haki ja pääsi viime kevään yhteishaussa Kyrönmaan lukioon. Omassakin kunnassa on lukio, mutta Rahnastolle se ei ollut vaihtoehto.

– Halusin päästä tänne uuteen ympäristöön ja täällä on sellaisia kursseja, mitä Laihialla ei ole, kertoo Rahnasto.

Millä perusteella lukio valitaan?

Hyvin usein lukiovalintaa ohjaa lukion sijainti, niin kuin Emma Ulvisellakin. Myös yksinkertaisesti halu vaihtaa maisemaa niin kuin Vilma Rahnasto puolestaan teki, on sekin osalla perusteena.

Lukiolaiset opiskelemassa fysiikkaa.
Lukiolaiset opiskelemassa fysiikkaa.Jarkko Heikkinen/Yle

Pienten lukioiden houkuttelevuutta koitetaan lisätä muun muassa tarjoamalla joustavampia opiskelumahdollisuuksia tai tulemalla vastaan tietokoneen hankinnassa ja kuljetuskorvauksissa.

Loppukädessä kuitenkin nuori tekee valinnan itse ja joko ottaa realiteetit huomioon tai sitten ei. Vilma Rahnastolla on neuvo jatko-opiskelupaikkaa miettiville nuorille.

– Mä ainakin ajattelin, että teen sitä mistä mä tykkään ja täällä on niitä aineita mistä mä tykkään, päättää Rahnasto.