EU-raha ei sytyttänyt EU-rakkautta Britannian syrjäkylillä – "Olisi pitänyt erota jo vuosia sitten"

Englannin lounaiskolkassa sijaitseva Cornwall on saanut miljarditolkulla EU-tukia. Brexitin myötä tuet loppuvat, mutta monen cornwallillaisen mielestä EU:sta lähteminen on sen arvoista.

Brexit
nuori mies ravintolan keittiössä
Kurtis Baines opiskelee kokiksi EU:n tukemassa Jamie Oliver -ravintolassa.Antti Haanpää / Yle

*NEWQUAY/NEWLYN/ST. IVES *21-vuotias Kurtis Baines on saanut elämänsä tilaisuuden. Entinen ongelmanuori on päässyt töihin julkkiskokki Jamie Oliverin perustamaan Fifteen-ravintolaan.

– Ennen olin koko ajan vaikeuksissa. Jouduin tappeluihin ja lopulta vankilaan. Tulevaisuuden suunnitelmia ei juuri ollut. Mutta sitten pääsin tälle kurssille, Kurtis kertoo.

Ollaan Etelä-Englannissa, pitkälle Atlantille ulottuvalla Cornwallin niemimaalla, yhdellä Britannian köyhimmistä alueista. Hyväntekeväisyysjärjestön omistama ravintola kouluttaa täällä kokeiksi työttömiä nuoria, joista monilla on kokemusta kodittomuudesta, mielenterveysongelmista tai huumeista.

Runsaan vuoden kestävällä kurssilla he opiskelevat ensin ammattikoulussa ja tulevat sitten ravintolaan harjoittelijoiksi. He oppivat käsittelemään lihaa ja kalaa, tekemään pastaa ja leipomaan leipää.

ravintola
Ilman EU-rahaa Cornwallissa tuskin olisi Jamie Oliver-ravintolaa.Antti Haanpää / Yle

Ravintolassa on tähän mennessä koulutettu yli sata kokkia, joista valtaosa on yhä alan töissä. Kurtis ja hänen kymmenen kurssitoveriaan valmistuvat helmikuun lopussa.

– Haluan jatkaa kokkina ja saada kokopäivätyön, mieluiten tällaisesta fine dining -ravintolasta. Haluaisin myös matkustaa, nuori mies suunnittelee.

Watergate Bayn mahtavien merimaisemien äärelle lähelle Newquayn lentokenttää rakennettu Fifteen-ravintola on todellinen EU-tuote. Perustamisvaiheessa vuonna 2006 se sai miljoonatukea unionin aluekehitysrahastosta. Harjoittelijoiden koulutusta taas tuki kolmen ensimmäisen vuoden ajan EU:n sosiaalirahasto.

– Ilman EU-rahaa ravintolaa ei olisi olemassa, eikä Jamie Oliver olisi koskaan tullut Cornwalliin, sanoo ravintolan toimitusjohtaja Matthew Thomson.

mies kävelee rannalla surffilaudan kanssa
Cornwallin asukkaista 56 prosenttia äänesti EU-eron puolesta.Antti Haanpää / Yle

Samalla tavoin Britannian EU-jäsenyydestä on hyötynyt koko Cornwall. Puolen miljoonan asukkaan kreivikunta on 2000-luvulla saanut EU-tukia satoja miljoonia euroja joka vuosi. Rahalla on rakennettu tieverkostoa, laajakaistaa ja opiskelupaikkoja ja tuettu yrityksiä.

Silti enemmistö myös cornwallilaisista äänesti viime kesän kansanäänestyksessä brexitin puolesta. Ravintoloitsija myöntää, että tulosta on ollut vaikea ymmärtää.

– Suurin osa EU-rahasta on käytetty kahden kaupungin, Truron ja Falmouthin alueella, ja niissä EU:n kannatus oli suurempaa. Muualla raha on näkynyt vähemmän. Ehkä ihmiset eivät oikein ymmärtäneet EU-tukien merkitystä, Thomson pohtii.

En usko, että Lontoo jakaa syrjäseuduille yhtä paljon rahaa kuin Brysselistä on herunut.

Matthew Thomson, toimitusjohtaja

Kyse on isoista rahoista, joita kreivikunta jää Britannian EU-eron jälkeen kaipaamaan. Ainakaan Thomson ei luota hallituksen lupauksiin tukien pysymisestä samalla tasolla jatkossa.

– En usko, että Lontoo jakaa syrjäseuduille yhtä paljon rahaa kuin Brysselistä on herunut. Suurin osa briteistä asuu kaupungeissa, ja mittavaa tukea maaseutuväestölle olisi vaikea perustella.

nainen muurin juurella
Emma Maitland pelkää, että EU-tukien loppuminen johtaa yliopistossa leikkauksiin.Antti Haanpää / Yle

Falmouthin kaupungin lähelle Penryniin nousseella yliopistokampuksella EU-rahoitusta ei voi olla huomaamatta. Uudenkarheiden rakennusten edustalla on suuria EU-tunnuksin varustettuja kylttejä, ja tuttu tähtilippu liehuu salossa.

Opiskelijat tuntuvat olevan pahoillaan Britannian eropäätöksestä. Läheisestä Plymouthin kaupungista kotoisin oleva Emma Maitland pohtii, vaikeuttaako se hänen omia opintojaan.

Kaikki on nyt vähän epävarmaa, se ehkä huolestuttaa eniten.

Emma Maitland, opiskelija

– Pahinta olisi, jos yliopisto menettäisi rahoitusta ja tulisi jotain leikkauksia. Kaikki on nyt vähän epävarmaa, se ehkä huolestuttaa eniten.

Historianopiskelija Jonathan Cull on huolissaan muista EU-maista kotoisin olevien opiskelutovereidensa asemasta.

– Selväähän se on, että tämä vaikuttaa aika tavalla meidän kaikkien elämään. Tunnen paljon ihmisiä muista EU-maista. He suhtautuvat aika varovaisesti tähän koko juttuun, Cull sanoo.

Lontoosta kotoisin oleva Celia Qu on itse lähdössä muutaman viikon kuluttua opiskelijavaihtoon Prahaan.

– Tulevaisuudessa britit eivät ehkä enää pääse vaihto-opiskelijoiksi EU-maihin samalla tavalla. Se on sääli.

narsissipelto
Maanviljelijöitä mietityttää EU-tukien loppumisen lisäksi myös, voivatko he tulevaisuudessa palkata sadonkorjuuseen kausityöntekijöitä muista EU-maista.Antti Haanpää / Yle

Parinkymmenen kilometrin päässä Fentongollanin maatilalla pellot kumpuilevat keltaisina. Romanialaiset ja bulgarialaiset kausityöntekijät poimivat avomaalla kasvavia narsisseja kymmenen kukan kimpuiksi.

Kukkia lähtee laatikoittain englantilaisiin supermarketteihin. Myöhemmin keväällä niitä viedään myös Keski-Eurooppaan ja jopa Suomeen saakka.

Tilan isäntää James Hoskinsia sapettaa EU-erohankkeen tuoma epävarmuus.

– Myymme kukat välittäjälle Hollantiin ja ostamme myös sipulit sieltä. Poimijat tulevat EU-maista. Haluaisimme todella tietää, kuinka brexit vaikuttaa kaikkeen tähän. Mutta sitä tietoa ei vielä vähään aikaan ole saatavissa, Hoskins harmittelee.

maanviljelijä varastolla
James Hoskins äänesti EU:ssa pysymisen puolesta mutta ymmärtää, miksi monet muut maanviljelijät halusivat erota.Antti Haanpää / Yle

Kukkabisnes olisi kannattavaa ilman EU:takin, mutta viljanviljely ja lampaankasvatus toimii maataloustukien varassa. Niiden Hoskins uskoo laskevan merkittävästi EU-eron jälkeen.

– Kukaan meistä viljelijöistä ei varmaankaan usko, että brittihallitus pitäisi tuet EU:n tasolla, hän toteaa.

He äänestivät sydämellään, eivät järjellään.

James Hoskins, maanviljelijä

Hoskins itse äänesti EU:ssa pysymisen puolesta. Mutta suurin osa Cornwallin maanviljelijöistä valitsi brexitin, tukirahoista huolimatta.

– Ehkä tämä kaikki puhe itsemääräämisoikeudesta ja muusta oli ihmisten mielestä lopulta tärkeämpää. He äänestivät sydämellään, eivät järjellään.

veneitä laiturissa
Cornwallin kalastajat kampanjoivat näkyvästi EU-eron puolesta.Antti Haanpää / Yle

Vaikka Cornwall menettää brexitin myötä paljon, suuri osa asukkaista pitää EU-eroa suurena saavutuksena.

Kiivaimmin EU-jäsenyyttä ovat vastustaneet kalastajat. He kampanjoivat kansanäänestyksen alla äänekkäästi lähdön puolesta ja purjehtivat laivueena pitkin rannikkoa brexit-banderollit liehuen.

Newlynin satamassa kalastaja Peter Jane ilmoittaa ensin, ettei todellakaan halua puhua toimittajille, jotka vääristelevät hänen sanojaan ja "saavat meidät näyttämään ääliöiltä". Myöhemmin hän kuitenkin muuttaa mielensä ja tulee juttelemaan.

mies
Peter Janen pitkän kalastajanuran huonoin päivä oli, kun Britannia liittyi EU:hun.Antti Haanpää / Yle

– Suvussa on kalastajia monessa polvessa. Itsekin olen ollut alalla jo 51 vuotta, Jane laskee.

Pitkän uran huonoin päivä oli Janen mukaan se, kun Britannia liittyi Euroopan unioniin. Se nimittäin toi mukanaan EU:n kalastuskiintiöt.

– Kalastuksella eläisi ihan hyvin, mutta kiintiöt ovat liian tiukat. Lisäksi ranskalaiset kalastavat meidän vesillämme. Saimme tästä kaikesta tarpeeksemme.

Samaa sanoo illaksi merelle lähtöä tekevä Peter Buckland.

– Ranskalaisaluksia näkee tuolla harva se päivä. Vievät koljaa ja muuta kalaa omiemme nenän edestä. Tietenkin se ärsyttää, sanoo Buckland ja toteaa hänkin olevansa oikein tyytyväinen EU-eropäätökseen.

– On mahtavaa, että saamme vesialueemme takaisin. Vaikka kukaan ei vielä tiedäkään, mitä kaikkea siitä seuraa.

kylä rannalla
St. Ivesin kaupunki elää enemmän matkailusta kuin EU-tuista.Antti Haanpää / Yle

Läheisessä St. Ivesin kaupungissa kalastajien huolet tunnetaan hyvin. Rantakadulla koiraa ulkoiluttavat Christine ja David Fowler ovat tyytyväisiä, että Britannian EU-erohanke etenee.

– Hyvä asia, erinomainen itse asiassa. Tähän olisi pitänyt ryhtyä jo vuosia sitten, David Fowler sanoo.

– Kalastajat saavat nyt vetensä takaisin. Me olemme tukeneet heidän vaatimuksiaan, Christine Fowler säestää.

pariskunta ja koira
Christine ja David Fowler ovat tyytyväisiä EU-eroon.Antti Haanpää / Yle

Cornwallin EU-tukien loppumisesta pariskunta ei kanna huolta.

– Sehän on omaa rahaamme, jota Britannia on maksanut Brysseliin. Tähän astihan olemme saaneet siitä vain osan takaisin, David Fowler sanoo.

Tyytyväinen on myös iltapäivän auringossa Harley-poikansa kanssa ulkoileva Tracey Donohue. Hänen mielestään brexit-hanke ei ole ainakaan toistaiseksi ollut sellainen suuri katastrofi, mistä monet ennen kansanäänestystä varoittelivat.

– Itse ainakin uskon tähän maahan. Pärjäämme kyllä, Donohue sanoo.