Vihaisen ja vihapuheen välillä on vain veteen vedetty viiva 

Sanomisen oikeutusta on puntaroitu viime aikoina käräjäsaleissa. Vapauteen kuuluu myös vastuu, sillä tiettyjen asioiden sanominen on lainvastaista.

vihapuhe
Kasvonsa pois kääntänyt nainen näyttää keskisormea.
Julia Sieppi / Yle

Espoolaiselle oikeustieteen maisteri Jussi Karille lähes sydämenasia on Internet-maailma ja sitä myöten sosiaalinen media, johon sananvapaus olennaisesti liittyy.

Suomalaispoliitikkojen viime aikoina saamat tuomiot eivät kuitenkaan ole aiheuttaneet puheluryöppyä.

– Lähinnä on tullut epävirallisia kyselyjä, jotka ovat enemmänkin olleet yleistä pohdintaa jonkun asian rangaistavuudesta. Juristiystävieni kanssa olemme puhuneet aika paljonkin, juristina yli kuusi vuotta työskennellyt Jussi Kari kertoo.

Vihapuheella tarkoitetaan usein johonkin ihmisryhmään tai asioihin kohdistuvaa halventavaa puhetta.

– Vihapuhe ei ole rikosnimike, Jussi Kari korostaa, mutta lisää rikoslaista löytyvän useita rikosnimikkeitä, jotka voidaan luokitella vihapuheeksi.

Kritiikin ja vihapuheen rajankäynti

Euroopan neuvoston ministerikomitea katsoo, että vihapuhe on ilmaisua, jolla levitetään, yllytetään, edistetään tai oikeutetaan rotuvihaa, muukalaisvihaa, antisemitismiä tai muunlaista vihaa, joka perustuu suvaitsemattomuuteen.

Jussi Kari lisää määritelmän, jonka mukaan vihapuhe voi olla myös kieltä, jota lietsotaan tarkoituksellisesti ja pyritään vaikuttamaan lukijoihin, jotta nämä ryhtyisivät vihaamaan tiettyä ihmisryhmää tai organisaatiota.

Vihapuhe voi kohdistua myös poliittiseen tai yhteiskunnalliseen ryhmittymään. Esimerkiksi feministit voitaisiin mahdollisesti nähdä tällaisena ryhmänä.

Kun ilmaus menee aggressiivisemmaksi, niin se saattaa jossain kohtaa muuttua vihapuheeksi.

Jussi Kari

– Toisaalta kyse on määritelmistä, Jussi Kari huomauttaa, sillä hänen mielestään asiallisen kritiikin ja vihapuheen välillä on aina tietynlaista rajankäyntiä. Hän huomauttaa, että jotkut taas ovat syyttäneet feministejä vihapuheesta miehiä vastaan.

– Jotta kyseessä on solvaus tai panettelu, niin sen pitää olla jollakin tavalla yleistävää. Julkisuudessakin ollut käsite ”suvakkihuora” voidaan määritellä vihapuheeksi. Se ei kohdistu mihinkään ulkomaalaistaustaisuuteen, vaan liittyy siihen, että henkilö on feministi ja kuuluu mahdollisesti johonkin feministiseen järjestöön.

Vainoamisesta uhkailuun

Rikoslaissa on laskutavasta riippuen kymmenisen pykälää, joiden voidaan katsoa luonnehtivan vihapuhetta. Esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan tarkoittaa muun muassa yleisön keskuuteen levitettävää mielipidettä tai viestiä, jossa uhataan ja panetellaan jotakin ryhmää rodun, etnisen alkuperän tai uskonnon perusteella.

– Jos taas puhutaan esimerkiksi feministeihin kohdistuvasta vihapuheesta, niin esimerkiksi tappouhkaukset ovat rikoslain kannalta laittomia uhkauksia. Laiton uhkaus ei vaadi yleisöä, vaan myös kasvokkain esitetty tai sähköpostiin laitettu uhkaus on rikos, Jussi Kari kertoo.

Vainoaminen, josta englanniksi käytetään termiä ”stalking” voi uhrin seuraamisen lisäksi tarkoittaa myös viestien lähettelyä.

– Yleensä tähän syyllistyvät ex-kumppanit. Viestit voivat olla romanttisesti motivoituneita, mutta yhdistettynä tekijän muuhun toimintaan ne voivat olla hyvin uhkaavia ja ahdistavia. Vihapuhetta, jolla pyritään aiheuttamaan pelkoa ja ahdistusta toisessa ihmisessä.

Tunteesta voi kummuta vihapuhe

Jussi Kari painottaa, että on tärkeää erottaa vihapuhe ja vihainen puhe, millä ei ole oikeudellista merkitystä.

– Se voi olla poliittista tai yhteiskunnallista ja liittyä esimerkiksi mielenosoitukseen erilaisten perusoikeuksien tai vähemmistöjen puolesta. Hyvin usein niissäkin on hyvin raivokasta puhetta, jolloin hyvin aggressiiviseen sävyyn kommentoidaan esimerkiksi lakimuutoksia tai yhteiskunnallisia oloja, mutta ne eivät ole vihapuhetta.

Tiettyjen asioiden sanominen on lainvastaista.

Jussi Kari

Jussi Kari huomauttaa, ettei ole millään tavalla rangaistavaa olla vihainen jonkin asian puolesta tai jotain asiaa vastaan.

– Vihapuheen ja vihaisen puheen välinen raja on veteen piirretty viiva. Kun ilmaus menee aggressiivisemmaksi, niin se saattaa jossain kohtaa muuttua vihapuheeksi. Varsinkin, jos mukaan tulee uhkailevia tai tiettyjä ihmisryhmiä leimaavia sävyjä, hän painottaa ja lisää, että juridisesti on aina tuomioistuimen päätettävissä, mikä raja on kussakin yksittäisessä tapauksessa.

Poliitikot ovat saaneet sanoa  

Suomalaispoliitikot ovat viime kuukausien aikoina saaneet käräjäoikeuksissa sakkotuomioita jutuissa, joiden voidaan katsoa liittyvän vihapuheeseen. Kolme perussuomalaista poliitikkoa on tuomittu blogi- tai Facebook-kirjoitustensa takia muun muassa kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Julkaisut liittyivät islaminvastaisuuteen. Tuorein tuomio annettiin tammikuussa oululaiselle Sebastian Tynkkyselle.

– Poliitikkojen mukaan heidän sananvapauttaan on rajoitettu. Lainsäätäjä on kuitenkin asettanut sananvapauteen rajoituksia eli tiettyjen asioiden sanominen on lainvastaista, Jussi Kari sanoo.

Jussi Kari selostaa, että sananvapaudessa on kyse siitä, ettei ennakolta saa estää sanomista tai ilmaisua. Se tarkoittaa ennakkotarkastusta eli sensuuria.

Kukaan näistä tuomituista poliitikoista ei voi sanoa, että heidän sananvapauttaan on rajoitettu.

Jusis Kari

– Siitähän ei ole näissä tapauksissa kyse. Kukaan ei ole estänyt näitä tuomittuja poliitikkoja ilmaisemasta näkemyksiään. Näissä toteutuu jälkikäteinen kontrolli eli jos sanoo asioita, jotka on määritelty loukkaaviksi, niin siitä voi sitten tulla tuomio.

Henkilökohtaisena näkemyksenään Jussi Kari sanoo, että rikoslain pykälät uskonrauhan rikkominen, kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja laiton uhkaus asettavat osittain sananvapauden käytölle ehtoja.

Viha.
Seppo Sarkkinen / Yle

– Ne ovat kuitenkin sellaisia rajoituksia, mitkä lainsäätäjä on katsonut tarpeellisiksi, Jussi Kari lisää.

Hän korostaa, että lainsäädännössä perusoikeuksien vapauksiin liittyy myös vastuu.

– Kukaan näistä tuomituista poliitikoista ei voi sanoa, että heidän sananvapauttaan on rajoitettu. Kyllä he ovat saaneet sanoa asiansa ja ovat saaneet sen ihmisten tietoisuuteen. Siitä on nyt seurannut vastuu eli yhteiskunnan asettama rangaistus.

Vihapuhe vyöryy Suomen yli. Vihaa ryöppyää poliitikkojen, viranomaisten ja kansalaisten niskaan. Miksi vihapuhe on lisääntynyt? Missä menee vihapuheen ja sananvapauden raja? Miten vihapuhetta voidaan torjua? A-teema: Vihapuhe Yle TV1 ja Yle Areena 2.2. klo 21.05 alkaen. #ateema