Säästöt purevat ammattikorkeakouluissa: Opiskelijat opettavat toisiaan

Vuosia jatkunut säästömyllytys on johtanut siihen, että opiskelijat joutuvat opiskelemaan yhä enemmän itsenäisesti. Erityisesti kulttuurialan koulutus kärsii.

ammattikorkeakoulut
Miro Kuha opiskelee japania.
Kimmo Hiltunen / Yle

Rahat eivät enää riitä, Lahden ammattikorkeakoulu etsii säästöjä.

Amk-opiskelijat tyytyväisiä opetuksen laatuun – opettajia vain on liian vähän.

Säästöt eivät riitä – Kajaanin amk jälleen YT-neuvotteluihin.

Metropolia ammattikorkeakoulu säästökuurille.

Turun AMK:n opiskelijat vastustavat säästötoimia.

Tässä vain muutamia otsikkopoimintoja Yle Uutisten verkkosivuilta vuosilta 2012–2016. Ammattikorkeakoulujen rahoituksesta on vuodesta 2011 alkaen leikattu useita miljoonia euroja; kaikkiaan rahoituksesta on pelkästään viiden viime vuoden aikana nakerrettu jo noin viidennes. Jos aikaisemmat säästöt otetaan huomioon, nousee osuus neljännekseen.

Opettajien määrä on vähentynyt ainakin tuhannella, ja koko ammattikorkeakoulujen henkilökunnan määrä yli 1600:lla.

– Jo vuoden 2015 alussa toivottiin, että leikkaukset olisivat loppuneet. Nykyisestä hallitusohjelmasta tuli kuitenkin taas lisää leikkauksia rahoitukseen sekä indeksijäädytys. Tämä on ikävää, koska jo edellisen hallituksen jäljiltä ehdittiin kouluissa rankasti sopeuttaa toimintaa, toteaa Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ry:n koulutuspoliittinen asiantuntija Anni Vesa.

Toissa vuonna hallitus päätti, että opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen indeksikorotukset jäädytetään. Valtion kukkarossa on alati vähemmän rahaa jaettavana 25 suomalaisen ammattikorkeakoulun kesken.

Mihin tämä johtaa? Siihen, että opettajilla ei ole enää aikaa opettaa ja opiskelijat jäävät pulaan. Opettajien aika menee erilaisten hankkeiden, ja toisaalta opetusmateriaalien valmistelemiseen. Aikaa perinteiselle luokassa tapahtuvalle lähiopetukselle on entistä vähemmän. Suuntauksen vahvistaa myös SAMOKin asiantuntija Anni Vesa.

– Säästöjen takia on mietitty millä tavalla henkilöresursseja käytetään, ja yksi tapa on ollut nimenomaan verkko-opetuksen lisääminen, Vesa sanoo.

Opintotukimielenosoitus Helsingin Senaatintorilla.
Korkeakouluopiskelijat kokoontuivat Helsingissä mielenosoituksen koulutusleikkauksia vastaan maaliskuussa 2016.Petteri Paalasmaa / AOP

Hiljainen tieto ei siirry ilman ihmistä

Säästöt nakertavat erityisesti kulttuurialan koulutusohjelmia, joista on viime vuosina nipistetty eniten. Koulutusohjelmia on paitsi lakkautettu, myös opettaja- ja laitteistoresursseja vähennetty. Näin on tapahtunut esimerkiksi viiden viime vuoden aikana viidet yt-neuvottelut läpikäyneessä Metropolia-ammattikorkeakoulussa. Esimerkiksi konservoinnin ja vaatealan vestonomilinjalla ollaan pian toden teolla pulassa.

– Minä olen käynyt aiemmin toisen asteen vaatepuolen koulutuksen, ja kun opettaja ei ehdi paikalle, olen auttanut muita. Se on ihan okei, mutta olen kuitenkin tullut tänne opiskelemaan, en opettamaan, puuskahtaa toisen vuoden vestonomiopiskelija Pinja Heikkinen Metropoliasta.

Syy löytyy rahoituksen muutoksista. Valtio ei enää tue erillisrahoituksella kalliita koulutusohjelmia, joihin monet kulttuurialan linjat lukeutuvat. Rahoitus on siis tasapäistetty tämän vuoden alusta lukien: kaikki saavat käytettäväkseen saman summan. Juuri kulttuuriopinnoissa se näkyy sekä opettajien että lähiopetuksen vähenemisenä.

– Opetusalamme sisältää enimmäkseen niin sanottua hiljaista tietoa, jonka siirtäminen eteenpäin yksinkertaisesti vaatii kontaktia opiskelijoihin. Alaa ei juurikaan ole tallennettu kirjojen kansiin, vestonomi- eli vaatealan koulutuksen lehtori Sylvia Kuutama Metropoliasta sanoo.

– Välillä vähän jännittää se, että onko kaiken ymmärtänyt oikein. Opettajan vähäinen aika 20 ihmisen luokalle on todella rajallinen per henkilö varsinkin paljon opastusta vaativissa isoissa projekteissa, toteaa Metropolin vestonomiopiskelija Maria Keltomäki.

"Lähiopetusta todella tarvitaan"

Huolimatta siitä, että tilanne on vaikea, keinot opintojen edistämiseen on kouluissa keksittävä.

– Siinä on haastetta. Kaikkea ei ole ratkaistu. Mutta yritetään tietysti vähentää oppimistehtäviä, tiivistää opetusta kaikella lailla. Itsenäistä aikaa yritetään ohjata siihen, että sitä tietoa löytyisi myös muualta, sanoo Metropolian vaatepuolen lehtori Sylvia Kuutama.

Metropolian toimitusjohtaja-rehtori Riitta Konkola myöntää, että tilanne on hankala nimenomaan kulttuurilinjoilla.

– Leikkaukset ovat valtavia. Se on selvää, että näin suuret vähennykset näkyvät opiskelijoiden ja opettajien arjessa. Me olemme silti tehneet kaikkemme, että nuo vaikutukset olisivat mahdollisimman pieniä, Konkola sanoo.

Konkolan mukaan kulttuurialan opinto-ohjelmat eivät kestä enää yhtään supistumista. Nyt ollaan äärirajoilla.

– Kyllä sitä lähiopetusta todella tarvitaan. Kaikki tieto ei siirry kirjojen tai verkon välityksellä, Konkola jatkaa.

Samaa sanoo Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen hallituksen puheenjohtaja Tapio Varmola. Hän jopa arvioi, että kulttuurialan koulutusta, huolimatta sen hintalapusta, tullaan jopa seuraavalla vuosikymmenellä lisäämään.

– Se että kulttuurialan koulutusta on muuallakin kuin Helsingissä, on erittäin tärkeää.

"Vastuu oppimisesta on siirtynyt opiskelijoille"

Tyytymättömyys opettajien ajanpuutteeseen ei kuitenkaan rajoitu pelkästään kulttuurialan koulutuksiin. Yle pyysi sähköpostilla opiskelijoiden kommentteja tilanteesta. Vastauksia tuli esimerkiksi Lapista, Satakunnasta ja pääkaupunkiseudulta.

Lähiopetuksesta on leikattu ja leikataan lisää. Verkkototeutuksiin ei ole panostettu juuri lainkaan. Toteutukset ovat kankeita ja huonoja, koska henkilökunnalla ei ole aikaa kehittää niitä. - Yhteisöpedagogi-opiskelija, amk

Opettajilla ei ole resursseja pitää meille luentoja. Opintojeni alussa kontaktiopetusta oli vielä puolet koko opintokokonaisuudesta. Nyt käyn koululla yhden kurssin aikana muutaman hassun kerran. - Sosionimiopiskelija, amk

Kontaktitunteja on jonkin verran leikattu. Opettajat ovat kireitä. Opettajat pelkäävät lisäleikkauksia ja irtisanomisia. - Tradenomiopiskelija, amk

Opettajilla on yhä vähemmän aikaa opiskelijoille. Kun vanhat opettajat jäävät eläkkeelle, uusia ei palkata tilalle. Vastuu oppimisesta on siirtynyt meille opiskelijoille, joka lisää työmääräämme ja hidastaa oppimista. - Insinööriopiskelija, amk

Miksi lähiopetusta sitten vähennetään ammattikorkeakouluista, joissa ideana on oppia käytännön kautta? Metropolia-ammattikorkeakoulun yhteiskuntasuhteiden johtaja Tuire Ranta-Mayer ilmaisee kantansa melko yksiselitteisesti.

– Ei tässä ole varmastikaan mitään järkeä varsinkaan kulttuurialan kannalta. Työelämälähtöinen oppiminen vaatii myös osaavan opettajan läsnäoloa, Ranta-Mayer sanoo.

Toisaalta kehitykselle on myös perusteita.

– Tässä on kaksi puolta. Verkko-opetuksen toteuttaminen onnistuneesti ei ole helppoa, sen opetteleminen on tärkeää. Meillä on kuitenkin hyvin erilaisia opiskelijoita, joista kaikki eivät ole läsnä koululla. Toisaalta verkko-opetuksen tuloksista ei ole vielä näyttöä. Silti pedagogiikan peruslähtökohta on se, että opiskelijat myös kokoontuvat aika ajoin yhteen, ja oppivat sitä kautta, tiivistää Arenen puheenjohtaja Tapio Varmola.