Neljäsosa käräjäoikeuksista hallituksen lakkautuslistalla – "Olisi pitänyt tarkemmin selvittää vaikutukset kansalaisten oikeusturvaan"

Lakimiesliiton mukaan seitsemän vuotta sitten tehtyjen käräjäoikeuksien lakkautusten vaikutukset kansalaisten oikeusturvaan olisi pitänyt selvittää tarkemmin.

tuomioistuimet
Infografiikka
Yle Uutisgrafiikka

Suunnitelmat lakkauttaa käräjäoikeuksia etenivät eilen torstaina, kun hallitus antoi asiaa koskevan lakiesityksen eduskunnalle.

Esityksen mukaan vuoden 2019 alussa käräjäoikeuksia olisi nykyisen 27:n sijasta enää 20. Käräjäoikeuksia lakkautettaisiin seitsemältä paikkakunnalta (Hyvinkää, Kemi, Kokkola, Ylivieska, Porvoo, Raasepori ja Järvenpää).

Järvenpäätä lukuunottamatta näille paikkakunnille jäisi jonkinlainen käräjäoikeuden toimipiste, joko kanslia tai istuntopaikka. Kanslioita ja istuntopaikkoja vähennettäisiin ympäri Suomen niin, että toimipisteitä olisi jatkossa 57:n sijaan enää 36.

Käräjäoikeuksien määrää vähennettiin puoleen jo seitsemän vuotta sitten.

Olisi pitänyt tarkemmin ja pitkäjänteisemmin selvittää, mitkä ovat olleet edellisen uudistuksen ja supistamisen vaikutukset kansalaisten oikeusturvaan.

Mikko Salo

Lakimiesliitto ei innostu harvennuksista

Lakimiesliitto suhtautuu kriittisesti hallituksen aikeisiin harventaa käräjäoikeuksia.

– Meidän mielestämme olisi pitänyt tarkemmin ja pitkäjänteisemmin selvittää, mitkä ovat olleet edellisen uudistuksen ja supistamisen yhteiskunnalliset vaikutukset ja vaikutukset kansalaisten oikeusturvaan, liiton varatoiminnanjohtaja Mikko Salo näpäyttää.

– Nyt vasta voidaan alkaa pätevästi arvioida, mitkä olivat vuoden 2010 uudistuksen vaikutukset ja nyt tehdään jo uutta uudistusta. Tahti on ollut aika kova, Salo jatkaa.

Hänen mukaansa yksi iso kysymys on se, mitä tapahtuu muille oikeudellisille palveluille eli asianajo- ja lakiasiaintoimistojen palveluille niillä paikkakunnilla, joilta käräjäoikeus lakkautetaan.

– On oletettavaa, että asianajo- ja lakiasiaintoimistojen toiminta vähenee jonkin verran niiltä paikkakunnilta, joilta käräjäoikeudet lakkautetaan, Salo sanoo.

Ministeriöstä vakuutetaan että tuomarien määrää ei lakkautuksista huolimatta olla vähentämässä. Ministeriön mukaan Suomessa on nyt tuomareita enemmän kuin koskaan, hieman yli tuhat.

Rattijuopumuksesta sakot suoraan poliisilta?

Oikeusministeriön oikeushallinto-osaston ylijohtajan Kari Kiesiläisen mukaan tavoitteena on, että käräjäoikeudet käsittelisivät tulevaisuudessa vain sellaiset riita- ja rikosasiat, jotka vaativat oikeusturvan kannalta oikeuskäsittelyn.

Tarve henkilökohtaisesti esiintyä oikeudessa ja ylipäätään asian saattaminen oikeuskäsittelyyn tulee olemaan käytännössä yhä harvinaisempaa.

Kari Kiesiläinen

Jos esimerkiksi sakkomenettelyä laajennettaisiin niin kuin on suunniteltu, käräjäoikeuksilta poistuisi huomattava määrä rikosasioita.

– Esimerkiksi rattijuopumustapaukset voisivat jäädä poliisin sakkomenettelyn varaan. Mikäli sakon saanut haluaisi saattaa asian käräjäoikeuden käsittelyyn, se olisi mahdollista, Kiesiläinen selittää.

Myös riidattomien velkomusasioiden, esimerkiksi maksamattoman laskun vieminen ulosottoon, keskittäminen muutamaan käräjäoikeuteen vapauttaisi Kiesiläisen mukaan resursseja. Tällaisia niin sanottuja summaarisia asioita on Kiesiläisen mukaan Suomessa vuosittain noin 350 000.

Oikeuskäsittelyitä tulevaisuudessa videolinkin avulla?

Oikeusministeriön Kiesiläinen kertoo, että Suomessa on jo kokeiltu oikeusistuntojen järjestämistä videolinkin välityksellä. Tulevaisuudessa esimerkiksi riita-asioiden valmisteluistuntoja voitaisiin järjestää siten, että tuomari istuu oman työpöytänsä ääressä ja asianajajat istuvat omien työpöytiensä ääressä.

– Esimerkiksi Ruotsissa, missä on myös pitkät välimatkat, syyttäjä usein esiintyy hovioikeudessa videon välityksellä, Kiesiläinen sanoo.

Kaikkiin tapauksiin videoyhteys ei kuitenkaan välttämättä sovi. Esimerkiksi vakavat rikosasiat ja lasten huoltajuusriidat ovat Kiesiläisen mukaan sen tyyppisiä, että niissä täytyy asianosaisten olla henkilökohtaisesti paikalla.

– Tarve henkilökohtaisesti esiintyä oikeudessa ja ylipäätään asian saattaminen oikeuskäsittelyyn tulee olemaan käytännössä yhä harvinaisempaa ja harvinaisempaa, Kiesiläinen sanoo.