Keskiaikainen luurankolöytö kertoo lepran leviämisestä Euroopassa

Mies oli käynyt pyhiinvaelluksella Espanjassa, ja hänen jaloissaan oli oireita vastikään saadusta leprasta.

arkeologia
Luuranko hautakuopan pohjalla. Käden vieressä on kampasimpukka ja haudan laidoilla mittakeppejä.
Keskiaikainen pyhiinvaeltaja ehti kärsiä pitaalista vain vähän aikaa, kertovat DNA-tutkimuksetS. Roffey & al. / PLOS Neglected Tropical Diseases

Britanniasta löytynyt luuranko antaa lisänäyttöä sille teorialle, että lepra eli pitaali tai spitaali levisi keskiajan Euroopassa epidemiaksi pyhiinvaeltajien mukana.

Winchesterin yliopistossa on tutkittu tarkkaan keskiaikaisen vainajan luuranko. Se löytyi Winchesteristä leprasairaalan alueelta. Sairaala tiedetään yhdeksi Englannin vanhimmista.

Leprasairaaloiden määrä kasvoi voimakkaasti Länsi-Euroopassa 1000–1400-luvuilla. Miksi tauti, jota oli ollut täällä jo satoja vuosia, roihahti yhtäkkiä sellaisiin mittoihin, pohtii tutkimuksia johtanut Simon Roffey Winchesterin yliopistosta (siirryt toiseen palveluun).

Lepran merkkejä oli 86 prosentilla kaikista hautausmaan vainajista, joista tutkijat ottivat kokeita.

Bakteerin synty on yhä epäselvä

Ihmisen ihoa, hermoja ja limakalvoja syövä lepra johtuu pisaratartuntana leviävästä bakteerista. Tauti on vaivannut ihmiskuntaa tuhansia vuosia, mutta bakteerin geneettinen alkuperä on yhä epäselvä.

Leprasta on säilynyt tietoja niin muinaisesta Kiinasta kuin Intiasta ja Egyptistä. Kahtena viime vuosikymmenenä yli 16 miljoonaa ihmistä on saanut hoitoa lepraan, mutta tauti on käynyt vähitellen yhä harvinaisemmaksi.

Winchesterissä sairaalahautausmaan vainaja antaa ainakin osavastauksen siihen, millaisia reittejä pitkin lepra levittäytyi keskiajalla länteen.

Kampasimpukka vahvistaa pyhiinvaeltajaksi

Radiohiiliajoituksen, isotooppi- ja muiden tutkimusten perusteella tiedetään, että mies haudattiin 1000-luvun lopussa tai 1100-luvun alussa eli pitaaliepidemian alkuvaiheissa. Hän oli todennäköisesti varakas ja ilmeisesti syntyjään muualta kuin Brittein saarilta.

Pyhiinvaelluksesta kertoo hänen mukanaan haudattu kampasimpukka, jollaisen Espanjaan Santiago de Compostelaan vaeltavat edelleen tuovat mukanaan symbolina matkastaan.

Kaupunki on yhä suosittu pyhiinvaelluskohde, koska Jaakob, yksi Jeesuksen opetuslapsista, on legendan mukaan haudattuna sinne.

Lepran jäljet löytyivät DNA-kokeissa. Taudin kanta on sama, jota nykyisin esiintyy Länsi- ja eteläisessä Keski-Aasiassa. Mies ei ehtinyt sairastaa pitkään, tutkijat kertovat. Taudista oli vain pieniä merkkejä hänen säärissään ja jalkaterissään.

Sairaalan huoneiden ja muiden rakenteiden paikat näkyvät hiekkaisella kaivuualueella vihreän niityn keskellä. Kaivauksilla on kymmeniä ihmisiä töissään.
Winchesterin yliopisto on tehnyt kymmenen vuoden ajan kaivauksia Magdalan Marian mukaan nimetyn pitaalisairaalan alueella.Winchesterin yliopisto

Bakteerin vakaus antoi tilaa puolustukselle

Nykyiset leprabakteerit ovat geneettisesti jokseenkin samanlaisia kuin Euroopan keskiajan tautihuipun aikana. Pienet erot heijastellevat ihmisten ja kaupan reittejä eri puolilla maailmaa, tutkijat arvelevat.

Se, ettei bakteeri ole järin muuttunut, saattaa heidän mukaansa selittää epidemioiden hiipumisen. Myös aiemmin on saatu viitteitä siitä, että eurooppalaisille ehti kehittyä vastustuskykyä.

Uusin lepratutkimus on vapaasti luettavissa PLOS One (siirryt toiseen palveluun) -lehdestä.