Suomen pihoilla bongattiin talvilintuja omaksi iloksi ja lintukantojen selvittämiseksi

Lintujärjestö BirdLifen pihabongausviiikonloppu keräsi viime vuonna puoli miljoonaa lintuhavaintoa, tänä vuonna ehkä enemmän.

linnut
Hilla, Kielo ja Aki Arkiomaa tutkivat terassilla lasten lintukirjaa.
Kielo, Hilla ja Aki Arkiomaa valmistautuvat bongaamaan. Ghadi Boustani / Yle

Kolmivuotiaalla Kielo Arkiomaalla on toive: hän haluaa nähdä punaisen linnun, jollaisen kuva on hänen lintukirjassaan. Kielo, hänen kaksossisarensa Hilla ja tyttöjen vanhemmat osallistuivat viikonlopun pihabongaukseen isovanhempien pihalla Helsingin Vuosaaressa.

Pihabongaus on lintujärjestö BirdLife Suomen (siirryt toiseen palveluun) vuosittainen tapahtuma, jossa kerätään lukuja lintujen määristä eri puolilla Suomea. Kuka tahansa voi kirjata pihaltaan tietoja tunnin ajan ja lähettää ne BirdLifelle. Viime vuonna niin teki 20 000 ihmistä, ja BirdLifessa toivotaan, että tämän vuoden saldo on viisi tuhatta suurempi.

Nyt kahdettatoista kertaa järjestetty pihabongaus on paitsi hauska tapa viettää talvipäivää, niin myös olennainen tiedonlähde lintuyhdistysten kattojärjestölle.

– Kyllä tässä tehdään samalla kansalaistiedettä. Kun saadaan valtavalta ihmismäärältä puoli miljoonaa lintuhavaintoa joka vuosi, Hangosta ihan Pohjois-Lappiin saakka, se kertoo jo linnuston muutoksista, sanoo BirdLife Suomen toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa, Hillan ja Kielon isä.

Mustarastaan laulu ennakoi kevättä

Kielon toive toteutuu: ensin pihapuuhun ja sitten lintulaudalle pyrähtää kaksi punatulkkukoirasta, joilla on kirkkaanpunainen rinta, sekä niitä vaaleampi naaras.

Syömään tulee myös talitinttejä, ja jostakin kuuluu viherpeipon pulppuileva ääni. Laulamaan ryhtyy jopa mustarastas, niin tammikuuta kuin vielä eletäänkin. Arkiomaalla on veikkaus myös muista pihabongarien tämänvuotisista havainnoista.

– Ainakaan marjalintuja ei ole nyt liikenteessä. Ei ole tilhiä eikä räkättirastaita. Se tulee näkymään, mutta urpiaisia tuntuu olevan jonkin verran. Se tuntuu olevan tämän vuoden laji.

Aki Arkiomaa asettelee talipalloa oksasta riippuvaan ruokintatelineeseen.
Aki Arkiomaan tarjoama ruoka houkutteli pihalle talitinttejä ja punatulkkuja. Ghadi Boustani / Yle

Lintujen populaatiot menevät vuosittain vähän ylös ja alas, se on normaalia, mutta myös pitkän aikajänteen muutoksia on tapahtunut, Arkiomaa kertoo pihabongausten pitkistä linjoista.

– Pikkuvarpusen lisääntyminen ja tiettyjen tiaislajien vähentyminen näkyvät hyvin selvästi meidän tilastoissamme. Pikkuvarpunen on rynnistänyt Suomeen tosi laajalle alueelle. Se on ehkä suurin muutos, joka näkyy lisääntyneissä lajeissa.

Siinä missä pikkuvarpuset ovat yleistyneet, varpusten määrä on vähentynyt voimakkaasti. Kun pihabongaukset aloitettiin, varpusia oli kaksi kertaa niin paljon kuin viime vuonna. Vain kaupunkien keskustoissa varpusia on yhä enemmän kuin pieniä sukulaisiaan.

Varmaa syytä ei tiedetä, mutta iso tekijä lienevät muutokset maataloudessa. Pikkuvarpunen hankkii ruokansa vaikka rikkaruohikosta. Myös sairauksia tai loisia epäillään syiksi varpuskannan romahtamiseen.

BirdLife haastaa bongaamaan sata lintua

Vaikka pihabongaus on tältä vuodelta ohi, lintujen tositarkkailua voi jatkaa: BirdLife ehdottaa omanlaistaan tapaa viettää Suomen satavuotisjuhlavuotta.

– Kannustamme havainnoimaan vuoden aikana sata lintulajia. Suomessa arvostetaan lintuasiantuntijoita. Jos on nähnyt sata lajia, niin varmasti saa arvostusta ystäväpiirissä, Arkiomaa vinkkaa.

Suomessa pesii noin 250 lintulajia, ja vielä paljon useampia on nähty täällä. Satavuotisbongaukseen riittää sekin, että kuulee linnun äänen. Jo siitä voi laittaa raksin BirdLifen sivulta tulostettavaan bongauslomakkeeseen (siirryt toiseen palveluun).