1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. koira

Tutkimus: Koirat ovat anteliaita toisilleen

Tutulle lajitoverille hankitaan herkkupala, vaikka siitä olisi vaivaa, mutta vierastakaan ei läheskään aina jätetä ilman.

Kaverille kans? Kuva: Mylene Quervel-Chaumette/Vetmeduni Vienna

Anteliaisuus on yksi ominaisuuksista, joita ei vanhastaan ole uskottu olevan kuin ihmisellä. Tutkimukset ovat kuitenkin antaneet viitteitä siitä, että anteliaisuudeksi tulkittavaa käytöstä esiintyy myös muun muassa simpansseilla, rotilla ja koirilla.

Tuore itävaltalaistutkimus kertoo, että koirat ovat anteliaita jopa sellaisille lajitovereille, joita ne eivät tunne ennestään. Ne ovat myös valmiit näkemään vaivaa anteliaisuutensa eteen.

Koira ja pikkulapsi reagoivat samalla tavalla

Wienin eläinlääketieteellisessä tutkimusinstituutissa (siirryt toiseen palveluun) osoitettiin ensin, että koirat vetivät kokeissa mielellään narusta, joka vapautti herkkupalan naapurihäkin ruokakulhoon.

Uudessa kokeessa tehtävää vaikeutettiin. Koirien oli tunnistettava viisi kuviota sen mukaan, mitä ne olivat oppineet niistä koituvan.

Kaveruudella osoittautui olevan selvä merkitys.

Ensin koirille näytettiin, mitä kuviota kuonolla koskettamalla sai makupalan omaan suuhun. Sitten vuorossa oli kaksi muuta merkkiä: yhdestä tuli herkkuja naapurihäkin koiralle, toisesta ei kummallekaan. 

Kokeen vaikeutuminen vähensi anteliaisuutta, mutta ei lopettanut sitä. Samanlainen havainto on saatu myös pikkulapsille ja simpansseille tehdyissä vastaavissa kokeissa.

Kaveruudella osoittautui olevan selvä merkitys: Jos koirat olivat toistensa tuttuja, kokeen suorittaja hommasi makupalan toiselle lähes kolme kertaa niin usein kuin silloin, kun naapurihäkissä toiveikkaasti katsellut lajitoveri oli vieras.

Tämä vaatii pohdintaa: Merkin takana on makupala itselle, naapurihäkin koiralle tai ei kummallekaan. Kuva: Rachel Dale/Vetmeduni Vienna

Koe tehtiin myös kahdella muulla tavalla: joko viereinen häkki oli tyhjä tai toinen koira oli samassa häkissä eikä päässyt hyötymään verkon taakse tupsahtaneesta makupalasta.

Jälkimmäisessäkin tapauksessa koira pyrki suorittamaan haastavan tehtävän selvästi useammin kuin silloin, kun se oli aivan yksin. Yksinkertaisessa narun kiskaisua vaativassa kokeessa eroa ei havaittu.

Englanninkielinen tutkimus on vapaasti luettavissa PLOS One (siirryt toiseen palveluun) -tiedelehdestä.