Kauhuelokuvat oikeilla jäljillä: Ihmisen kokoiset otukset olivat lentävälle liskolle suupaloja

Muinaismeren saarella nykyisen Romanian paikkeilla elänyt lentolisko sai nokkansa ammolleen.

paleontologia
Piirroksuva kolmesta lentoliskosta. Kaksi nielaisemassa pientä dinosaurusta, yksi liitää taivaalla.
Taitelijan näkemys ruokailevista hatzegopteryx-lentoliskoista.Mark Witton / CC By-SA 4.0

Uusien fossiililöytöjen perusteella entisajan kauhuelokuvat olivat lähempänä totuutta kuin tähänastiset tutkimukset kuvatessaan pterosaurukset eli lentoliskot pedoiksi, jotka nielivät isoja otuksia yhdellä haukkauksella.

Tutkijat arvelivat, että useimmat lentoliskot muistuttivat suuria kurkia ja söivät nykyrottien kokoisia dinosaurusten poikasia. Nykyisestä Romaniasta löydetyt fossiilit kuitenkin osoittavat, että joidenkin lentoliskojen saaliit olivat pikemminkin pienen hevosen kokoluokkaa.

Puolimetriseksi avautuvaan nokkaan olisi mahtunut kerralla ainakin lapsi tai pienikokoinen aikuinenkin, kuten kauhuelokuvat ovat pelotelleet – jos ihminen olisi sattunut olemaan olemassa 70 miljoonaa vuotta sitten.

Niska oli yllättävän vankka

Hatzegopteryx-lentoliskon lyhyt ja jykevä niska oli paljon vankempi kuin sukulaisillaan, myös niillä myöhäisellä liitukaudella kehittyneillä jättiläisillä, joita on löydetty nyky-Texasista. Niiden siipiväli oli jopa 12 metriä.

Brittiläisten Southamptonin ja Portsmouthin yliopistojen tutkijoiden mukaan hatzegopteryxin niskaluu oli paksuudeltaan kolminkertainen noihin sukulaisiinsa verrattuna. Sisältä luu oli sienimäinen, minkä vuoksi se oli hyvin vahva.

Hatzegopteryxin löytyneet fossiilit ovat hajanaisia kappaleita, mutta tutkijat rohkeavat silti päätellä, että koko eläin oli tukeva ja voimakas eikä päältään ja ruumiltaan kevyt, kuten koko suvusta on ajateltu. Myös nokka oli odottamattoman avara.

Hatzegopteryx oli saarellaan haastamaton

Fossiilien löytöalue oli muinaisen Tethysmeren saari. Siellä eli hatzegopteryxien lisäksi kääpiödinosauruksia, muun muassa sauropodeja, joilla oli kokoa vain hevosen verran, kun suurimmat tunnetut sauropodit olivat yli 30-metrisiä. Ne olivat isoimia maapallolla koskaan tallustelleita eläimiä.

Entiseltä saarelta ei ole vuosikymmenien kaivauksissa löytynyt mitään merkkejä isoista lihansyöjädinosauruksista. Siksi tutkijat arvelevatkin että neljännestonnin painoinen hatzegopteryx oli saaren kuningas.

Kun maha oli saalista täynnä, hatzegopteryx saattoi lekotella kaikessa rauhassa; sen ei tarvinnut varautua lehahtamaan karkuun yhtään mitään, sanoo Portsmouthin yliopiston tutkija Mark Witton.

Tutkimus on luettavissa PeerJ (siirryt toiseen palveluun)-tiedelehdestä, ja tuloksista kertoo myös muun muassa Phys.org (siirryt toiseen palveluun)-sivusto.

Korjattu 6.2.: Hatzegopteryx painoi neljännestonnin