Anita oli aikasemmin Jari – sisältä tyyni kestää ulkopuolisen myrskyn

Pelko johtaa hallitsemattomiin sanaryöpsähdyksiin. Sukupuolensa korjauttanut oululaisnainen taittaa vihapuheelta kärjen rauhallisuudellaan.

vihapuhe
Anita Pistemaa
Anita PistemaaPaulus Markkula / Yle

Kahvilapöytään istuutuu itsensä ryhdikkäästi kantava henkilö.

Syödessään leivosta ja hämmentäessään mustaa kahvia hän muistuttaa kaikessa verkkaudessaan etäisesti japanilaisen teetaiteen harrastajaa. Oululaisen Anitan, aikaisemmin Jari Pistemaan, 50, levollisuus tarttuu keskellä kauppakeskuksen kiireistä hälinää.

– Harrastin aikanaan tanssia. Sieltä on peräisin tämä ryhti, jos siitä jotain on jäljellä, Pistemaa letkauttaa.

Haavoittuneeseen sattuu

Pistemaan tyyneys on hämmentävää etenkin, kun kahvituokion aiheena on niinkin kiivasta keskustelua nostattavat aiheet kuin suvaitsemattomuus ja vihapuhe. Ikäviä ilmiöitä, joista sukupuolensa korjannut Pistemaakin on saanut osansa.

Olen kuullut oman nimeni sanottavan hyvin mielenkiintoisilla tavoilla – aina pedofiilistä tähän h-alkuiseen huolimattomaan naiseen saakka.

Anita Pistemaa

– Kauniisti sanottuna olen kuullut oman nimeni sanottavan hyvin mielenkiintoisilla tavoilla – aina pedofiilistä tähän h-alkuiseen huolimattomaan naiseen saakka.

Ventovierailta kuullut loukkaukset sattuivat etenkin silloin, kun Pistemaan sukupuolenkorjausprosessi oli vaiheessa. Oli vaikea kulkea pää pystyssä, kun oli haavoittuvimmillaan.

– Mitä toinen ihminen tekee, kun tässä kävelen? Mitä tuo ihminen tarkoitti, kun meni tuosta noin ja katsoi minua, Pistemaa kuvailee tuntemuksiaan.

Pelko johtaa vihaan

Vihalla ryyditetyllä puheella on tapana peitota alleen tavanomainen kanssakäyminen, näyttäytyä todellista kokoaan suurempana ilmiönä kokonaisuutta vasten peilatessa.

Pistemaa ei kiellä vihapuheen kasvamista etenkin sosiaalisessa mediassa, mutta muistuttaa sen olevan edelleen marginaalista.

– Esimerkiksi minä kohtaan sitä arjessani aika vähän. Pääsääntöisesti ihmiset ovat omalla tavallaan hyväksyneet minut. Totta kai on aina niitä, joilla on itsensä kanssa vaikeuksia ja se sitten projisoituu minun olemukseeni.

Vihapuhe on astetta voimakkaampi, siinä suvaitsemattomuus on pelkoreaktion kautta muuttunut jo vihaksi.

Anita Pistemaa

Juuri vaikeudet, joita itse kullakin elämässään on ja joita ei ole kunnolla kohdattu, johtavat pelkoon. Pelko taas johtaa kaiken vieraan torjumiseen ja hallitsemattomiin sanallisiin ryöpsähdyksiin.

– Suvaitsemattomuus on henkilökohtaista. Se kumpuaa omasta kokemustaustasta. Vihapuhe on astetta voimakkaampi, sillä siinä suvaitsemattomuus on pelkoreaktion kautta muuttunut jo vihaksi. Se kumpuaa osin katkeruudesta, Pistemaa uskoo.

Pallo omiin käsiin

Anita Pistemaa
Anita PistemaaPaulus Markkula / Yle

Vaikka tylyn kommentin kuuleminen ventovieraan suusta pysäyttää ja järkyttää, on se myös oiva paikka tarttua heti tapahtumahetkellä itse ongelmaan.

– Monen vuoden itsensä tutkimusretkellä, kun olen käsitellyt omat pelot ja kasvunpaikat, olen oppinut kohtaamaan nämä tilanteet. Vieras saattaa sanoa mitä vain, mutta kysymys on siitä, mitä minä teen siinä tilanteessa. Otan siitä sen pallon itselleni, Pistemaa kertoo ja jatkaa,

– Meillä kaikilla on alkukantaisia reaktioita. Koetan omalla käytökselläni kiskoa toisen irti niistä primitiiveistä, saada hänet näkemään että minä en ole se heidän mörkönsä, jota pelätä.

Esimerkiksi hakiessani kunnanvaltuustoon ja kohdatessani aggressioita tilanteet hoituivat nopeasti, kun kuuntelin ja kohtasin ihmisen ihmisenä.

Anita Pistemaa

Kun pallon ottaa omiin käsiinsä ja tekee seuraavan liikkeen hermostumatta, on tila rauhalliselle kanssakäymiselle pedattu.

– Esimerkiksi hakiessani kunnanvaltuustoon ja kohdatessani aggressioita tilanteet hoituivat nopeasti, kun kuuntelin ja kohtasin ihmisen ihmisenä, Pistemaa kertoo viitaten vuoden 2012 vaaleihin.

Pelko on voitettu

Pistemaa on voittanut pelkonsa ja elää arkeaan avoimesti ja rauhallisesti. Jos kohdalle sattuukin ikävämpi tilanne, käyvät ne aina vain harvinaisemmiksi.

Omien kokemustensa pohjalta Pistemaa uskoo, että vihapuhe pysyy aisoissa, mutta tarkkana pitää olla.

Toivoisin että ihmiset tutkiskelisivat itseään ja etsivät sen että miksi he käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät.

Anita Pistemaa

– Valveutunut pitää olla esimerkiksi somessa tapahtuvaa vihapuhetta kohtaan.

Kahvituokion päätteeksi hän nousee ja valmistautuu suuntaamaan kauppakeskuksen vilinään, arkiseen käyskentelyyn liikkeestä toiseen.

– Toivoisin että ihmiset tutkiskelisivat itseään ja etsivät sen, miksi he käyttäytyvät niin kuin käyttäytyvät, Pistemaa sanoo loppuun. Itsestään selvältä tuntuva neuvo, joka kuitenkin unohtuu usein aika ajoin kuohahtavassa keskustelukulttuurissamme.

Vihapuhe vyöryy Suomen yli. Vihaa ryöppyää poliitikkojen, viranomaisten ja kansalaisten niskaan. Miksi vihapuhe on lisääntynyt? Missä menee vihapuheen ja sananvapauden raja? Miten vihapuhetta voidaan torjua? A-teema: Vihapuhe Yle TV1 ja Yle Areena 2.2. klo 21.05 alkaen. #ateema