yle.fi-etusivu

"Raadollisimmat palautteet liittyvät lapsettomuuteen" – Merja Kyllönen pelkää vihapuheen lähteneen käsistä

Europarlamentaarikon mukaan vihapuhe jatkuu, kun hiljainen enemmistö pitää suunsa kiinni. Kyllönen on saanut oman osansa vihapuheesta.

vihapuhe
Merja Kyllönen.
Europarlamentaarikko Merja Kyllönen on saanut osansa vihapuheesta. Mutta silti hän aikoo jatkaa politiikan parissa.Nick Tulinen

– Poliitikko on samanlainen ihminen kuin muut, lihaa ja verta. Ei mikään robotti, europarlamentaarikko Merja Kyllönen sanoo terävästi.

Kyllönen on saanut osansa vihapuheesta. Aiheista raskaimpia ovat ulkonäköön ja lapsettomuuteen liittyvät. Anonyymien kommenttien lisäksi myös omalla naamalla tullaan sanomaan kaikenlaista.

– Ulkonäöstä, hiuksista, painosta, vartalonmuodosta... Raadollisimmat palautteet liittyvät lapsettomuuteen. Nettipalstoilla on käyty keskustelua minun perhe-elämästäni ja omasta tai puolisoni kykenemättömyydestä saada lapsia. Se ei liity politiikan tekemiseen millään tavalla.

Jos joku tulee omalla naamalla meuhkaamaan, niin se herättää kysymyksen, että onko meidän ihmisyytemme hukassa?

Merja Kyllönen

Lapsettomuudestaan ja sen syistä Kyllönen on avautunut (siirryt toiseen palveluun) (Me Naiset) medialle aiemmin. Henkilökohtaisten ja arkojen asioiden kertominen suurelle yleisölle näyttää joskus kääntyvän päälaelleen.

– Joku nainen tuli minulle eräässä tilaisuudessa huutamaan siitä kuinka olen itsekäs urakeskeinen nainen, joka haluaa vaan tavoitella omia unelmiaan eikä ole valmis kasvattamaan omaa tai vierasta lasta. Se on jäänyt alitajuntaan vahvana. Varsinkin keskustelupalstojen perusteella ihmiset voivat luoda kuvan toisesta ihmisestä ilman, että tietävät mistä on kysymys.

– Tuntuu, ettei ole mitään väliä, että antaa itsestään julki asioita, on rehellinen ja avoin. Kuitenkin vastaus voi olla likasanko joka kaatuu päälle.

"Asiat eivät enää tunnu samalta kuin 18-vuotiaasta Merjasta"

Kyllönen tosiaan kokee jo kasvattaneensa kovan nahkan itselleen, mutta vihapuhe ja ilkeät, alatyyliset kommentit silti satuttavat.

– Nimimerkkien taakse piiloutuvien kommentit eivät lähtökohtaisesti enää tunnu miltään, mutta jos joku tulee omalla naamalla meuhkaamaan, niin se herättää kysymyksen, että onko meidän ihmisyytemme hukassa? Emmekö osaa enää asettua toisen ihmisen asemaan ja miettiä miltä tämä voi toisesta tuntua.

Kainuulaislähtöinen europarlamentaarikko on huolestunut välinpitämättömästä suhtautumisesta. Hänen mielestään se on oikeastaan harmittavaakin, että nahka tosiaan paksuuntuu, kun vihapuhetta tarpeeksi kuulee tai lukee.

– Asiat eivät enää tunnu samalta kuin 18-vuotiaasta Merjasta.

Naiset ovat helpommin naistenlehtien palstoilla, ja kertovat omasta elämästään.

Merja Kyllönen

Euroopan parlamentissa kaikenlainen vihapuhe ja toisen halventaminen on ehdottomasti kiellettyä.

– Jos niin tekee ja siitä jää kiinni, niin siitä tulee sanktiot. Minun mielestäni sellainen pitäisi ottaa käyttöön Suomen eduskunnassakin. Se voisi rauhoittaa myös yleistä keskustelukulttuuria jollain tapaa.

Monen kulttuurin kohtaaminen ei Kyllösen mukaan aiheuta kiistoja, päinvastoin.

– Kulttuurit törmäävät, mutta asiat riitelevät – eivät ihmiset. Henkilökohtaisuuksiin ei mennä, eikä ketään saa loukata.

Politiikassa naisten ja miesten arvostelu ovat kaksi eri lajia

Poliitikko saa arvostelua osakseen, se on selvä. Kyllönen on huomannut, että arvostelun laji voi olla toisenlaista, kun vastaanottajana on politiikkaa tekevä nainen.

– Miehille voidaan ehkä enemmän lähettää viestiä tavasta tehdä politiikkaa, mutta naisten osalta mennään ulkonäköön ja perhesuhteisiin, harrastuksiin ja paljon intiimimmälle alueelle.

Ainakin yksi syy voisi selittää tätä.

– Naiset ovat helpommin naistenlehtien palstoilla, ja kertovat omasta elämästään. Se voi luoda mielikuvan siitä, että naispoliitikon habitukseen saa paljon helpommin puuttua.

Asiat eivät enää tunnu samalta kuin 18-vuotiaasta Merjasta.

Merja Kyllönen

Vihapuhe on Merja Kyllösen mukaan lähtenyt käsistä, eikä sillä näytä olevan lainkaan rajoja. Kyllönen ei näe ääripäiden keskustelua politiikassa hedelmällisenä. Hiljainen, kumpaakaan ääripäähän kuulumaton enemmistö vaikenee.

– He antavat vihapuheen jatkua. Päivittäin huomaa, etteivät keskusteluissa enää riitele asiat, eikä enää argumentoida ratkaisukeskeisesti. Enemmän mennään persoonaan kuin asian ytimeen, Kyllönen pohtii.

Haukuttiin sitten tapaa tehdä politiikkaa, tai uutta kampausta, saa jokin Kyllösen jatkamaan politiikan parissa.

– Se on kainuulainen sitkeys joka taustalla elää, ja siihen olen kasvanut. Periksi ei anneta. En halua menettää uskoa paremmasta. Jos se joukkue antaa periksi, joka tästä maailmasta haluaa tehdä parempaa paikkaa, niin sitten meillä on aika huonosti asiat.

Ei se haukku haavaa tee, jos ei vihainen koira purra saa, Kyllönen tiivistää.

Vihapuhe vyöryy Suomen yli. Vihaa ryöppyää poliitikkojen, viranomaisten ja kansalaisten niskaan. Miksi vihapuhe on lisääntynyt? Missä menee vihapuheen ja sananvapauden raja? Miten vihapuhetta voidaan torjua? A-teema: Vihapuhe Yle TV1 ja Yle Areena 2.2. klo 21.05 alkaen. #ateema