Yleisradion ensimmäinen viittomakielinen uutislähetys lähetettiin 50 vuotta sitten

Ylen ensimmäisten viittomakielisten uutislähetysten tuotanto alkoi 30.1. vuonna 1967.

Yle Uutiset viittomakielellä
Liisa Kauppinen istumassa sohvalla.

Ylen ensimmäisten viittomakielisten uutisten tuotanto alkoi päivälleen 50 vuotta sitten vuonna 1967.

Ylen kakkosohjelmassa, eli TV2:ssa lähetettiin viiden minuutin lähetys kaksi kertaa viikossa maanantaisin ja perjantaisin. Uutisen lukijoina toimivat Runo Savisaari, Eeva Liisa Viitasaari, Hilkka Eerikäinen, Marjatta Hanhijoki ja Liisa Kauppinen.

Päiväkohtaisen uutisten lisäksi oli mukana erityisesti kuuroja kiinnostavaa uutisia.

Yleisradion arkistosta ohjelmasta löytyy yksi katkelma, jossa Runo Savisaari haastattelee ensimmäisenä suomalaisena kuurona Gallaudetin kuurojen yliopistossa Yhdysvalloissa opiskellutta Elo Suomelaa. Suomela kirjoitti opiskelustaan myös Kuurojen lehdessä vuonna 1962 (sivu 4) (siirryt toiseen palveluun).

Ohjelma jäi lyhytikäiseksi ja jatkui vain seuraavaan kesään saakka. Tämän jälkeen Ylen tuotannossa on ollut useista viittomakielisiä ohjelmia.

Nykymuotoisia viittomakielisiä uutislähetyksiä on tehty vuodesta 1994 alkaen eli 23 vuoden ajan. Yle Uutiset viittomakielellä onkin Ylen pisimpään yhtäjaksoisesti lähettämä viittomakielinen ohjelma.

Yleisradio ei kuitenkaan ollut Suomen ensimmäinen viittomakielisiä uutisia tuottanut televisioyhtiö. Ennen Yleisradiota uutisia ja muita viittomakielisiä ohjelmia oli lähettänyt tamperelainen Tesvisio, joka siirtyi Yleisradion omistukseen vuonna 1964.

Liisa Kauppinen: Lähetyksissä piti viittoa ja puhua yhtä aikaa

Yksi ensimmäisen uutislähetyksen viittojista oli järjestöneuvos Liisa Kauppinen. Hän oli ollut mukana tekemässä uutisia ja muita ohjelmia Tesvisiolle. Yleisradion uutissa hän oli kuuroutensa takia viimeinen vaihtoehto viittojaksi.

– Minähän olin varalla, koska oli pakko viittoa ja puhua yhtä aikaa ja ääni oli mukana. Minä olin kuuro ja heräsi kysymys, ymmärtäväkö ihmiset. Mukana oli kuulevia ja minä olin listan viimeisenä varasijalla. Mutta silti olin viittomassa useita kertoja, Kauppinen muistelee.

Liisa Kauppinen teki erilaisia viittomakielisiä ohjelmia myös uutisten päättymisen jälkeen. Hän oli niissä mukana niin esiintyjänä kuin käsikirjoittajana pitkään ennen kuin työtehtävät veivät hänet töihin Kuurojen maailmanliittoon ja lopulta aina YK:hon saakka. Miellyttävin muisto vuosien varrelta liittyy heräämiseen aitoon viittomakieliseen ilmaisuun televisiossa.

– Vuonna 1982 alkoi viittomakielen tutkimus ja kansainvälisissä kokouksissa havahduin siihen, että kuurojen viittomakieli ja viitottu Suomi ovat täysin eri asioita. Opetusohjelmaan oli palkattu hyvin taitava ikänsä viittomakieltä käyttänyt kuuro, mutta hän oli kuitenkin tottunut käyttämään viitottua puhetta. Minä en halunnut sitä ja tästä riideltiin monta kertaa. Kehotin viittomaan niin kuin kuurot ja lopulta hän heräsi itse ja hänestä tuli aivan fantastinen viittoja. Ja nämä koulu-tv:n ohjelmat olivat ensimmäisiä aidosti viittomakielisiä ohjelmia, Kauppinen kertoo.