yle.fi-etusivu

Kirkko ja kaupunki selvitti: Homot saavat kirkkohäät Helsingissä ja Vantaalla

Samaa sukupuolta olevat parit voidaan vihkiä kirkossa Helsingissä ja Vantaalla ensi maaliskuussa. Kirkko ja kaupunki -lehti ja Helsingin Sanomat selvittivät asian.

uskonto (uskominen)
Hääasuiset naiset pitävät toisiaan kädestä.
Samaa sukupuolta olevat parit saavat kirkkohäät kuudessa helsinkiläisessä ja yhdessä vantaalaisessa kirkossa ensi maaliskuussa. Asiaa kysyi Helsingin, Espoon ja Vantaan kirkkoherroilta Kirkko ja kaupunki -lehti yhdessä Helsingin Sanomien kanssa.AP GraphicsBank

Samaa sukupuolta olevat parit voivat saada kirkkohäät ensi maaliskuussa Helsingissä kuudessa evankelis-luterilaisessa kirkossa ja Vantaalla yhdessä, kun sukupuolineutraali avioliittolaki astuu voimaan. Sen sijaan Espoon kirkoissa tai kappeleissa nais- tai miesparit eivät pääse naimisiin.

Pääkaupunkiseudun seurakuntien Helsingin, Espoon ja Vantaan uusi yhteinen Kirkko ja kaupunki -lehti (siirryt toiseen palveluun)kysyi yhdessä Helsingin Sanomien (siirryt toiseen palveluun) kanssa kaikilta seurakuntien kirkkoherroilta, antavatko he seurakuntansa tilat käyttöön, jos etukäteen on tiedossa, että hääjuhlassa tai rukoushetkessä pappi aikoo vihkiä samaa sukupuolta olevan parin.

Helsingissä Haagan, Munkkiniemen, Oulunkylän, Paavalin, Pakilan ja Vartiokylän kirkkoherrat antavat samaa sukupuolta olevien käyttöön kirkkosalin tai muun sakraalitilan, esimerkiksi kappelin. Lisäksi ruotsinkielisen Matteuksen seurakunta sallii häät muissa kuin sakraalitiloissa.

Vantaalla vain ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherra antaa luvan tilojen käyttöön. Ruotsinkielisen seurakunnan pääkirkko Vantaalla on suosittu vihkikirkko, keskiaikainen Pyhän Laurin kirkko.

Espoossa kaikki kirkkoherrat ovat kielteisellä kannalla, koska he noudattavat piispainkokouksen ohjetta. Esimerkiksi Leppävaaran kirkkoherra toivoo silti saavansa vihkiä samaa sukupuolta olevat.

Kirkkoherrojen vastauksissa näkyykin tilanteen epäselvyys. Kaikissa kirkoissa homo- ja lesbopareille luvataan kirkkokäsikirjan mukainen rukous.

"Kirkko on myöhässä avioliittolaissa"

Suomen evankelis-luterilaisella kirkolla ei ole yhtenäistä linjaa siihen, onko myös kirkollinen vihkiminen mahdollista samaa sukupuolta oleville pareille. Piispainkokous linjasi viime syksynä, että kirkollinen vihkiminen ei ulotu samaa sukupuolta oleviin pareihin. Tästä huolimatta monet papit varsinkin pääkaupunkiseudulla ovat ilmoittaneet vihkivänsä samaa sukupuolta olevia ensi maaliskuussa.

Viime viikolla piispainkokous päätti selvityttää, millaisia vaikutuksia kirkolle tulisi koko vihkimisoikeudesta luopumisesta.

Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja, itsekin papiksi vihitty Jaakko Heinimäki sanoo, että kirkko on auttamattomasti myöhässä.

– Tällainen pyörittely on tyhmää. Piispainkokouksen sekavassa kannanotossa on kaikkea muuta kuin selkoa, ja nyt osa papeista käyttää heille myönnettyä vihkimislupaa. Tämä antaa vielä mahdollisuuden spekuloida, onko avioliitto oikea, jos kirkko ei sitä hyväksy, Heinimäki toteaa.

Heinimäki haluaisi Jumalan siunauksen kaikille aviopareille ja vihkisi itsekin samaa sukupuolta olevia. Mutta:

– Vihkisinkö minä tai joku muu pappi on toisarvoinen kysymys sen rinnalla, mikä on koko kirkon viesti. Sen pitäisi olla selkeä.

Jaakko Heinimäki pappi
Pääkaupunkiseudun seurakuntien uuden lehden päätoimittaja Jaakko Heinimäki moittii kirkkoa siitä, ettei sillä ole selkeää yhtenäistä kantaa sukupuolineutraalin avioliittolain toteuttamiseen.Varpu Helpinen / Yle

"Kirkon kielestä ei ota pirukaan selvää"

Heinimäki moittii myös kirkollista kieltä.

– Siunataanko vaiko rukoillaanko, puolesta vai vastaan, tästä ei ota nyt pirukaan selvää, Heinimäki puuskahtaa ja jatkaa:

– Me täällä lehdessä yritämme nyt vääntää rautalangasta, ovatko kirkkohäät nyt käytännössä mahdollista kaikille. Journalistien tehtävä on selvittää asia niillekin, joilla ei ole laudaturia kirkkososiologiasta.

Mallia Heinimäki ottaisi lomamatkallaan vuonna 2013 Yhdysvalloissa näkemästään. Tuolloin Kalifornian osavaltio hyväksyi samaa sukupuolta olevien avioliitot juuri ennen San Franciscon Pride-paraatia.

– Luterilaisen ja anglikaanisen kirkon papit olivat paikalla paraatissa, ja isoissa lakanoissa luki "We will marry you" [Me vihimme teidät]. Tätä toivoisin Suomeenkin.

"Piispanvaihtoviikot ovat alkamassa"

Uuden seurakunnallisen median päätoimittaja lupaa myös avata kaupunkilaisille vuoden toisen suuren kirkon uutisen eli sen, miten Helsingin uusi piispa valitaan. Eläkkeelle jäävän suositun Irja Askolan seuraajaa eivät suinkaan pääse äänestämään kaikki seurakuntien jäsenet, vaan piispan valitsee itse asiassa aika pieni sisäpiiri. Lisätietoja valintaprosessista löytyy kirkon sivulta (siirryt toiseen palveluun).

– Minkäänlainen piispapolitikointi ei kuulu meille, sen sijaan meidän pitää avata tavallisille ihmisille, mitä piispa esimerkiksi tekee.

Naispiispoja Heinimäki toivoo lisää.

– Meillä on pian varsinaiset piispanvaihtoviikot alkamassa, koska Askolan lisäksi Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala, Oulun piispa Samuel Salmi ja arkkipiispa Kari Mäkinen jäävät lähivuosina eläkkeelle. Ihanne olisi, että meillä olisi vähintään neljä piispaa toista sukupuolta. Yksi kiintiönainen on ihan tyhmää.

Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Jaakko Heinimäki ja lehden graafikko Mari Aarnio.
Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja Jaakko Heinimäki ja lehden graafikko Mari Aarnio keskustelevat ylihuomenna ilmestyvän numeron aiheista.Varpu Helpinen / Yle

Voisiko Helsingin uusi piispa tulla Genevestä?

Vaikka Heinimäki ei halua lehtensä politikoivan piispanvaalilla, suostuu hän pyydettäessä keskustelemaan nimistä Helsingin uudeksi piispaksi.

– Kisaan jo ilmoittautuneista Helsingin yliopiston professori Jaana Hallamaa olisi varmasti hyvä piispa. Kallion kirkkoherran Teemu Laajasalon taakse on taas ryhmittynyt sekä konservatiivisia että liberaaleja, mikä on hyvä, koska piispan pitää osata yhdistää riitaisia porukoita.

Heinimäki nostaa esiin myös tuntemattoman nimen.

– Genevessä Luterilaisessa maailmanliitossa toimii keskeisenä teologisena vaikuttajana Kaisamaria Hintikka. Hänestä tulisi loistava piispa.

Heinimäki muistuttaa, että Helsingin piispa on myös mediapiispa ihan eri tavalla kuin esimerkiksi Mikkelin piispa, ja siksi valinnalla on valtakunnallistakin merkitystä.

"Ei kirkon Pirkka eikä Yhteishyvä"

Uudella Kirkko ja kaupunki -lehdellä on valtava levikki, yli 340 000 kappaletta. Esimerkiksi maan suurimman sanomalehden Helsingin Sanomien paperilehden levikki oli "vain" reilut 260 000 kappaletta vuonna 2015 MediaAuditFinlandin mukaan (siirryt toiseen palveluun).

Kirkko ja kaupunki jaetaan jokaiseen kotiin, jossa asuu yksikin kirkon jäsen. Lisäksi se on tulossa jakoon esimerkiksi metroasemille maaliskuussa. Espoossa lehteä jaetaan jo samoissa telineissä Länsiväylä-lehden kanssa.

Kirkko ja kaupunki -lehden tammikuun 2017 toisesta numerosta kuva. Baba Lybeckia haastateltiin lehdessä.
Ylihuomenna ilmestyvän lehden aihekirjo on laaja. Tv-kasvo, toimittaja Baba Lybeck kertoo Savoy-teatterissa vetämistään kirjallisuusilloista. Kuva lehden taittovaiheesta.Varpu Helpinen / Yle

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki tietää, millaista yhteiskunnallista ja kirkollista valtaa hän käyttää. Hän sanoutuu irti kirkon sisäpiiristä ja tekee uutta lehteä niille, jotka ovat kirkon ulkokehällä.

– Emme tee lähetystyötä emmekä markkinointiviestintää niin kuin Pirkka tai Yhteishyvä, mutta yritämme tukea kristillistä identiteettiä, sitä ainoaa ohutta sidettä, joka on jäljellä kirkkoon. Lehtemme lukeminen ei edellytä hikariuskovaisuutta, mutta emme myöskään himmaa uskoa ja henkistä todellisuutta.

Toissa viikolla ilmestyneen ensimmäisen numeron pääkirjoituksessa Heinimäki linjasi lehden edistävän hyvää elämää ja olevan sekä häpeämättömän kirkollinen että häpeämättömän kaupunkilainen. Hän itse on kasvanut Lohjalla ja aloittanut helsinkiläisyytensä nuorena teologian opiskelijana 30 vuotta sitten Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön Hoasin kuuden hengen asunnossa Itä-Pasilassa.

– Tavallinen arki kaupungissa, oikeudenmukaisuus, jaksaminen, ihmisiksi oleminen, lähellä toisia asuminen, Heinimäki luettelee aiheita.

Ylihuomenna torstaina ilmestyvässä numerossa käsitellään myös muun muassa ihmiskauppaa.

– Kirkon diakonia tekee töitä kädet savessa paperittomien hyväksi. Meidän pitää olla jyvällä, mitä kaupungeissa tapahtuu ja tehdä näkyväksi se hätä, joka jää varjoon.

Kirkko ja kaupunki -lehden tammikuun 2017 toisesta numerosta kopio.
Ylihuomenna pääkaupunkiseudun seurakuntien lehdessä käsitellään muun muassa ihmiskauppaa. Haastateltava tietää, mistä hän puhuu. Varpu Helpinen / Yle

Some-jakaminen yhtä tärkeää kuin paperilehti

Kirkko ja kaupunki -lehdestä tehdään kolme erilaista painosta: helsinkiläiset, espoolaiset ja vantaalaiset saavat hieman erilaisen version. Netissä kaikki voivat lukea eri painoksia.

Netissä yritetään tavoittaa nekin, jotka eivät kuulu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Helsinkiläisistä enää noin 54 prosenttia kuuluu kansankirkkoon. Espoossa luku on 61,6 prosenttia ja Vantaalla noin 59 prosenttia.

– Vähintään yhtä olennaista kuin lehden julkaiseminen on jakaminen. Eli se, miten juttuja jaetaan sosiaalisessa mediassa, ratkaisee, miten tavoitamme ne lukijat, jotka eivät saa paperilehteä, päätoimittaja Heinimäki sanoo.

Lehti on aktiivinen myös esimerkiksi Instagramissa, jossa seikkailee myös toimistokoira Aino, pieni villakoira.

Heinimäki haluaa kehittää kahden viikon välein ilmestyvää paperilehteä aikauslehtimäiseen suuntaan, jolloin päivittäiset uutiset julkaistaan lehden nettisivulla. Eilisiltana Kirkko ja kaupunki julkaisi netissä uutisjutun siitä, miten Yhdysvaltain kirkot tyrmäävät (siirryt toiseen palveluun) presidentti Donald Trumpin maahantulokiellon ja pakolaispolitiikan.

Päätoimittaja Jaakko Heinimäki haaveilee, että Kirkko ja kaupunki voisi laajentua kattamaan kaikki pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen seurakunnat. Nyt lehdellä on paitsi 340 000 kappaleen levikki kolmessa kaupungissa myös 24 hengen toimitus ja viiden miljoonan euron budjetti, josta puolet menee Postille jakelukustannuksina.

Kirkko ja kaupunki -lehden tammikuun 2017 toisesta numerosta kuva. Ruskeat tytöt- blogia pitävä Koko Hubara on lehden kolumnisti.
Lehden kolumnistina on aloittanut Ruskeat tytöt- blogia pitävä Koko Hubara. Kuva ylihuomenna ilmestyvän lehden oikolukuvaiheesta.Varpu Helpinen / Yle

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Kätilöt

Insinööri vaihtoi it-alan synnytyssaliin ja kouluttautui kätilöksi – "Hain työstä muuta kuin pelkkää palkkaa"

Sote-palvelujen valinnanvapaus

Ruotsissa valinnanvapaus ei parantanut kaikkien terveyspalveluita – listasimme 5 asiaa opiksi Suomelle

Terveydenhoito

Olisiko sinusta lähihoitajaksi? Testaa menisikö edes matikka läpi

Saksan politiikka

Saksan SPD-puolue on valmis uuteen yritykseen kristillisdemokraattien kanssa

Analyysi: Saksan demarien pää kääntyi – suuri koalitio on mahdollinen