THL kaipaa nuoria miehiä: Tuhannet jättävät tulematta kansantautitutkimukseen

Suomalaisten terveyden kannalta kaikkein tärkein tutkimus käynnistyy tiistaina. Suuri määrä kutsuttuja on sitä mieltä, että ei kiinnosta.

terveys
Naiselta mitataan verenpainetta.
Yle

Suomi panee miljoonia euroja FinTerveys 2017 -tutkimukseen, jotta suomalaisten terveydestä saisi mahdollisimman tarkkaa tutkittua tietoa. Viiden vuoden välein uusittavasta tutkimuksesta saatavalla tiedolla on ollut valtava merkitys kansantautien hoidossa ja ehkäisyssä.

Nyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella jännitetään, kuinka moni 10 300 satunnaisotoksella valitusta kutsutusta saadaan tällä kertaa terveystarkastukseen. Se tiedetään, että tuhannet jättävät tulematta.

– Se voi tuntua tyhmältä, että tässä sitten pituutta ja painoa mitataan, mutta sekin on kansanterveyden näkökulmasta äärettömän tärkeä tieto, jotta voidaan esimerkiksi suomalaisten painoindeksi laskea, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Katja Borodulin.

Vielä 40 vuotta sitten lähes kaikki kutsutut myös osallistuivat. Nykyään vaikeinta on saada nuoria miehiä innostumaan. Borodulinin mukaan syynä voi olla, että nuoret miehet eivät pelkää vielä kuolemaa. Myös matalasti koulutetut ja sairaat jättävät muita useammin tulematta

– Silloin kun joku näistä ryhmistä ei osallistu, se tieto jää saamatta, emmekä pysty kehittämään, tutkimaan ja ehkäisemään sairauksia. Emme me voi hatusta tempaista niitä tuloksia. Kaikki nämä ihmisryhmät tarvitaan.

Kieltäytymistä itsekkäistä syistä 

THL vetoaa suomalaisiin, jotta nämä ymmärtäisivät FinTerveys -tutkimukseen osallistumisen olevan ennen kaikkea epäitsekäs teko kaikkien hyväksi.

Sairaanhoitaja
Jani Ilola, Yle

Jokainen osallistuja saa kaikki itseään koskevat tutkimustulokset, joten kyseessä on samalla myös ainutlaatuinen mahdollisuus päästä laajaan terveystarkastukseen. Moni ei silti halua.

– Usein ihmiset toteavat, että kävin juuri työterveydessä tai olin 40-vuotistarkastuksessa ja minähän olen terve. Sellainen on hyvin tyypillinen vastaus, miksi he eivät tule, Borodulin sanoo.

FinTerveys -tutkimuksella haluttaisiin tavoittaa myös heidät, jotka eivät käy lääkärissä. Monet tärkeät sairaudet kehittyvät 30 tai jopa 40 vuotta. Tutkijoiden olisi saatava tutkia myös täysin terveitä, jotta päästäisiin jyvälle, miten suomalaisten sairaudet kehittyvät.

Kohoaako kolesteroli, laihtuuko Suomi?

Aikaisemmista väestötutkimuksista selviää, kuinka suomalaisten terveys koheni pitkään lähes kaikilla osa-alueilla. 50 vuotta sitten suomalaisten verenpaine oli huimissa lukemissa ja sydäntautikuolleisuus viisi kertaa yleisempää kuin nykyään.

Suomalaisten kolesterolitaso kehittyi pitkään suotuisasti ja oli alimmillaan vuoden 2007 väestötutkimuksessa. Kylmä suihku tuli viisi vuotta sitten. Veren kolesteroliarvot olivat lähteneet selvään nousuun. Samalla aikavälillä oli nähtävissä, että myös suolan saanti oli taas noussut.

Jännitettävää riittää myös painon kanssa. Suomalaisten painoindeksi oli pitkään ainoastaan kasvava. Vuodesta 2007 vuoteen 2012 painoindeksin kasvu oli sen sijaan hiukan tasoittunut.

THL:ssä tiedetään, että kehityksen suvantovaiheet ennen kuin käyrät lähtevät joko nousuun tai laskuun, kuuluvat nekin viiden vuoden välein suoritettavaan väestötutkimukseen. Tutkimuspäällikkö Katja Borodulinia jo jännittää, miten tällä kertaa käy.

– Eniten kiinnostavat trendit painoindeksistä, veriarvoista ja elintavoista eli mihin suuntaan väestön elintavat kehittyvät.