Vihapuhetta vai sananvapautta? Tässä ovat A-teeman keskustelijat

A-teema: Vihapuhe -ohjelman suorassa lähetyksessä torstaina 2.2. TV1:llä pohditaan ratkaisuja vihapuheen vähentämiseksi. Missä menee sananvapauden raja? Somessa keskustelua käydään tunnisteella #ateema.

A-teema
Yllätysvieras
Miksi vihapuhe on lisääntynyt? Missä menee vihapuheen ja sananvapauden raja? Miten vihapuhetta voidaan torjua? A-teema: Vihapuhe -ohjelmassa nähdään 12 vierasta Yle TV1 ja Yle Areena 2.2. klo 21.05 alkaen. Stina Tuominen / Yle

Sephora Ikalaba, Miss Helsinki

Sephora Ikalaba
Sephora IkalabaJussi Mansikka / Yle

Sephora Ikalaba tiesi, että hän tulee kohtaamaan vihapuhetta, jos hän osallistuu Miss Helsinki -kisaan. Ikalaba ei kuitenkaan ole antanut vihapuheen estää häntä etenemästä elämässä.

– Vihapuhe tulee ihmisten omasta pahasta olosta. Siitä kun ihminen kokee olevansa epäonnistunut ja hän ei uskalla tehdä sellaista mitä muut tekevät, Ikalaba pohtii.

Emma Kari, kansanedustaja (vihr.)

Emma Kari
Emma KariPetteri Paalasmaa / AOP

Emma Kari on itse joutunut vihapuheen kohteeksi.

– Vihapuhetta voidaan hillitä sillä, että julkisessa keskustelussa tunnistetaan sanomisen vastuu. Tämä edellyttää vastuuta johtavilta poliitikoilta, sanoo Kari.

Hän kuitenkin painottaa, että kaikista yhteiskunnallisista asioista on vapaus käydä keskustelua ja esittää kritiikkiä.

– Vihapuhe on yritys viedä muiden ihmisten ja erityisesti kansanryhmien oikeuksia elää vapaana ilman syrjintää ja laittomia uhkailuja.

Timo Kilpeläinen, poliisitarkastaja, Poliisihallitus

Timo Kilpeläinen
Timo KilpeläinenHenrietta Hassinen / Yle

Timo Kilpeläinen on nähnyt vihapuheen lisääntymisen työssään. Kilpeläinen ei halua rajoittaa sananvapautta, mutta muistuttaa, että sen mukana tulee vastuu.

– Vihapuhe luo yhteiskuntaan olotilan, että väkivaltakin on hyväksyttävää, Kilpeläinen kiteyttää.

Jape Lovén, puheenjohtaja, Helsingin seudun vapaa-ajattelijat

Jape Loven
Jape LovenJukka-Pekka Flander

Pitkänlinjan ay-aktiivi Jape Lovén harmittelee, että liian usein kritisoidaan ihmisiä kun pitäisi kritisoida ilmiöitä ja asioita.

– Suomessa on menty yli siinä, että perusteltu kritiikki koetaan myös vihapuheena. Faktat pitää olla kunnossa. Jos ne ovat kunnossa, se on kritiikkiä ei vihapuhetta, painottaa Lovén.

Hänen mielestä myös uskontoja täytyy saada arvostella. Lovénin mielestä uskonrauhan rikkominen pitäisi poistaa laista.

Vilma Luoma-aho, professori, Jyväskylän yliopisto

Vilma Luoma-aho
Vilma Luoma-ahoTeemu Ullgren / ProCom

Vilma Luoma-aho näkee, että vihapuheen kasvun taustalla ovat yhteisöllisyyden heikentyminen ja tunne siitä, että vaikuttamismahdollisuudet ovat vähentyneet.

– Tsekissä on rakennettu sekä uusnatseille että muille ryhmille yhteinen neutraali foorumi, jossa voidaan keskustella valvotusti ilman oman ryhmän paineita. On opeteltu näkemään ihminen vihan takana, sillä viha on usein oire jostain, ei itse ongelma, sanoo Luoma-aho.

Panu Mäenpää, viestintäkonsultti, Setan ex-pj.

Panu Mäenpää
Panu MäenpääKira Hagström

Panu Mäenpää kokee vihapuheen lisääntyneen voimakkaasti kuuden viime kuukauden aikana. Setan entinen puheenjohtaja saa vihapuhetta viikottain.

– Jos eduskunnassakin esiintyy vihapuhetta, valuu ylhäältä alaspäin lupa sanoa mitä tahansa, Mäenpää huomauttaa.

Matti Nissinen, valtakunnansyyttäjä

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen
Valtakunnansyyttäjä Matti NissinenJuha Kivioja / Yle

Matti Nissinen ei lisäisi vihapuhetta käsitteenä rikoslakiin. Sen sijaan Nissinen on sitä mieltä, että rangaistavasta vihapuheesta voisi antaa kovempia tuomioita.

– Syyttäjänlaitoksessa katsotaan, että 20 päiväsakkoa ei voi olla uusi normaali, Nissinen toteaa.

Sampo Terho, eduskuntaryhmän pj. (ps.)

Sampo Terho.
Roni Rekomaa / Lehtikuva

Kansanedustaja Sampo Terho pitää vihapuhetta syrjivänä ja solvaavana puheena, jossa syytetään ihmistä ominaisuudesta, jota hän ei voi muuttaa.

– Maahanmuuttokriittinen puhe arvostelee järjestelmää ja poliittisia tahoja, mutta ei ihmisiä, jotka käyttävät järjestelmän sallimia keinoja, Terho kuvailee.

Yrjö Timonen, kansalaisaktivisti

Yrjö Timonen parvekkeella
Jussi Mansikka / Yle

Tulipalo-onnettomuudessa kuolleen Hanna Ruaxin isä Yrjö Timonen on jatkanut tyttärensä taistelua ihmisoikeuksien puolesta. Timonen haluaa painostaa poliittisia päättäjiä tarttumaan vihapuheeseen herkemmin.

– Lain antamia rangaistusmahdollisuuksia ei käytetä tarpeeksi, Timonen arvioi.

Jarkko Tontti, PEN Internationalin hallituksen johtoryhmän jäsen

Jarkko Tontti, kirjailija ja juristi.
Jarkko Tontti, kirjailija ja juristi. Yle

Kirjailija ja juristi Jarkko Tontti pitää tärkeänä sitä, että ihmiset ymmärtävät, missä menee vihapuheen ja sananvapauden raja.

– Lakipykälät ovat tulkinnanvaraisia, joten kunnianloukkaus on usein selkein esimerkki vihapuheesta. Rikoslaki on huono keino opettaa ihmisille käytöstapoja, sanoo Tontti.

– En pidä sitä viisaana, että vihapuheeseen vastataan ylimielisesti ja yritetään vaientaa toisenlaiset mielipiteet kokonaan, Tontti jatkaa.

Yllätysvieraat

Yllätysvieras
Stina Tuominen / Yle

Yllätysvieraamme eivät aiemmin ole tavanneet kasvotusten. Viha ja siitä irti pääseminen on kuitenkin heidät jo yhdistänyt.

– Nyt taistelen ennen kaikkea idiotismia vastaan, kertoo toinen yllätysvieraista.

Vihapuhe vyöryy Suomen yli. Vihaa ryöppyää poliitikkojen, viranomaisten ja kansalaisten niskaan. Miksi vihapuhe on lisääntynyt? Missä menee vihapuheen ja sananvapauden raja? Miten vihapuhetta voidaan torjua? A-teema: Vihapuhe Yle TV1 ja Yle Areena 2.2. klo 21.05 alkaen. #ateema

Vilma Luoma-ahon esittelytekstiä on täsmennetty klo 13.49.