1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. mielenosoitukset

Mielenosoitusten ilmoittamiseen tuntuva pidennys? Ministeriö: Tarkoitus ei ole kitkeä vastamielenosoituksia

Oikeusministeriön mukaan mielenosoitusten ennakkoilmoitusajan pidentäminen auttaisi poliisia varautumaan paremmin kokoontumisvapauden turvaamiseen.

Natsien vastainen mielenosoitus itsenäisyyspäivänä. Kuva: Joni Haavisto / AOP

Kokoontumislaissa säädettyä mielenosoituksen ennakkoilmoitusaikaa tulisi pidentää kolmeen vuorokauteen, ehdottaa julkisoikeuden professori emeritus Teuvo Pohjolaisen oikeusministeriölle tekemä selvitys.

Nykyisen lain mukaan järjestäjän pitää tehdä ulkona yleisellä paikalla järjestettävästä kokouksesta ilmoitus poliisille vähintään kuusi tuntia ennen tapahtumaa.

Hallitus katsoi syyskuussa, että kuuden tunnin ennakkoilmoitusaika kokoontumisille on joissakin tapauksissa liian lyhyt aika. Arvion taustalla vaikutti hallituksen halu puuttua ääriliikkeiden toimintaan. Oikeusministeriö alkoi selvittää, voisiko ilmoitusaikaa pidentää.

Nyt valmistuneen selvityksen mukaan ilmoituksen pidentäminen korostaisi mielenosoituksen järjestäjän vastuuta tehdä ilmoitus hyvissä ajoin.

Poliisille lisää valmistautumisaikaa

Oikeusministeriön lainsäädäntöjohtajan Tuula Majurin mukaan muutoksella tavoiteltaisiin poliisille riittävää aikaa valmistautua kokoontumisvapauden turvaamiseen.

Yleisellä paikalla järjestettävät kokoukset voivat edellyttää esimerkiksi liikennejärjestelyjen muuttamista tai muita poliisin toimenpiteitä.

– Se nykyinen kokoontumislain sisältämä kuuden tunnin vähimmäisaikavaatimus on käytännössä osoittautunut aika tiukaksi poliisin kannalta, Majuri sanoo.

Laissa asetetun määräajan jälkeenkin tehtyä ilmoitusta voidaan pitää pätevänä, jos kokouksen järjestämisestä ei aiheudu kohtuutonta haittaa yleiselle järjestykselle.

Selvityksessä todetaan, että kokoontumisvapauteen kuuluva joustavuus määräajassa on välttämätön spontaanien mielenosoitusten mahdollistamiseksi. 

Vastamielenosoitukset yleistyneet

Selvityksen mukaan mielenosoitusten järjestäminen on muuttunut huomattavasti viime vuosina. Aiemmin mieltä osoitettiin jonkin asian puolesta tai sitä vastaan.

Nykyisin monet mielenosoitukset aiheuttavat vastamielenosoituksen. Mieltään osoittavien ryhmien suuret mielipide-erot ovat johtaneet fyysisiin yhteenottoihin eri ryhmittymien välillä.

Majuri vakuuttaa, että uudistuksen tavoitteena ei ole kitkeä vastamielenosoituksia.

– Nyt on kyse siitä, että poliisiviranomaisille jää riittävästi aikaa tarpeellisiin järjestelyihin. 

Oikeusministeriön mukaan muutos olisi ongelmaton perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen kannalta.

Majurin mukaan selvityksen pohjalta valmistellaan hallituksen esitysluonnos, joka lähetetään lausuntokierrokselle, jossa asiasta pyydetään eri tahoilta näkemyksiä. Asian etenemiselle ei ole asetettu toistaiseksi aikataulua.