Hoitokokeilun hämmentävä tulos: Tuhannet potilaat paranivat käymättä lainkaan lääkärissä – "Yksi turha askel jäi pois"

Suomalaisten yleisimpiä terveysongelmia, tuki- ja liikuntaelimistön vaivoja, koskeva hoitolinjaus pyritään nyt laajentamaan koko maahan.

diagnoosi
Fysioterapeutti havainnollistaa sormella kuinka jänne voi jäädä olkanivelen väliin puristuksiin.
Tarja Nyyssönen / Yle

Kunnissa on saatu hyviä tuloksia tuki- ja liikuntaelinvaivojen hoidosta ilman lääkäriä. Fysioterapeuttien vastaanoton käyttöönsä ottaneista kunnista ja sairaanhoitopiireistä arvioidaan, että tuhannet potilaat ovat päässeet oireistaan eroon käymättä lainkaan lääkärissä.

– Hyvin harvan tarvitsee mennä lääkäriin. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä ohjaukseen ja hoidon suuntaan, sillä fysioterapeutilla on huomattavasti enemmän aikaa keskittyä ongelmaan kuin lääkärillä, kertoo fysiatrian ylilääkäri, kuntoutusjohtaja Markku Hupli Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä.

Käytännössä selkä- tai niskavaivoista kärsivä potilas on ohjattu terveyskeskuksen ajanvarauksesta lääkärin sijaan suoraan fysioterapeutin vastaanotolle. Kun potilas soittaa ajanvaraukseen, sairaanhoitaja kysyy häneltä tietyt lääkärien laatimat kysymykset ja päättää vastausten perusteella, kuuluuko potilas lääkärin vai fysioterapeutin vastaanotolle.

Asiakas saa näin avun suoraan oikealta asiantuntijalta.

Katri Partanen

Lääkäriä tarvitaan, jos kipujen taustalla on esimerkiksi tapaturma tai potilaalla on kuumetta ja muita yleisoireita. Vain muutama prosentti potilaista tarvitsee lääkärin apua.

Käytössä 30 kunnassa

Kotka oli ensimmäisiä kaupunkeja, jotka alkoivat kouluttaa fysioterapeutteja vastaanottamaan potilaita. Uusimmat fysioterapeutit ovat juuri valmistuneet koulutuksesta ja aloittaneet vastaanottotoiminnan. Avoterveydenhuollon johtaja Riitta Johannala-Kemppainen kertoo, että valtaosa tuki- ja liikuntaelinvaivaisista on lähetty suoraan fysioterapeutille.

– Oireet ovat parantuneet, sillä potilaat eivät ole tulleet takaisin. Alkuun sinne laitettiin vain yläselkävaivaiset, mutta käytäntö on laajentunut koskemaan koko selkää ja olkapäitä. Nyt pohdimme, ottaisimmeko jo jalkavaivatkin mukaan, Johannala-Kemppainen sanoo.

Fysioterapeuttien vastaanotot ovat levinneet pikkuhiljaa ympäri maata. Nyt ne ovat käytössä noin 30 kunnassa ja työterveyshuolloissa ympäri maata. Kokonaisia sairaanhoitopiirejä on mukana kaksi.

– Mitä nopeammin näihin vaivoihin saa avun, sitä paremmat ovat toipumismahdollisuudet. Kroonistuessaan kivuista on vaikea päästä eroon, ja kipu ehtii helposti kroonistua lääkäriin jonottaessa ja vielä sen jälkeen fysioterapiaan jonottaessa, sanoo fysiatrian ylilääkäri Jari Ylinen Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä.

Aikaa ja rahaa säästyy

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan erilaisia kipuja ja särkyjä on joka kuukausi joka kolmannella suomalaisella aikuisella. Yli miljoonalla suomalaisella on jokin pitkäaikainen tuki- ja liikuntaelinsairaus.

Kroonistuessaan kivuista on vaikea päästä eroon, ja kipu ehtii helposti kroonistua lääkäriin jonottaessa.

Jari Ylinen

Fysioterapeuttien vastaanotot säästävät sekä aikaa että rahaa.

– Aiemmin lääkäri lähetti potilaan fysioterapeutille, joten tässä jää yksi turha askel välistä pois. Toisaalta asiakas saa näin avun suoraan oikealta asiantuntijalta, sanoo kehittämisasiantuntija Katri Partanen Suomen Fysioterapeutit ry:stä.

Koulutuksessa fysioterapeutit käyvät läpi esimerkiksi diagnostiikkaa. Lisäksi heitä opetetaan tunnistamaan oireet tai löydökset, jotka vaativat lääkärintutkimusta.

– He eivät tee lääketieteellistä diagnoosia vaan fysioterapeuttisen diagnoosin. Fysioterapeutti voi myös antaa sairauslomaa ja suositella vastaavan lääkärin suostumuksella tiettyjä kipulääkkeitä, joita saa ilman reseptiä. Lääkkeenmääräämisoikeutta ei ole, mutta suositusoikeus on, Partanen kertoo.

Diagnoosin teko ja hoidosta päättäminen kuuluvat lääkärille.

Hannu Halila

Potilas saa fysioterapeutilta myös liikunta- ja jumppaohjeita. Yle kertoi pari viikkoa sitten väitöstutkimuksesta, jonka mukaan yksilölliset harjoitteet ovat erittäin tehokkaita esimerkiksi selkäkipujen hoidossa.

Harmaalla alueella?

Lääkäriliitto suhtautuu epäillen siihen, että diagnooseja tekevät muut kuin lääkärit.

– Se on vastoin perinteistä lääkärin ajattelutapaa. Diagnoosin teko ja hoidosta päättäminen kuuluvat lääkärille, sanoo Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.

Halilan mukaan vakavien sairauksien hoito voi viivästyä, jos vastuu diagnoosista jää fysioterapeutille. Tällaisia sairauksia ovat syöpien lisäksi esimerkiksi erilaiset hermojen puristustilat.

– Itselläni todettiin aiemmin kaularangan ahtauma, ja onneksi pääsin magneettikuviin ajoissa. Ongelma oli silloin vielä leikkauksella korjattavissa. Jos olisin jäänyt odottelemaan, se olisi voinut aiheuttaa palautumattomia muutoksia.

Väitän, että kyllä vakavia sairauksia jää huomaamatta lääkäreiltäkin.

Markku Hupli

Halila nostaa esimerkiksi myös Ylen MOT-ohjelman esiin nostaman kiistan silmälääkäreiden ja optikoiden välillä. MOT kertoi hiljattain siitä, miten optikot ovat laajentaneet työnkuvaansa näönmäärittämisestä laajempiin silmätutkimuksiin. Silmälääkärit pelkäävät, että optikot vaarantavat potilaiden turvallisuuden.

– Tulee mieleen, että ollaanko tässä samalla tavalla nyt vähän harmaalla alueella, Halila miettii.

Lääkkeitä määrätään liian herkästi

Etelä-Karjalassa on seurattu tiiviisti sitä, kuinka usein suoraan fysioterapiaan ohjatulta potilaalta onkin löytynyt myöhemmin vakava sairaus.

– Niitä ei ole tullut vastaan. Väitän, että kyllä vakavia sairauksia jää huomaamatta lääkäreiltäkin. On potilaita, jotka ovat käyneet lääkärissä ja silti oireilun takaa on paljastunut jotain, mitä ei ole heti huomattu, sanoo fysiatrian ylilääkäri Markku Hupli.

Selkävaivoista kärsivät potilaat kertoivat viime viikolla Ylen jutussa tyytymättömyydestään kipujen hoitoon. Monilla oli kokemuksia siitä, miten lääkäri on antanut käteen lääkereseptin ja sairauslomapaperin.

Fysioterapeuteista voi olla pulaa ja se on myös kallista hoitoa verrattuna lääkkeisiin.

Hannu Halila

Fysioterapiaan on edelleen vaikea päästä, vaikka potilaiden mielestä se on usein tuonut parhaan avun. Lääkäriliitosta myönnetään, että lääkkeitä määrätään ehkä liian herkästi.

– Se on usein resurssikysymys. Fysioterapeuteista voi olla pulaa ja se on myös kallista hoitoa verrattuna lääkkeisiin, varatoiminnanjohtaja Hannu Halila toteaa.

Lääkäriliitossa kaivataan kuitenkin edelleen lisää tieteellistä näyttöä fysioterapian toimivuudesta.

– Näyttö ei ole vielä tarpeeksi vahvaa, jos ajattelee kuntoutusta laajemmin, Halila toteaa.

Ohjeet koulutukseen tekeillä

Fysioterapeuttien vastaanottojen laajenemista on jarruttanut myös se, ettei Suomessa ole ollut yhtenäistä linjausta fysioterapeuttien vastaanottokoulutuksen laajuudesta. Nyt vastaanotot halutaan kuitenkin käyttöön ympäri maan.

– Fysiatrit ja Suomen Fysioterapeutit ry ovat vasta nyt laatimassa yhteisiä valtakunnallisia ohjeita siitä, mitä vastaanottotoimintaan valmistavan koulutuksen on pidettävä sisällään, kertoo fysiatrian ylilääkäri Markku Hupli Eksotesta.

Terveydenhuollon pirstaleinen rakenne on ollut este.

Jari Ylinen

Myös koulutuksen hinta askarruttaa monia kuntia. Esimerkiksi Kotkassa koulutus on maksanut tuhansia euroja.

– Se oli kohtalaisen arvokas. Olemme kuitenkin nähneet hyödyt suuriksi, joten ne rahat on kannattanut siihen laittaa, sanoo avoterveydenhuollon johtaja Riitta Johannala-Kemppainen.

Sairaanhoitopiireissä kuitenkin uskotaan, että fysioterapeuttien vastaanottotoiminta saa tuulta alleen soten myötä. Viime aikoina käytäntö on laajentunut ainakin Lapin alueella ja Etelä-Pohjanmaalla.

– Terveydenhuollon pirstaleinen rakenne on ollut este. Soten myötä käytännöt todennäköisesti yhtenäistyvät, arvioi ylilääkäri Jari Ylinen Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä.