Tutkimus: Empaattinen ihminen lukee koiraa nopeasti ja voimakkaasti

Empatia vaikuttaa arvioihin koirien ilmeistä jopa enemmän kuin kokemus koirista. Uhkana saattaa kuitenkin olla ylitulkitseminen.

kotieläimet
tutkimus koirien ilmeiden tulkinnasta
Miiamaaria Kujala ja Sanni Somppi

Tuore tutkimus (siirryt toiseen palveluun) osoittaa, että keskimääräistä empaattisemmat ihmiset tulkitsevat muita voimakkaammin koirien ilmeitä.

– Koirat ovat ihmisille nykyään tärkeitä, ja koiria on Suomessa enemmän kuin koskaan. Koirat astuvat ihmisten keskinäiseen tunnemaailmaan, empatia laajenee koskemaan myös koiraa, sanoo tutkijatohtori Miiamaaria Kujala.

Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkimuksessa selvitettiin, kuinka empatia eli myötäelämisen kyky ja muut psykologiset tekijät vaikuttavat ihmisten arvioihin koirien ja toisten ihmisten kasvokuvista.

Uudet tulokset osoittavat nyt ensimmäistä kertaa, että ihmisen empaattisuus vaikuttaa myös koirien ilmeiden hahmottamiseen.

Tutkimukseen osallistui reilut 30 ihmistä, jotka katsoivat tietokoneelta kasvokuvia ihmisistä ja koirista kolmessa erilaisessa tilanteessa.

– Tilanteet olivat miellyttävä, iloinen ja neutraali sekä uhkaava, vihaisennäköinen. Kuvia arvioiville ihmisille ei kerrottu kategorioita, Kujala sanoo.

Kuvien mukaan oli sekoitettu verrokkikuvia, joissa näkyi esimerkiksi elottomia kohteita kuten kahvinkeitin. Ihmisten piti arvioida kuvista tunnetilan negatiivisuutta tai positiivisuutta sekä voimakkuutta. Lisäksi tutkijat pyysivät ihmisiä arvioimaan kuvien esittämää perustunnetilaa kuten iloa, surua ja pelkoa.

Empatia voimisti uhkaa

Tutkimuksessa selvisi, että empatia vaikutti arvioihin koirien ilmeistä jopa enemmän kuin kokemus koirista. Koirien ilmeitä on tutkittu aiemmin hyvin vähän, mutta aiemmissa tutkimuksissa on myös huomattu, että ilman koirakokemustakin ihminen pystyy yleensä tekemään arvion koiran kasvonilmeistä kuten esimerkiksi siitä, onko koira uhkaava.

Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään myös, että koirakokemusten merkitys voimistuu, kun katsotaan koiran koko kehonkieltä, ei pelkästään kasvoja.

Tuoreessa tutkimuksessa huomattiin, että empatia voimisti arviota etenkin uhkaavista koira- ja ihmiskasvoista. Käytännössä empaattiset ihmiset löysivät uhkaavista kasvoista muita enemmän vihaa tai aggressiota. Empaattiset ihmiset myös tekivät arvionsa muita nopeammin.

– Empaattisemmat henkilöt myös arvioivat ihmisen miellyttäviä tai iloisia kasvoja voimakkaammin.

Kujala muistuttaa, että jos empaattiset ihmiset näkisivät tunteita joka puolella, tämä tunneyhteys olisi myös syntynyt koehenkilöille näytettyihin verrokkikuviin, elottomiin kohteisiin. Tällaista yhteyttä ei syntynyt tutkimuksessa.

Koehenkilöt täyttivät ennen varsinaista testiä psykologisia kyselyitä, joilla tutkittiin heidän empatiakykyään, persoonallisuuttaan sekä koirataustaansa. Koehenkilöissä oli mukana sekä koiraharrastajia että täysin kokemattomia ihmisiä.

Kuka on etevin?

Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että empaattiset arvioivat toisten ihmisten ilmeet nopeammin, tarkemmin ja usein myös voimakkaammin. Mutta päteekö sama tarkkuus koiriin? Ovatko empaattiset siis tarkimpia myös koiran ilmeiden lukemisessa?

Asian selvittämisessä on ongelma, koska koiralta ei voi kysyä, miltä siitä on tuntunut kuvattaessa. Tämän takia on vaikea antaa täsmällistä vastausta siihen, kuka tulkitsee koiran ilmeitä kaikkein parhaiten.

– On mahdollista, että empaattisimmat myös ylitulkitsevat koirien ilmeitä, varsinkin, jos mennään haasteellisempien tunnetilojen tulkintaan, Kujala sanoo.

Empatia siis voimistaa ja nopeuttaa koiran kasvonilmeiden arviointia, mutta tarkkuudesta ei toistaiseksi saada varmaa tietoa.

Kujalan mukaan koiran ilmeiden tulkintaan on kuitenkin hiljattain kehitetty täysin kajoamaton kasvolihasten luokittelujärjestelmä, jota käytetään myös ihmisen kasvolihasten tunnistustutkimuksissa. Kun tiedetään tunnetilojen aktivoimat kasvolihakset, voidaan tehdä päätelmiä myös koirien tunnetiloista.

– Tätä luultavasti ainakin yritetään koirilla tulevaisuudessa.

Koira ei halaile

Kujalan mukaan ihmisillä on koiriensa kanssa aina olemassa liian inhimillistämisen vaara.

– Koira on kuitenkin koira ja se jakaa osan ihmisellä olevista piirteistä, mutta ei kaikkia. Ihmisinä emme näe sitä eroa kovin helposti, Kujala sanoo.

Tutkimuksissa on selvinnyt, että ihmiset monesti näkevät koirassaan esimerkiksi mustasukkaisuutta. Omistajat kuvailevat tilannetta esimerkiksi niin, että koira tulee vinkuen väliin lasta tai puolisoa halatessa, koska on mustasukkainen.

– Jos tuntee koiran käytöstä niin tietää, että koirat eivät lajityypillisesti halaile toisiaan. Karhunhalaus on koiralle enemmän uhkaus. Koira ei tilanteessa ilmaise mustasukkaisuutta, vaan voi olla esimerkiksi huolissaan tappelusta tai hämmentynyt tilanteesta. Tällaisissa tilanteissa ihmiset helposti olettavat liian inhimillisiä piirteitä ilman tarkempaa tietoa.

Kujalan mukaan uusi tutkimus on osa isompaa kokonaisuutta, ja jatkoa on luvassa. Seuraavaksi on tarkoitus kuvata ihmisaivoja ja tutkia, miten aivot käsittelevät muiden lajien tunneilmeitä.