Sairaalapelko voi olla kuolemaksi

Pelon tunteen välttely ei paranna pelkoa, vaan saattaa pahentaa sitä. Pelkoa ei ehkä saa pois, mutta sen voi saada hallintaan.

pelko
Magneettikuvaus.
Kalevi Rytkölä / Yle

Liki kaikilla laajemmin levinneillä peloilla on kreikan kieleen perustuva nimi. Niin on sairaalapelollakin: nosokomefobia.

– Paitsi että odotetaan apua, sairaalaan tullaan yleensä ikävissä merkeissä, taustoittaa psykologi ja psykoterapeutti Eero Rantasila Keski-Suomen keskussairaalan yleissaraalapsykiatrian poliklinikalta.

Pelkoa ruokkivat ikävät kokemukset – eikä niiden tarvitse olla omia.

– Voi riittää, että on kuullut, tai joutunut tavalla tai toisella todistamaan jotakin ikävää, Rantasila sanoo.

Rantasila tähdentää kuitenkin myös sitä, että pelko ei ole patologia, vaan osa ihmisen normaalia tunnekirjoa.

– Siinä ei ole mitään pahaa, että pelkää. Mutta jos pelkää sairaalaa tai hoitotapahtumaa, siitä kannattaa kertoa hoitohenkilöstölle, hän sanoo.

Rajan Rantasila vetää siihen, että jos tunne haittaa oman sairauden hoitoa, kyse on sairaalapelosta. Sellaisesta kärsi ilmeisesti esimerkiksi Yhdysvaltain entinen presidentti Richard Nixon, jonka lääkäri kertoi (siirryt toiseen palveluun) (Spokane Daily Chronicle) Nixonin sanoneen, että jos hän koskaan sairaalaan menee, hän ei sieltä elävänä ulos pääse.

– Jos henkilöllä on vakava sairaus, sairaalapelko voi estää sairauden tutkimisen ja hoitamisen, jolloin kyseessä on hengenvaarallinen tila, Rantasila toteaa.

Sairaalapelkoon voi saada ammattiapua. Sitä antavat terveydenhuollon ammattilaiset, jos sellaisen niukkuuden keskeltä löytää.

– Ei tosiaan ole itsestään selvää, että hoidon antaja löytyy. Mutta jos löytyy, ensin tutustutaan potilaan tilaan ja sen syihin. Hoito on sitten sen mukaan yksilöllistä, toteaa Rantasila.

Paradoksin muodostaa tosin se, että hoitoa pitää hakea terveydenhuollosta, joka on pelon kohde.

– Se kuitenkin kannattaa, sillä ainakin käyttäytymisen tason ilmenemismuodoista pääsee kyllä eroon, vaikka pelko ei välttämättä ihmistä jätäkään – pelkoa kun ei voi komentaa, sanoo Rantasila.

Pelkoon voi kuitenkin vaikuttaa myös itse.

– Välttäminen ei yleensä auta, vaan silloin tila jatkuu ja syvenee. Toisekseen voi aina käydä sisäistä keskustelua siitä, että mitä perusteita sairaalakäynnin pelkäämiseen on. Omia pelkojaan voi myös jakaa jonkun läheisen kanssa, sanoo Rantasila.