78-vuotias Mikko Pernu opettelee uudelleen puhumaan – aikuisten tarve puheterapialle kovassa kasvussa

Väestön ikääntyessä aivoverenkiertohäiriöistä johtuvat puheen tuottamisen ongelmat näkyvät puheterapeuttien vastaanotolla. Lievän vaurion kanssa joutuu odottamaan apua pitempään kuin vakavan.

puheterapia
Mikko ja Helena Pernu pelaavat sanaselityspeliä puheterapiakäynnillä.
Mikko ja Helena Pernu pelaavat sanaselityspeliä puheterapiakäynnillä. Näissä Alias-korteissa on myös kuva sanojen selityksen helpottamiseksi.Juha Kemppainen / Yle

78-vuotias kokkolainen Mikko Pernu käy kerran viikossa puheterapiassa. Hän tarvitsee terapiaa löytääkseen taas aivoverenvuodossa kadottamansa sanat.

Mikko kaatui viime kesänä kotonaan jakkaralta. Aivoverenvuoto todettiin vasta 10 päivän kuluttua onnettomuudesta. Oireet alkoivat kauppareissulla ja puhe oli sekavaa, mutta Mikko ajoi vielä autolla kotiin kunnes lyyhistyi kotisohvalle.

Ambulanssilla sairaalaan kiidätetty mies ei pystynyt alkuun tuottamaan lainkaan puhetta.

– En muista siitä mitään. Monta päivää on täysin hukassa, Mikko Pernu sanoo.

Vaimo Helena Pernu muistaa miehensä puheen olleen aluksi myös hyvin aggressiivista.

Ensimmäiset kuukaudet ratkaisevia

Jo heti sairaalassa Mikko Pernu sai puheterapia-apua ja kotiharjoitteluohjeita, mutta kotiuduttuaan hän joutui parin kuukauden puheterapiajonoon.

– Sairaalan osastolla olemme pystyneet pääsääntöisesti aloittamaan kuntoutuksen heti. Sairaalasta päästyään potilas voi joutua avokuntoutusta hetken jonottamaan, kun puheterapiajonoissa on kaikki puheterapeutin palveluita odottavat, iästä riippumatta, Mikko Pernun puheterapeutti Milla Bucht sanoo.

Pyrimme siihen, että jonoon joutuvalla ja hänen lähipiirillään on tieto, miten kotona voi harjoitella ja edesauttaa kuntoutumista.

puheterapeutti Milla Bucht

Kokkolassa kiireellisissäkin tapauksissa jonotusaika voi olla parikin kuukautta. Kuitenkin pari ensimmäistä kuukautta aivoverenvuodon jälkeen ovat hyvin ratkaisevia.

– Pyrimme siihen, että jonoon joutuvalla ja hänen lähipiirillään on tieto, miten kotona voi harjoitella ja edesauttaa kuntoutumista, Milla Bucht sanoo.

Kokkolassa uusista puheterapialähetteistä vajaat 30 prosenttia koski yli 18-vuotiaita. Aikuisasiakkaista suurin osa on ikääntyneitä, joilla puheterapiaan ohjautumiseen syy voi olla aivoverenkiertohäiriöstä johtuva afasia eli puheen ymmärtämisen ja tuottamisen vaikeus tai dysartria eli hidastunut, takerteleva tai epäselvä puhe.

Myös dysfagia eli nielemisvaikeus, Parkinsonin taudin tai ms-taudin aiheuttamat vaikeudet puheessa tai nielemisessä sekä yhtä hyvin änkytys voivat olla aikuisilla puheterapiaan ohjautumisen syy.

Terapia auttaa

Mikko Pernu on käynyt puheterapiassa viime marraskuusta lähtien. Puhekyky on parantunut erilaisin sanaverkostoja aktivoivilla harjoituksilla.

– Olemme harjoitelleet sanojen nimeämistä. Olemme keskustelleet niistä ja miettineet paikkoja sekä ihmisten nimiä. Olemme katselleet kuvia ja miettineet, mitä kuvissa on. Pyrimme palauttelemaan yhteyksiä sanoille ja sanojen välille, Milla Bucht kertaa.

Pernu itse ei osaa sanoa minkä verran puhekyky on parantunut.

– En ole mikään puhuja. Emäntähän sen paremmin tietää. Mutta kyllä minä hyvin pärjään. Satujakin voin kertoa aivan hyvin, Pernu kuittaa hurtilla huumorillaan.

Mutta kun ei se puhe meillä kaikilla ole täydellistä vieläkään.

Mikko Pernu

Helena Pernun mukaan edistystä puheessa on tapahtunut jonkin verran.

– Kyllä Mikkoa aika paljon joutuu auttamaan. Mutta itse tuo puhuminen on edistyny.

Vaikeille ja varhain

Milla Bucht on huomannut, että puheterapeuttien vastaanotolla käy nykyään yhä enemmän aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen apua tarvitsevia asiakkaita.

Vaikka aikuisväestön osuus Kokkolan seudun puheterapiapalveluissa on kasvanut, mikään ikäryhmä ei saisi jäädä palvelun ulkopuolelle.

– Mutta esimerkiksi lievemmät artikulaatiovirheet ovat sellaisia, joille ei pystytä samassa määrin puheterapiaa tarjoamaan, Milla Bucht sanoo.

Suomen Puheterapeuttiliiton toiminnanjohtaja Heta Piirto tunnistaa ongelman. Väestö ikääntyy, aivoverenkierrosta johtuvat puheen tuottamiseen, sen ymmärtämiseen tai nielemiseen liittyvät ongelmat näkyvät palveluiden tarpeessa.

Toiminnanjohtajan mukaan valtakunnallisella tasolla ja yleisesti katsottuna aikuiset, kouluikäiset ja vanhusväestö jäävät useimmin puheterapiapalveluissa hännille, jopa ulkopuolella.

Pienille puhumattomille lapsille on uudenlaisia menetelmiä puheen tukemiseen ja korvaamisen. Toimintakartta mahdollistaa esimerkiksi vuorovaikutuksen päivähoidossa muiden lasten kanssa. Vaikka sanoja ei ole, kommunikointi onnistuu kuvien avulla.
Puheterapiassa voidaan katsella kuvia ja etsiä yhteyksiä kuvien ja sanojen välille erilaisten pelien avulla.Karoliina Haapakoski / Yle

– Koska tapa on ollut, että puheterapiapalveluita annetaan vaikeille ja varhain. Puheterapiapalvelut järjestetään usein siten, että niitä saavat ensisijaisesti pienet lapset, joilla on vaikeita kielellisiä ongelmia. Mitä pienempi ongelma, sitä vaikeammin pääsee puheterapiapalveluiden piiriin, Piirto sanoo.

Ensikäynti säällisessä ajassa

Suomen Puheterapeuttiliiton mukaan pula puheterapeuteista kattaa koko maan. Pisimmät jonot ovat Itä- ja Pohjois-Suomessa, paras tilanne on Oulun seudulla sekä ruuhka-Suomessa.

Tilanne ei ole uusi, sillä liiton toiminnanjohtajan Heta Piirron mukaan puheterapeutteja on ollut aina liian vähän, siitä lähtien kun ammattiala 1960-luvulla alkoi kehittyä.

– Suomessa ei ole sellaista paikkakuntaa tai aluetta, missä puheterapiapalveluista olisi riittävästi tarjolla. Odotusajat puheterapiaan ovat kauttaaltaan liian pitkiä.

Esimerkiksi Helsingissä jono puheterapian ensikäynnille on pisimmillään nelisen kuukautta, minkä jälkeen asiakas voi joutua uuteen jonoon aloittaakseen itse terapian.

Mitä pienempi ongelma, sitä vaikeammin pääsee puheterapiapalveluiden piiriin.

Suomen Puheterapeuttiliiton toiminnanjohtaja Heta Piirto

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella jonotusajat voivat venyä jopa yli vuoteen, sanoo Suomen Puheterapeuttiliiton puheenjohtaja Susanna Ruuth.

– Ensikäynti pystytään kuitenkin tarjoamaan melko säällisessä ajassa.

Kunnat voivat itsenäisesti päättää, kuinka ne puheterapiapalveluita tarjoavat ja miten asiakasryhmät priorisoidaan.

Vaikka meidät järjesteltäisiin millä tavalla tahansa; pinoon, riviin tai laatikkoon, niin puheterapeutit eivät riitä.

toiminnanjohtaja Heta Piirto

Esimerkiksi Seinäjoella lapsiasiakkaat kuuluvat perusterveydenhuollon piiriin, aikuisten puheterapiapalvelut kaupunki hoitaa ostopalveluina.

– Jo terveydenhuoltolaki sanoo, että kaikille perusterveydenhuollon asiakkaille, ikään katsomatta, tulisi palveluja olla tarjolla. Mutta koska meitä puheterapeutteja on yksinkertaisesti liian vähän, niin se ei ole mitenkään mahdollista. Vaikka meidät järjesteltäisiin millä tavalla tahansa, pinoon, riviin tai laatikkoon, niin puheterapeutit eivät riitä, Piirto lisää.

Lapsiväestö yhä suurin asiakasryhmä

Syitä puheterapeuttipulaan on Ruuthin ja Piirron mukaan monia. Kaiken kaikkiaan puheterapian asiakasryhmät ovat kasvaneet. Lapsiasiakkaiden riskitekijät havaitaan aiempaa varhaisemmassa vaiheessa, nyt jo 2–3-vuotiailla, kun aiemmin niihin tartuttiin vasta 4–5-vuoden iässä.

Nainen pitelee kädessään R-kirjainta ja työntää taskuun S-kirjainta.
Ärrän kierrän orren ympäri, ässän pistään taskuun -lorulla kaivellaan esiin lasten puttuvia äänteitä.Henrietta Hassinen / Yle

Kansainvälisten väestötutkimusten mukaan jokaisessa ikäryhmässä lievää viivästymää puheen ja kielen kehityksessä esiintyy noin 20 prosentilla. Tästä ryhmästä noin seitsemällä prosentilla on erityinen kielellinen vaikeus.

Heta Piirron mukaan mukaan lapsiväestö on yhä suurin asiakasryhmä puheterapiapalveluissa.

Kun meistä 99 prosenttia on naisia, on merkittävä osa työvoimasta koko ajan hoito- ja perhevapailla.

Heta Piirto

Lisäksi eläköitymiset ja naisvaltaisen alalla äitiys- ja hoitovapaat lisäävät puheterapeuttipulaa.

– Kun meistä 99 prosenttia on naisia, on merkittävä osa työvoimasta koko ajan hoito- ja perhevapailla, Piirto huomauttaa.

Kielelliset vaatimukset lisääntyneet

Yhdeksi syyksi puheterapeuttien palveluiden kysynnän kasvuun toiminnanjohtaja Heta Piirto näkee myös yhteiskunnalliset muutokset.

– Vaatimukset kielen käytössä ovat vuosikymmenien aikana merkittävästi lisääntyneet. Jo lievätkin vaikeudet kielenkäytössä vaikeuttavat tietoyhteiskuntamme arjessa selviämistä, Piirto sanoo.

Suullisesti kommunikoiden tai kirjoitetun kielen kautta työstään kertominen on tullut mukaan suorittavaan työhön.

Heta Piirto

Nykypäivänä ei voi vain tulla töihin, suorittaa se ja lähteä kotiin, vaan lähes jokaisessa ammatissa tulee osata antaa tekemästään työstä suullinen tai kirjallinen raportti.

– Suullisesti kommunikoiden tai kirjoitetun kielen kautta työstään kertominen on tullut mukaan suorittavaan työhön, Piirto lisää.

Koulutuspaikkojen tuplaus

Ratkaisuksi puheterapeuttipulaan naiset näkevät koulutuspaikkojen tuplaamisen.

Tällä hetkellä puheterapiaa eli logopediaa pääaineena opiskelevia filosofian maistereita valmistuu viidessä suomalaisyliopistossa; Helsingissä, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Åbo Akademissa.

Noin 5–6 vuotta kestävä puheterapeuttitutkinto on laajuudeltaan 300 opintopistettä. Laillistettuna puheterapeuttina voi työskennellä vasta Valviran (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston) hyväksynnän jälkeen.

Aloituspaikkoja on puheterapeuttien koulutusohjelmaan noin 120 vuodessa.

– Jotta puheterapian jonotilanne saataisiin korjattua, sisäänottomäärät pitäisi tuplata. Sanotaan 240, jos nyt on noin 120, toiminnanjohtaja Piirto painottaa.

Ei saa olla iästä kiinni

Puheenjohtaja Susanna Ruuth ei usko, että mikään yksittäinen ryhmä jäisi terapeuttipulassa hoitamatta.

– Tällä hetkellä huoli on siitä, kuinka laadukasta puheterapiaa pystymme näillä resursseilla tarjoamaan? Monissa kunnissa joutuu ensikäyntiäkin odottamaan.

Hän ei näe vastakkainasettelua aikuis- ja lapsiväestön puheterapiapalveluissa.

– Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla aikuisia hoidetaan sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa, lapset kunnallisella puolella. Siinä on selkeä jako. Mutta on kuntia, missä yksi ja sama puheterapeutti hoitaa kaikki vauvasta vaariin. Palvelutarjonta painottuu lasten puoleen. Onko se enää lain mukaista, kun kaikilla pitäisi olla oikeus kuntoutukseen, Ruuth miettii.

Hänen mukaan pääsy puheterapiapalveluihin ei saisi olla iästä kiinni.