Miten valita koulutus, joka takaa työpaikan? – "Opintojen jälkeen kaikki voi olla toisin"

Moni suosittu ammattikoulutusala on työllistymisen kannalta lopulta väärä valinta. Elinkeinoelämän suhdanteet liikkuvat niin nopeasti, että järkeviä valintoja on hyvin vaikea tehdä.

ammatillinen koulutus
Grafiikka
Timo Kallio / Yle Uutisgrafiikka

Medianomi, kosmetologi, lentoemäntä, sihteeri, kokki, hevoshoitaja. Tässä muutama esimerkki taka- ja nykyvuosien muotiammateista, joiden koulutuspaikat ovat olleet hyvin haluttuja.

Monelle trendialan opiskelijalle on käynyt kuitenkin huonosti. Valmistumisen jälkeen edessä on ollut tyly havainto: oman opintosuunnan suosio ja alan työpaikkojen määrä ovatkin kääntäen verrannollisia toisiinsa.

Näin on käynyt esimerkiksi medianomeille, joita koulutettiin vielä joitakin vuosia sitten hurjasti liikaa siihen nähden, kuinka monelle alalla oikeasti oli töitä. Sama tilanne on vallinnut pitkään koko kulttuurialalla.

Ammattiaan suunnitteleva nuori tai ammatinvaihdosta haaveileva aikuinen tekee valintoja usein arpapelillä. Kuuma trendiammatti houkuttaa, oppilaitoksetkin tarjoavat mielellään haluttuja koulutusohjelmia, mutta opintojen jälkeen työllistyminen on täysin herrassa.

Suunnittele siinä sitten tulevaisuuttasi viisaasti.

Opetushallinto ja opiskelijat yhtä sokeita

Mikseivät oppilaitokset ja opetushallinto paina opiskelijan puolesta jarrua? Tuntuu että oppilaitokset päinvastoin tarjoavat mielellään koulutusohjelmia "kuumista" ammateista.

Anu Räsänen Kansallisesta koulutuksen arviointikeskuksesta sanoo, että oppilaitokset ja opiskelijat ovat tavallaan samassa tilanteessa.

– Ammatilliset oppilaitokset ovat aika vapaita suunnittelemaan opintotarjontansa itse. Tässä suhteessa ne ovat tietysti yhtä kiinnostuneita trendialoista kuin opiskelijatkin.

Samaan aikaan koko opetushallinto on huolissaan siitä, että osa nuorista ei peruskoulun jälkeen kouluttaudu lainkaan ja jää syrjäytymisvaaraan. Ainakin vielä tavoitteena on, että kaikki löytäisivät opiskelupaikan peruskoulun jälkeen.

– Ei ammatillista koulutusta voi niinkään järjestää, että katsotaan pelkästään ennustetta tulevasta työmarkkinatilanteesta ja tarjotaan vain ennusteen suosittelemia koulutusaloja. Silloin syntyy tilanne, että meillä on kyllä koulutuspaikkoja, mutta ei hakijoita, Räsänen sanoo.

Grafiikka
Timo Kallio / Yle Uutisgrafiikka

Tulevaisuus on liian kaukana

Työmarkkinoiden ennustaminen on muutenkin kuin katsoisi kristallipalloa side silmillä. Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Markku Virtanen sanoo, että aikajänne on yksinkertaisesti liian pitkä.

– Esimerkiksi ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa kouluttautumisaika voi olla 4–7 vuotta. Siinä ajassa talous muuttuu nykyään niin nopeasyklisesti, että opintojen jälkeen työllisyystilanteessa ja oman alan suhdanteissa kaikki voi olla jo toisin.

Kyllä pääosa työaloista tietysti säilyy, mutta on hämärän peitossa, kasvaako niiden työvoimatarve vai vähenee, Virtanen jatkaa.

– Meille syntyy suuria yllätyksiä. Esimerkiksi kaivosalan osaaminen ja koulutus oli koko lailla Suomessa jo hiipunut, kun kaivosteollisuuden buumi 2000-luvulla alkoi. Yhtäkkiä havahduttiin siihen, ettei meillä ole enää koko maassa uusia alan osaajia.

Saman vahvistaa työmarkkinaneuvos Jarmo Palm työ- ja elinkeinoministeriöstä.

– Ei 10 vuotta sitten kukaan osannut ennakoida, että peliteollisuus olisi tänään kuuma ala. Eikä kukaan tiedä tällä hetkellä, mahtaako se seuraavan 10 vuoden päästä enää olla, Palm pohtii.

Palmin mukaan silloin, kun työvoimaennusteet osuvat kohdilleen, kyse on yleensä hyvästä tuurista ja sattumasta. Kun esimerkiksi Nokian suuruudenpäivät alkoivat, Suomessa oli pulaa tieto- ja viestintätekniikan alan osaajista.

– Sitten näitä osaajia oli yhtäkkiä liikaa, ja nyt niille alkaa taas olla kysyntää, Palm summaa.

Varmaa on vain muutos

Jos koulutusaloja säätää vain suhdanteiden mukaan, on suuri vaara, että on aina myöhässä. Anu Räsänen sanoo, että esimerkiksi rakennusala on aina välillä suosittu, välillä hyljeksitty, sen mukaan, miltä alan työllisyys kullakin hetkellä näyttää.

– Monta kertaa vain suhdanteet ovatkin jo muuttumassa siinä vaiheessa, kun alan opinnot on tehty.

Työllisyyskehityksessä ei ole kysymys vain nousu- ja laskusuhdanteista. Myös kansainvälistyminen, suuret uudistukset kuten meillä sote, tai isot rakennemuutokset voivat nopeasti muuttaa työmarkkinoiden pelitilannetta.

– Kuka olisi uskonut vielä joku aika sitten, että suomalaisen elinkeinoelämän tukijalka, paperiteollisuus, häipyy sillä vauhdilla ulkomaille, kuin nyt on tapahtunut, Räsänen sanoo.

Onko työn kysynnässä sitten mitään pysyvää, johon ammattiin opiskeleva voisi valintansa kiinnittää? Räsäsellä on ainakin yksi esimerkki, eikä kyse ole muotialasta.

– Kone- ja metallitekniikan alalla on ollut pitkään jatkuva työvoimatarve, mutta ala ei ole missään vaiheessa kuulunut halutuimpien ammattien joukkoon. Ehkä alan suosio on kohta muutoksessa. Ennen ajateltiin, että se on rasvakourien hommaa. Nykyään alan työt ovat niin teknistyneet, että kyse on jo ihan muusta.