Moottoripyöräjengin juristille sakkoja tietojen vuotamisesta

Eri oikeusasteet käsittelivät kolme vuotta juttua, jossa joensuulaista asianajajaa epäiltiin salassapitorikoksesta. Lakimies tuomittiin sakkoihin, kun hän kertoi moottoripyöräkerho Cannonballin jäsenelle tämän rikoskumppanin vangitsemisesta.

oikeudenkäynti

Joensuulainen asianajaja paljasti moottoripyöräjengin jäsenelle toisen jengiasiakkaansa vangitsemisesta tietoja, jotka käräjäoikeus oli määrännyt salaisiksi.

Lakimies väitti olleensa tietämätön miesten rikoskumppanuudesta, mutta sai tuomion salassapitorikkomuksesta.

Kiistellyt tapahtumat sattuivat joulukuussa 2012, kun poliisi pidätti Cannonball MC Joensuun moottoripyöräkerhon jäsenen.

Vain pari päivää myöhemmin Pohjois-Karjalan käräjäoikeus vangitsi saman miehen epäiltynä törkeästä kiristyksestä. Häneltä löytyi useita tuhansia euroja käteistä rahaa, jotka poliisi takavarikoi.

Myöhemmin tuomittu asianajaja oli läsnä kyseisessä vangitsemisoikeudenkäynnissä, jossa vangitsemisen perusteet ja asiaa koskevat oikeudenkäyntiasiakirjat määrättiin pidettäviksi salaisina syytteen käsittelyyn saakka.

Lisäksi oikeus kielsi, ettei vangittu saanut olla yhteydessä muihin kuin avustajaansa eli omaan asianajajaansa.

Heti oikeudenkäynnin jälkeen kyseinen lakimies kuitenkin soitti toiselle saman moottoripyöräjengin jäsenelle, joka halusi tietoja kaverinsa kiinniotosta.

Se, mitä asianajaja tälle täsmälleen paljasti vangitsemisperusteista ja poliisin toiminnasta, on kiistanalaista.

Poliisin ja asianajajan näkemykset eriävät myös siitä, mikä oli tämän jälkeen samojen osapuolten kesken tammikuun alkuun jatkuneen yhteydenpidon sisältö.

Lakimies tunsi entuudestaan moottoripyöräkerhon miehet, koska oli aiemmin toiminut molempien puolustusasianajajana. Kyseisellä hetkellä kuitenkin vain vangittu oli hänen asiakkaansa.

Asianajaja kiisti tuolloin tietäneensä, että soittaja oli vangitun miehen rikoskumppani kiristysjutussa.

Poliisi puolestaan ei halunnut paljastaa tietojaan kiristyksestä epäillyille. Tämän vuoksi poliisi tarkkaili asianajajaakin, jonka luona jengiläiset kävivät.

Jengiammuskelua ja rahan kiristystä

Kiistanalaisen yhteydenpidon aikana, uudenvuodenyönä, sattui ampumisvälikohtaus teollisuusalueella Joensuussa. Cannonball oli toisena osapuolena, toinen liivijengi United Brotherhood toisena.

Ammuskelussa kuoli yksi mies. Heti ammuskelun jälkeen sama Cannonballin jengiläinen oli jälleen yhteydessä samaan asianajajaan.

Pari kuukautta myöhemmin, maaliskuussa 2013 kyseiset kaksi Cannonballin jäsentä tuomittiin rikoskumppaneina törkeästä kiristyksestä.

Syyttäjä katsoi asianajajan antaneen jengiläisille salassa pidettäviä tietoja. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi tammikuussa 2014 syytteen salassapitorikoksesta, josta asianajajalle vaadittiin vankeusrangaistusta.

Valtio velvoitettiin maksamaan tälle oikeudenkäyntikuluja reilut 6 000 euroa.

Syyttäjän mielestä vakavien rikosten tekemistä varten järjestäytyneen jengin jäsen oli taivuttanut asianajajan paljastamaan tietoja. Käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi myös vuonna 1983 syntynyttä moottoripyöräkerholaista koskeneen syytteen yllytyksestä salassapitorikokseen.

Syyttäjä valitti päätöksestä Itä-Suomen hovioikeuteen. Myös syytetty asianajaja teki vastavalituksen ja vaati, ettei syyttäjä saa käyttää esitutkinnan loppulausunnon seikkoja todisteena häntä vastaan.

Asianajaja: ei mitään salaisia tietoja  

Itä-Suomen hovioikeus ei antanut jatkokäsittelylupaa syyttäjälle. Korkein oikeus kuitenkin antoi maaliskuussa 2016 syyttäjälle luvan käräjäoikeuden telekuuntelutallenteiden hyödyntämiseen ja palautti asian hovioikeuteen.

Hovioikeus ei sallinut tallenteiden käyttöä kirjaillisina todisteina, mutta kelpuutti loppulausunnon kirjalliseksi todisteeksi.

Joulukuussa 2016 hovioikeus toimitti asiassa pääkäsittelyn, jossa oli myös useita poliisitodistajia. Yksi oli järjestäytyneen rikollisuuden asiantuntija, joka valotti liivijengi Cannonballin toimintaa.

Hovioikeus katsoi, että asianajaja oli tahallisesti antanut salassapidettäviä tietoja toiselle liivijengiläiselle. Asianajajana hänen olisi pitänyt tietää toimivansa pakkokeinoasioiden julkisuussäännösten vastaisesti.

Koska asiasta ei hovioikeuden mukaan kuitenkaan seurannut vahinkoa, se tuomitsi asianajajan salassapitorikosta lievemmästä salassapitorikkomuksesta 15 päiväsakkoon. Lakimiehen tuloilla tämä tarkoittaa yli 3 000 euron sakkoja.

Lisäksi oikeus alensi tuomitulle maksettavaa oikeudenkäyntikulukorvausta noin 2 000 euroon. Tämä oli kolmasosa asianajajan vaatimasta summasta. Valtio maksaa miehelle myös hovioikeuden oikeudenkäyntikuluja saman verran eli kolmasosan.

Asian käsittelystä korkeimmassa oikeudessa aiheutuneet kulut jäävät kokonaan tuomitun vastuulle.

Hovioikeuden mielestä moottoripyöräkerholainen ei yllyttänyt asianajajaa salassapitorikokseen.