Näissä töissä tienaa hyvin ammattikoulutuksella – Veturikuskilla paras palkka

Jos ammatinvalinnassa hyvällä palkalla on iso merkitys, eikä halua opiskella vuosikausia, kannattaa katsoa kohti rautateitä ja paperitehtaita.

ammatinvalinta
Matti Mustola Kouvolan asemalla veturin vierellä
Veturinkuljettajaksi opiskeleva Matti Mustola tietää jo, että tulevassa työssä turvallisuus on ykkösasia.Matti Mustola

Keskiasteen koulutuksen saaneen keskimääräinen palkka on noin 2 800 euroa kuukaudessa. Alle 30-vuotiaiden keskipalkka on alempi, noin 2 480 euroa kuussa. Vuoden 2014 tilastojen mukaan reippaasti tätä enemmän tienaa veturinkuljettajana.

Jos haluaa alalle, edessä on kuitenkin ankara karsinta ja soveltuvuushaastattelut ja terveystarkastukset. Koulutukseen pääsyvaatimuksena on myös jokin ammatillinen perustutkinto tai ylioppilastutkinto.

Monen pikkupojan haaveammatti

24-vuotias Matti Mustola Oulusta on peruskoulutukseltaan sähköasentaja. Nyt hän on VR:n rautateiden kunnossapidosta työkoneenkuljettajan hommista opintovapaalla, koska aloitti joulukuussa opinnot unelma-ammattiinsa veturinkuljettajaksi.

– Ala on kiiinnostanut vaahtosammuttimen kokoisesta asti. Tämä oli neljäs kerta kun hain, ja nyt pääsin testit läpi ja tärppäsi.

Varsinainen koulutus teoria- ja ajoharjoitteluineen kestää yhdeksän kuukautta, jonka jälkeen on vielä kahden kuukauden kaksinajovaihe kokeneen kuljettajan kanssa. 11 kuukauden jälkeen opiskelijat ovat valmiita yksinajoon.

– Opiskelu on tosi mielenkiintoista ja mukavaa. Tämä on tiivis koulutus, vapaa-aikakin luetaan. Aika haipakkaa, kun viisikin koetta on viikkoon, tiedon määrä on valtava. Asiaan keskitytään, ei mitään turhaa, kertoo Mustola.

"Saa isoa massaa käsitellä"

Opiskelijavalinnat teki VR. Koulutukseen päässeillä on erilaisia taustoja, on insinööriä, leipuria ja rekkakuskia. Soveltuvuus alalle edellyttää paineensietokykyä ja rauhallisuutta. Mustolan mukaan kaikki 44 kurssilaista ovat todella innoissaan. Mukana on myös kaksi naista.

– He ovat oikeastaan kaikkein parhaimpia, vielä rauhallisempia kuin miehet. Ei mene painetilanteissa sormi suuhun. Siinä kun yöjunassa selän takana 600 ihmistä nukkuu, se tuo sitä vastuullisuutta, että saa ihmiset turvallisesti kotiin ja töihin.

Mustolan mukaan kova palkka ei ollut ammatinvalinnassa ratkaiseva tekijä, vaan muu kiinnostus. Veturimiehen työssä houkuttelee sen monipuolisuus.

– Siinä saa isoa massaa käsitellä ja ihmisiä ja tavaraa kuljettaa, saa olla yhteiskunnalle hyödyksi. Palveluammatti se on, vaikkei siinä ihmisiä näekään.

– Itsellä ei ole palkka ollut oikeastaan ikinä tärkeä. Tykkään, että työ on mukavaa ja kiehtovaa, että sitä jaksaa tehdä. Tämä on liikkuvaa työtä, jossa taatusti ei ole samanlaista päivää. Mutta onhan se hyvä palkka, koulutusaikaan nähden pääsee hyville palkoille suht äkkiä. Vaikka ovathan yöt raskaita valvoa.

Kouluttaja odottaa uudistuksia

Veturinkuljettajakoulutusta antaa Suomessa Kouvolan Rautatie- ja Aikuiskoulutus Oy (KRAO). Veturinkuljettajia koulutetaan nyt tilauksesta työnantajien tarpeisiin, mutta tilanne saattaa muuttua, kertoo KRAO:n toimitusjohtaja Timo Tiainen.

– Käytännössä Fennia Rail ja VR ovat työnantajia, Fenniakin on vasta viime vuonna aloittanut liikennöinnin. Tilanne ehkä muuttuu ammatillisen koulutuksen reformin myötä. Meillä on sisällä esitys, että koulutus siirtyisi opetus- ja kulttuuriministeriön alle ja rahoitus tulisi sitä kautta eikä raideliikenteen työnantajien tilaamana.

Jatkossa siis koulutus ei olisi sidottu yrityksen tilauksiin vaan veturinkuljettajien koulutusmäärät mitoitettaisiin yhdessä ministeriön kanssa. Hallituksen esitystä asiasta odotetaan helmi-maaliskuussa, kertoo Tiainen.

– Tämä kytkeytyy myös liikennekaariuudistukseen. Ratkaisut siitä, mitä tapahtuu tulevaisuudessa rautatieliikenteen kilpailun vapauttamisen osalta henkilöliikenteessä, vaikuttavat koulutukseen ja koulutustarpeeseen.

Esimerkiksi viime vuonna ei kuljettajia valmistunut lainkaan. Kaksi uutta kurssia käynnistyi joulukuussa 2016.

Liksaa tulee, mutta riittääkö töitä?

Paperiteollisuuden prosessinhoitajana tienaa niin ikään huomattavasti keskiarvoa paremmin. Parhaimpia keskipalkkoja löytyy myös kuljetus-, varastointi-, rakennus- ja tekniikka-aloilta. Tosin, tulevaisuuttaan pohtivan nuoren on syytä ottaa huomioon, että näiden alojen työt ovat vähenemässä digitalisaation seurauksena, muistuttaa vanhempi tutkija Terhi Maczulskij Palkansaajien tutkimuslaitoksesta.

– Prosessien, kuljetuksen ja rakentamisen alat ovat aika miesvaltaisia ja tyypillisiä, rutiininomaisia ammatteja, joita on häviämässä Suomesta koko ajan digitalisaation ja polarisaation takia. Vaikka nyt saattaa olla töitä, miten on viiden tai kymmenen vuoden päästä, kun koneet vievät osan työpaikoista?

– Kannattaa miettiä kumpi on parempi: että on erittäin suurella todennäköisyydellä töitä, ehkä pienemmällä palkalla, vai se, että pienemmällä todennäköisyydellä saa töitä, mutta ehkä isommalla palkalla.

Suojelu- ja vartiointityöntekijöiden kokonaisansion keskiarvo on 3 068 euroa. Tämä palkka on ammattiopinnoista valmistuvien kymmenenneksi paras ja varmimmin työllistyvien joukon kärjessä.

Julkisella sektorilla tilanne on vakaampi kuin yksityisellä puolella. Siellä myös maksetaan enemmän alemmasta koulutustasosta kuin yksityisellä.

Töitä riittää, mutta palkka pieni

Hyvän työllistymisen mahdollisuudet eivät välttämättä näy palkassa. Esimerkiksi ammattitaitoisista siivoojista on pulaa, mutta he saavat palkkaa selvästi alle keskiarvon, 2 057 euroa kuussa. Taloussanomien jutun (siirryt toiseen palveluun) mukaan työvoimapula on krooninen.

Vielä kehnommin tienaavat tilastojen mukaan kampaajat, parturit, kosmetologit, ajoneuvojen puhdistajat, ikkunanpesijät sekä maa-, metsä- ja kalatalouden avustavat työntekijät. Viimeksi mainitun ryhmän kokonaisansion keskiarvo on 1 743 euroa kuussa. Vanhempi tutkija Terhi Maczulskij asettaa näkökulmat puntariin:

– Oletko mieluummin työttömänä ja odotat duunia kohtuullisen hyvillä liksoilla vai oletko koko ajan töissä ehkä pienemmällä palkalla? Yleensä ihminen valitsee kuitenkin sen työllisyyden, ennemmin ottaa töitä kuin on työttömänä, sanoo Maczulskij.