yle.fi-etusivu

Laihuus ei ole nykytanssijan arvoasteikon kärjessä: "Se on kuitenkin sinun elämä, jota elät"

Tanssijan ammatin ympärille kietoutuu myyttejä siitä, että tanssija elää salaatilla ja huoltaa kehoaan vain venyttelemällä.

tanssi
Ballettitanssijan kädet ojennettuina
Balettitanssijoita.Yle / Mika Kanerva

Tanssija ja koreografi Jarkko Mandelin on nähnyt ammattitanssijan arkea monelta eri kantilta. 36-vuotias Mandelin toimii tänä päivänä nykytanssin parissa, jossa tanssijalla pitää olla esimerkiksi voimaa ja räjähtävyyttä. Mandelinilla on myös kohtalaisen pitkä tausta klassisen baletin parissa. Klassisen baletin tanssijalle ulkonäkö ja ruokavalio ovat suuremmassa roolissa.

– Siitä on vuosia, kun olen viimeksi törmännyt anorektiseen nykytanssijaan, mutta balettikoulussa se oli ihan oikea ongelma. Siellä kulttuuri muuttuu selkeästi hitaammin ja siellä on kaksinaismoralismia olemassa. Tuo kuvasi sitä minun ajan meininkiä, vaikka kukaan ei sitä tietenkään ääneen sanonut, Mandelin kertoo.

Tänä päivänä tanssijoiden ajatusmaailma on Mandelinin mukaan muokkautunut terveempään suuntaan.

– Harva nykytanssija toimii sellaisilla arvoilla, että olisi olennaista olla tosi laiha tai tosi tikissä, Mandelin huomauttaa.

Tanssijan jalkapohja hierovan pallon päällä.
Tanssijan kehonhuolto voi koostua monista eri asioista.Niko Mannonen / Yle

Hän lisää, että tanssijalta kuitenkin vaaditaan tiettyä suorituskykyä, jotta tanssiminen on mahdollista.

Vanhat käsitykset saattavat kuitenkin olla tiukassa opetuksessa.

– Jos on opettaja, joka on opettanut 30 vuotta samoilla metodeilla, niin valitettavasti ne metodit saattavat olla todella historiallisia, Mandelin kertoo.

– Mutta esimerkiksi teatterikorkeakoulussa, balettikoulussa tai ammattilinjoilla on totta kai tietoa tosi paljon ja kyllähän sitä jaetaan. Mutta koska kaksinaismoralismi on olemassa, niin osa ihmisistä valitettavasti ohittaa selkeän informaation, hän jatkaa.

Tuplaongelma: ilo, jota on pidettävä silmällä

Jarkko Mandelin tietää, että ruoasta muodostuu helposti tanssijalle ongelma, vaikka hänelle se ei sitä koskaan ole ollut. Ongelma syntyy kavalasti: toisaalta on pidettävä silmällä, mitä suuhunsa laittaa, mutta toisaalta ruoka on yksi niistä harvoista iloista, joita yksinkertaista elämää viettävällä tanssijalla on.

– Täytyy lähteä siitä, että se on kuitenkin sinun elämä, jota elät. Älä siis tee mitään sellaista, joka kiristää pinnaa merkittävästi, Mandelin kiteyttää.

Harva nykytanssija toimii sellaisilla arvoilla, että olisi olennaista olla tosi laiha tai tosi tikissä.

Jarkko Mandelin

Mitä tämä tarkoittaa Mandelinin omalla kohdalla? Esimerkiksi nyt, kun hän harjoittelee uutta esitystä varten, merkitsee se käytännössä tarkoituksella kevennettyä ruokavaliota. Mandelista tuntuu, että esitys on sen kaltainen, että hänen on oltava kunnossa ollakseen uskottava lavalla.

– Sen takia olen järjestelmällisesti pudottanut painoa joulusta lähtien. Syön tosi vähän mitään, jossa on sokeria. En laske kaloreita tai suunnittele syömistä. Mutta kun on tulossa jokin uusi juttu, jossa pitää olla kunnossa, en juuri syö herkkuja, Mandelin kertoo.

Hän on huomannut, että nyt 36-vuotiaana tanssijana aineenvaihdunta on selkeästi hitaampi kuin uran alkuaikoina.

Kehittyminen vaatii polttoainetta

Kajaanilainen tanssinopettaja ja tanssikoulu Kajaani Dancen rehtori Minna Palokangas kertoo törmäävänsä vähän väliä siihen harhaluuloon, että tanssija ei saisi syödä juuri mitään.

– Ajatellaan, että tanssijat syövät vain salaattia ja ovat vetreässä kunnossa, koska venyttelevät koko ajan. Totuus on se, ruokavalio koostuu normaalista ruokaympyrästä ja ruoan syönti täytyy ajoittaa päivän aikana aika tarkkaan, Palokangas kertoo.

Minna Palokangas ja Elina Turpeinen.
Minna Palokangas ja Elina Turpeinen toteavat, että tanssijan ruokavalio koostuu paljon muustakin kuin kevyistä ruoista, kuten salaatista.Niko Mannonen / Yle

Kuopiolainen tanssikouluyrittäjä Elina Turpeinen on samoilla linjoilla. Vaikka ruokavalio on yksilöllinen asia, on tietämyksen lisääntyminen muuttanut käsityksiä.

– Aiemmin saattoi näkemys olla, että mitä vähempi, sen parempi. Nykyään painotus on laadussa, että minkälaista ruokaa syöt ja missä vaiheessa suhteessa harjoitukseen. On ymmärretty, että määrä ei välttämättä ole huono asia, Turpeinen huomauttaa.

Turpeinen kuitenkin myöntää, että opiskelijoilla on asian suhteen vieläkin epätietoisuutta. Yhäkin luullaan, että useat ruokailukerrat päivän aikana lihottavat.

– Mutta kun asia on vähän toisinpäin. Jos tulee paljon kulutusta päivän aikana sekä koulussa että treenissä, niin mitä useammin syöt pieniä määriä päivässä, sitä parempi tulos ja kehittyminen on mahdollista urheilijana ja tanssijana, Turpeinen kertoo.

Työväline vaatii huoltoa

Keho on tanssijan työväline, eikä siten ole ihan sama miten sitä kohtelee esitysten tai treenien välissä. Minna Palokankaan ja Elina Turpeisen mukaan tanssijan kehonhuoltoon liitetään historiallinen käsitys siitä, että kehoa huolletaan vain venyttelemällä. Todellisuudessa kehonhuolto voi koostua kaikesta aina kuntosaliharjoittelusta hierontaan ollen yksilöllinen asia.

– Itse koen kehonhuollon enemmän verryttelyksi, jälkiverryttelyksi ja harjoitteluksi, jotka vahvistavat paikkoja, jotka saattavat mennä rikki. Esimerkiksi askelkyykyt, jotka suojaavat polvia tai olkapäiden avaaminen, Jarkko Mandelin kertoo.

– Sitä tietoa on ammattiin opiskeleville todella paljon olemassa. Jos väittää, että tietoa ei ammattilaisena olisi, se on kyllä ihan oma vika, Mandelin jatkaa.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Kotimaan uutiset

Katsojat arvioivat: Niinistö pärjäsi parhaiten, Haatainen heikoiten – katso suuri vaalikeskustelu Areenasta

Presidentinvaalit

Väyrynen vaalikeskustelussa: Suomi vietiin perustuslakia rikkoen euroalueeseen – Yle seurasi hetki hetkeltä

Alankomaat

Hollannin Maastrichtissa kaksi kuollut, useita haavoittunut puukotuksissa

Teleoperaattorit

Yhdysvaltalainen viestintäkomitea äänesti: USA:ssa voidaan luopua vapaasta internetistä