Koe uusi yle.fi

1800-luvun Turku oli vilkas ja kansainvälinen – katso kuvaparit entisestä ja nykyisestä Turusta

Turun yliopistossa tutkitaan parhaillaan, millainen Turku oli 1800-luvulla, Turun palon ja pääkaupunkiasemasta luopumisen jälkeen.

historiantutkimus
Turku
Jukka Röngän kokoelma ja Paula Koskinen / Yle

Turun yliopistossa tutkitaan parhaillaan 1800-luvun Turkua. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kokonaistulkinta 1800-luvun Turusta tehdään nykyaikaisen historiantutkimuksen keinoin.

– 1800-luku on jäänyt Turun historiassa vähän pimentoon. Valtiolliset instituutiot menivät pääkaupunki-aseman myötä Helsinkiin, ja sen päälle tuli vielä Turun palo. Tarinaa on kerrottu sillä tavalla, että Turkuun ei jäänyt mitään, ja historia keskittyi sen jälkeen hyvin paljon Helsinkiin, taustoittaa tutkija Saara Penttinen Turun yliopistosta.

Syksyllä käynnistyneessä tutkimuksessa on tarkoitus nostaa Turkua esille, sillä elämä kaupungissa ei suinkaan loppunut Turun paloon.

– Kaupunki jatkoi elämäänsä, eikä ainoastaan jatkanut vaan myös kasvoi ja kehittyi uusiin suuntiin. Turku oli hyvin luomisvoimainen ja aineistosta välittyi jopa uuden tekemisen vimma, kertoo tutkija Jan Helenius.

Aurajoki
Aurajoki
Maisema Aurajoen rannalta. Vanha kuva: Matti Kulon kokoelma.

Kansainvälisyyttä moneen suuntaan

Tutkimuksessa keskitytään erityisesti Turun kansainvälisyyteen. Tutkijoiden mukaan kansainvälisyys on Turun historian tutkimisessa luonteva lähtökohta.

– Se oli 1800-luvulla Turussa suuressa roolissa. Täältä oltiin yhteyksissä paitsi Ruotsiin, myös esimerkiksi Saksaan ja emämaahan Venäjälle. Ja oikeastaan ympäri maailmaa. Turku oli yllättävän aktiivinen ja eläväinen. Täällä oli paljon mahtisukuja, jotka olivat joka suuntaan yhteydessä toisiinsa, Saara Penttinen kertoo.

Vaikka kansainvälisyys käy selkeimmin ilmi niin sanotuista mahtisuvuista, tavallisten kansalaisten aineistoista käy ilmi aivan samanlaisia asioita.

– Elämä oli kovin monimuotoista ja kansainvälistä ihan kaikilla yhteiskunnan tasoilla, Jan Helenius jatkaa.

Brahen patsas
Brahen patsas
Pietari Brahen patsas Brahen puistossa, Tuomiokirkon vierustalla. Vanha kuva: Matti Kulon kokoelma. Kuva on postikortti ja se on peräisin 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta.

Turkulaisten aineistot tärkeitä

Turun yliopiston tutkijat tekevät työtä yhdessä Turun Museokeskuksen ja erilaisten arkistojen kanssa. Tärkeässä roolissa ovat myös tavalliset turkulaiset, jotka saavat toimittaa tutkimukseen omia, 1800-luvulta peräisin olevia materiaalejaan.

Tähän mennessä turkulaiset ovat luovuttaneet tutkimuskäyttöön jo noin 5 000 yksittäistä aineistoa. Joukossa on valokuvia, postikortteja, kirjeitä, asiakirjoja ja joitakin esineitä.

Yksi aineistoa tutkimukseen tuoneista on turkulainen Anneli Honkanen. Hän on perehtynyt hyvin sukunsa historiaan ja tuonut mukanaan valokuvia suvustaan.

– Minusta on erittäin hienoa, että tällaista tutkimusta tehdään. On hienoa, että kuvat jätetään jälkipolvillemme. Ja myös tarinat kuvien ympärillä, koska ne elävöittävät kuvia. Valokuva ilman historiaa on oikeastaan aika arvoton, Honkanen sanoo.

Vanha valokuva
Anneli Honkasen kokoelma

Tutkijoiden mielestä erityisen kiinnostavia ovat olleet vanhojen sukujen aineistot.

– Yhden suvun säilyneestä aineistosta löytyy väyliä mihin tahansa muualle Suomeen ja myös muualle maailmaan. Tutkimus ei rajoitu ikinä siihen, että tutkitaan vain yhtä esinettä, vaan on hyvin helppo löytää yhteyksiä ja ne ovat todella mielenkiintoisia, Jan Helenius sanoo.

Aineistoa otetaan edelleen vastaan. Tutkimusajankohta on rajattu vuosiin 1812–1917, ja erityisesti kansainvälisyyteen liittyvä materiaali on kiinnostavaa. Saara Penttinen kuitenkin muistuttaa, että 1800-luvun materiaalia on säilynyt varsin vähän, joten turhan tarkkaan ei aineistoa kannata rajata.

Brahenkatu
Brahenkatu
Näkymä Brahenkadulta Aurajoelle päin. Vanha kuva: Jukka Röngän kokoelma.

Käynnissä olevassa tutkimuksessa tärkeää on nimenomaan turkulaisten osallistaminen. Tutkijat toteavat, että kyseessä ei ehkä ole kaikkein tyypillisin yliopiston projekti, sillä he pyrkivät olemaan kovasti näkyvillä ja kuuluvilla.

Tutkimusta ei tehdä vain yliopistolla, vaan tutkijat jalkautuvat kaupunkilaisten joukkoon ja tuovat heidän kauttaan historiaa eläväksi. Ihmiset saavat kertoa omat ja sukujensa tarinat.

Tutkijat katsovat valokuvia pöydän ääressä  yhdessä turkulaisen naisen kanssa
Jan Helenius ja Saara Penttinen tutkivat Anneli Honkasen tuomia valokuvia. Paula Koskinen / Yle

Tammikuun aikana tutkijat esittelivät blogissaan (siirryt toiseen palveluun) joka päivä yhden 1800-luvulla eläneen turkulaisen henkilön. Turkulaisen tammikuun avulla he pyrkivät tuomaan esille yhteiskunnan kaikkia tasoja, ei vain niin sanottujen isojen nimien historiaa.

Pinella
Pinella
Pinellan laituri. Vanha kuva: Jukka Röngän kokoelma, 1890-luku

Hupia ja hyötyä

Mitä kaikella tutkimusmateriaalilla sitten tehdään?

Helmikuussa tutkijat alkavat julkaista saamaansa aineistoa nettisivuillaan ja Facebookissa. Lopulta kaikki turkulaisten lahjoittamat materiaalit päätyvät vapaaseen käyttöön Finnaan (siirryt toiseen palveluun).

– Ideaalitilanteessa aineistosta on hupia kaupunkilaisille ja muille, jotka ovat kiinnostuneita ajasta. Lisäksi niistä on käytännön hyötyä tutkijoille, Jan Helenius sanoo.

Mainos
Turun eläinvakuutusyhdistyksen mainos. Olli Kyrjen kokoelma

Keväällä päättyvän esitutkimusvaiheen jälkeen on suunnitteilla artikkeleita, kirjoja ja näyttely-yhteistyötä Museokeskuksen kanssa. Tutkimus on osa Turun kaupunkitutkimusohjelmaa, ja on mahdollista, että tuloksia voidaan käyttää hyödyksi esimerkiksi matkailussa.

Turkulainen Anneli Honkanen toivoo, että tutkimukseen tuotujen kuvien ja muun materiaalin avulla kaikki voivat oppia jotain historiasta.

– Ei tarvitse käpertyä omaan pikku-maahansa vaan maailma on avoin meille, niin kuin se oli jo 1800-luvulla, Honkanen sanoo.

Taidemuseo
Taidemuseo
Vanha kuva: Sanna Linjama-Mannermaan kokoelma. Kuva on otettu noin vuonna 1904.