Yle selvitti: Joka kymmenes suomalainen kohdannut vihapuhetta – tuomioihin ei haluta lievennyksiä

Selvä enemmistö suomalaisista pitää pykälää uskonrauhan rikkomisesta tärkeänä. Liki kolmannes haluaisi koventaa rangaistusta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

vihapuhe
Viha
Seppo Sarkkinen / Yle

Noin joka kymmenes suomalainen on joutunut vihapuheen kohteeksi, selviää Ylen Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä. Koko aikuisväestöön suhteutettuna noin 400 000 suomalaista on joutunut vihapuheen kohteeksi. Vihapuheen taustalla olevista yksittäisistä syistä keskeisimmiksi nousivat kansallisuus, etnisyys ja uskonto.

Kyselyn perusteella suomalaiset ovat tyytyväisiä vihapuheeseen liittyviin lakipykäliin. Vuosina 2000-2017 kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on tyypillisesti tuomittu 20-50 päiväsakkoa. Keskituloisella perheettömällä se tarkoittaa 700-1700 euron sakkoja.

Yli puolet kyselyyn vastanneista pitää nykyistä sakkorangaistusta sopivana – lähes kolmannes vastanneista turhan lievänä.

Yli 60 prosenttia suomalaisista pitää myös rikoslaissa olevaa pykälää uskonrauhan rikkomisesta tarpeellisena. Suomessa on rangaistavaa pilkata julkisesti Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa häpäistä sitä, mitä uskonnollinen yhteisö pitää tärkeänä. Pykälä uskonrauhan rikkomisesta tuli voimaan vuonna 1999. Jumalan pilkkaamista koskeva pykälä on ollut rikoslaissa iät ja ajat, nykyaikaisessa rikoslaissa se on ollut vuodesta 1889.

grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Uskonrauhapykälän tarpeellisuus on kyseenalaistettu

Kyselyn tulos yllätti asiantuntijat, sillä keskustelua uskonrauhaan liittyvän pykälän tarpeellisuudesta on käyty.

– Tavallaan tämä on yllättävä tulos. Toisaalta kun ihmisiltä kysytään, pitääkö jotain rikoslaista poistaa, niin eivät he yleensä halua poistaa sieltä mitään, sanoo oikeustieteen tutkijatohtori Tatu Hyttinen Turun yliopistosta.

Hyttisen mukaan pykälä on tarpeeton ja se voitaisiin hänen mielestään poistaa.

– Rikoslaista löytyy kiihottaminen kansanryhmää vastaan, joka suojelee uskonnollisia ryhmittymiä tai uskonnollisiin yhteisöihin kuuluvia henkilöitä samalla tavalla kuin etnisiin tai kansallisiin tai seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä.

– Kyselyyn vastanneet saattavat kokea, että uskonrauhanpykälä suojaa periluterilaista, kristillistä asiaa ja sen takia he kokevat pykälän tarpeelliseksi, sanoo uskontotieteen tutkija Tuomas Äystö Turun yliopistosta.

Äystön mukaan suomalaisten asenne uskontoa kohtaan on kaikesta huolimatta perusmyönteinen.

Euroopan neuvosto suosittaa uskontorikosten poistamista rikoslaista

Uskontotieteen tutkija Tuomas Äystö Turun yliopistosta valmistelee väitöskirjaa uskontoon ja lakiin liittyvistä kysymyksistä Suomessa. Tutkimuksessa hän keskittyy lakiin uskonrauhan rikkomisesta.

– Suhtaudun kriittisesti pykälään, sillä sen suojelun kohde on epämääräinen. Ilman muuta pykälä rajoittaa sananvapautta.

Äystö perustelee, että uskonrauhapykälää on vaikea soveltaa tasapuolisesti erilaisten uskonnollisten yhteisöjen kohtamaa pilkkaa kohtaan. Pykälää sovelletaan Suomessa harvakseltaan.

Oikeustieteen tutkijatohtori Tatu Hyttisen mukaan Euroopan neuvostossa on annettu julkilausumia, että uskontorikokset pitäisi poistaa rikoslaista. Osassa Euroopan maita uskontorikos on poistettu rikoslaista, kuten esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa.

– Suomalainen rikoslaissa oleva uskontorikos on verrattain poikkeuksellinen, Hyttinen sanoo.

grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Poliitikotkin eri linjoilla uskonrauhapykälästä

Yhteiskunnallista keskustelua uskonrauhapykälän ympärillä on käyty aika ajoin. Perussuomalaisten Jussi Halla-aho esitti vuonna 2013 lakialoitteessaan pykälän kumoamista. Halla-aho kannattaa edelleen pykälän poistamista. Halla-ahon mielestä pykälä ei ole tätä päivää.

Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö kannatti vuonna 2015 lain poistamista. Niinistön mielestä pykälä on vanhentunut ja rajoittaa sananvapautta. Niinistö on edelleen pykälän poistamisen kannalla.

RKP:n kansanedustaja Anna-Maja Henriksson toimi oikeusministerinä vuosina 2011-2015. Henriksson piti silloin pykälää uskonrauhan rikkomisesta tarpeellisena ja pitää sitä edelleen.

– Kyllä pykälä on edelleen tarpeellinen. Rikoslain uskonrauhan rikkomista koskeva säännös (RL 17:10) ei suojaa Jumalaa ja muiden uskontojen vastaavia käsitteitä taikka uskontoa sellaisenaan. Säännöksen suojelukohteiksi katsotaan kansalaisten uskonnolliset vakaumukset ja tunteet sekä uskonrauha yhteiskunnassa.

Tuntuu, että rasismi liittyy usein juuri uskontoon.

Aada Eräsaari

Erityisesti nuoret joutuvat vihapuheen kohteeksi

Taloustutkimuksen kyselyn perusteella selvisi, että vihapuheen kohteena ovat etenkin nuoret 15–24-vuotiaat. Vihapuhetta vyöryy nuorille internetin ja sosiaalisen median kautta.

Turun yliopistossa opiskeleva Aada Eräsaari ei ole joutunut vihapuheen kohteeksi, mutta on ollut tilanteissa sivustaseuraajana, joissa lähipiiri on kohdannut rasistisia mielipiteitä.

Eräsaaren mukaan pykälä uskonrauhan rikkomisesta on rikoslaissa tarpeellinen.

– Itse en ole uskonnollinen, mutta on tosi tärkeä kunnioittaa kaikkien muiden ihmisten arvoja ja uskontoja. Tuntuu, että rasismi liittyy usein juuri uskontoon.

Eräsaaren mukaan pykälä kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan on myös tarpeellinen.

Opiskelija Joona Kemppainen ei ole joutunut vihapuheen kohteeksi, mutta sellaiseen törmää etenkin netissä. Kemppaisen mielestä rikoslain pykälät uskonrauhasta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ovat molemmat tarpeellisia.

A-teema: Vihapuhe Yle TV1 ja Yle Areena 2.2. klo 21.05 alkaen. Miksi vihapuhe on lisääntynyt? Missä menee vihapuheen ja sananvapauden raja? Miten vihapuhetta voidaan torjua? #ateema