Kaksoiskansalaisuus havahdutti jo vuonna 2002 – kahden passin lyhyt historia

Venäläisten kaksoiskansalaisten määrän nopea kasvu alkoi huolestuttaa uudestaan 2014. Presidentti Niinistö pyysi selvityksen kaksoiskansalaisuuksien saantiehdoista. Nyt lakeja rukataan taas.

kaksoiskansalaisuus
Nainen pitelee käsissään Suomen ja Venäjän passeja.
Anna Nesterova / Yle

Nyt vellova keskustelu ja kissanhännän veto kaksoiskansalaisuudesta ei ole syntynyt ihan tyhjästä eikä ihan tänään.

Jupakoinnin lähihistoria alkaa vuodesta 2002, jolloin valmisteltiin vuonna 2003 säädettyä kansalaisuuslakia.

Laki teki kaksoiskansalaisuuden mahdolliseksi.

Sanoja "monikansallisuus" tai "kaksoiskansallisuus" laki ei tunne. Lain valmistelun yhteydessä oli kuitenkin jo epäilyjä näiden käsitteiden aiheuttamista ongelmista.

Hallituksen laista tekemän esityksen perusteluissa todetaan, että "turvallisuusnäkökohdista monikansalaisuutta saatetaan pitää ongelmallisena valtion kannalta, koska monikansalaisuuden voidaan ajatella johtavan lojaalisuuteen useammalle kuin yhdelle valtiolle".

Ja edelleen tuotiin samaisessa esityksessä esiin lausuntokierroksella ilmaistu huoli: "Lojaalisuutta edellyttävien tehtävien kannalta arvioituna monikansalaisuuden hyväksyminen olisi kielteistä, koska se mahdollistaisi pääsyn yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeisiin tehtäviin."

Tuolloin puhuttiin virkamiehistä ja heidän kelpoisuudestaan. Yhdenvertaisuuslaki piti huolen, että kansalaisuuden perusteella ei syrjittäisi. Mutta ajatus oli siis jo silloin oraalla.

Krim herätti poliittisen johdon

Maailma muuttui reilussa kymmenessä vuodessa. Maaliskuussa 2014 Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Venäjän duuma liittivät Ukrainalle kuuluneen Krimin niemimaan Venäjään.

Samalla Venäjä ilmoitti tiukentavansa ulkomailla asuvien kaksoiskansalaisten valvontaa ja valvovansa kansalaistensa etuja myös Venäjän rajojen ulkopuolella.

Saman vuoden elokuussa Venäjällä tuli voimaan laki, jonka turvin viranomaiset keräsivät tietoa ulkomailla asuvien Venäjän kansalaisten asuinpaikoista ja mahdollisista kaksoiskansalaisuuksista.

Pienet vihreät miehet Krimillä.
Venäläiset sotilaat ilmaantuivat Krimin katukuvaan pian Kiovassa tapahtuneen vallanvaihdon jälkeen helmi-maaliskuun vaihteessa 2014.Maxim Shipenkov / EPA

Noihin aikoihin Suomessa asui noin 60 000 venäläistä. Heistä kolmannes oli kaksoiskansalaisia. Suomen ulkopoliittinen johto alkoi huolestua.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi elokuussa 2014 Yle Uutisille pyytäneensä sisäministeriötä teettämään kaksoiskansalaisuusselvityksen.

– Olen pyytänyt selvityksen kaksoiskansalaisuuksien myöntämisen kansainvälisestä vertailusta. Tämä ei tarkoita, että ryhtyisin välttämättä asiassa jatkokeskusteluihin, Niinistö sanoi.

Selvityksiä ja työryhmiä

Tuolloin sisäministerinä ollut Päivi Räsänen (kd.) selvitytti sitten, onko ulkomaalaisten saamien kaksoiskansalaisuuksien saantiehtoja tarpeen tiukentaa tai jopa poistaa koko kaksoiskansalaisuuden mahdollisuus.

Silloinen pääministeri Alexander Stubb (kok.) taas vakuutti, ettei hallitus missään vaiheessa edes harkinnut kaksoiskansalaisuuden ehtojen kiristämistä.

– Emme ole kiristämässä minkään näköisiä lakeja vaan olemme vain kartoittamassa sitä kokonaistilannetta, Stubb sanoi.

Räsäsen työryhmä selvitti muun muassa kaksoiskansalaisten määriä. Ei aivan yksinkertainen homma, sillä kaksoiskansalaisuudesta ei nykyisin tarvitse erikseen ilmoittaa. Suomi ei edellytä, että henkilö luopuisi toisen maan kansalaisuudesta saadessaan Suomen passin.

Räsäsen työryhmän selvityksen pohjalta työsarka siirtyi valtiovarainministeriöön, jonka kaksoiskansalaisuustyöryhmä sai mietintönsä valmiiksi kesäkuussa 2015.

Valtiovarainministeriö: virkamieslakiin muutoksia

Siinä esitettiin, että virkamiesten osalta tarkistetaan tilanteita, joissa nimitykset edellyttäisivät turvallisuusselvityksiä. Se suositteli muun muassa, että ryhdyttäisiin valmistelemaan virkamieslakiin muutosta, jossa edellytetään joidenkin virkojen kohdalla virkamieheltä uudenlaista sidonnaisuusilmoitusta.

Valtion 74 000:stä virkamiehestä lähes 30 000 työskentelee tehtävässä, jonka edellytyksenä on Suomen kansalaisuus.

Tällaisia tehtäviä ovat valtakunnan korkeimmat virat, kuten oikeuskansleri tai puolustusvoimain komentaja.

Viime vuoden alusta sitten salaisia asiakirjoja käsitteleviltä virkamiehiltä on vaadittu erityinen turvallisuusselvitys.

Eilen tiistaina käynnistyi kärhämöinti siitä, onko Puolustusvoimat estänyt Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisia vaivihkaa saamasta tiettyjä virkoja.

Kesken kärhämää puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) sanoi sitten tiistai-iltapäivällä Ylelle, että hän aikoo laittaa vireille lakihankkeen, jolla kaksoiskansalaisten pääsy sotilasvirkoihin voitaisiin estää.

Karsintalait valmisteille puolustus- ja sisäministeriöissä

Samansisältöinen tiedote tuli tänään keskiviikkona puolustusministeriöltä ja Rajavartiolaitoksesta. Ne kertoivat ryhtyvänsä valmistelemaan kaksoiskansalaisia karsivia lakeja.

"Nyt asetettua hanketta ryhdyttiin suunnittelemaan joulukuussa 2016 kun selvisi, että virkamieslainsäädännön kehittämishanke ei edennyt kaksoiskansalaisuusasian osalta siten kuin turvallisuusviranomaisissa nähtiin tarpeelliseksi", puolustusministeriö perusteli.

Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun) uutisoi keskiviikkona, että tuo hanke on törmännyt perustuslaillisiin ongelmiin.

Suomessa asui Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2015 lopussa vakituisesti 95 658 henkilöä, joilla on Suomen kansalaisuuden lisäksi jonkun toisen maan kansalaisuus. Suurin kaksoiskansalaisuusryhmä oli Venäjän kansalaiset. Heitä oli 25 572.