1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. meriarkeologia

Espanjan vesistä löytyi amforalastissa uponnut roomalaisalus

Löydön tekee ainutlaatuiseksi se, ettei lastiin ollut kajottu lainkaan.

meriarkeologia
Ruskea keramiikka-amfora kyljellään säkkikankaan päällä.
Amforat olivat kuljetus- ja säilytysastioina haastamattomia tuhansien vuosien ajan. Baleaarien läheltä löytyneestä hylystä niitä ei ole vielä tuotu pintaan. Tällä Välimeren toisesta päästä hylystä nostetulla amforalla on ikää puoli vuosisataa enemmän kuin niillä. CNA

Espanjalaiskalastajien verkkoihin tarttuneet keramiikansirpaleet ovat johdattaneet Baleaarien meriarkeologisen instituutin IBEAM:n tutkijat poikkeuksellisen löydön jäljille.

Kun kalastajien osoittamalle paikalle Cabreran saaren rannikolle laskettiin tutkimusrobotti, kuviin piirtyi 1 800 vuoden ikäisen roomalaisaluksen amforalasti.

Noin 70 metrin syvyydessä Välimeressä makaava alus on tiettävästi ensimmäinen Espanjan vesistä koskaan löytynyt roomalaislaiva, jonka lasti on täysin koskematon, kertoo meriarkeologi Javier Rodríguez. Löytö kuuluu parhaimmistoon myös koko läntisen Välimeren alueella.

Lastia lienee suojellut se, ettei Cabrerassa ole asutusta ja vesialueella liikutaan vain vähän. Mallorcan saarelle on silti matkaa vain alle 20 kilometriä.

Kalakastike oli tärkeää lastia

Aluksen lastina oli jopa kaksi tuhatta amforaa, joiden arvellaan sisältäneen roomalaisten suuresti suosimaa garumia eli fermentoimalla valmistettua kalakastiketta. Se oli niin yleisessä käytössä roomalaisten ja jo heitä ennen kreikkalaisten keittiöissä, ettei "antiikin ketsuppi" ole tuulesta temmattu nimi.

Garumin houkuttelevuuden syy on sittemmin selvinnyt: ihminen maistaa garumin sisältämän natriumglutamaatin umamina, yhtenä viidestä perusmausta makean, suolaisen, happaman ja karvaan ohella. Lihan lisäksi umamilta maistuvat muun muassa soijakastike ja osa juustoista.

Historiallista herkkua pääsee vieläkin maistamaan. Italialaisessa kalastajakylässä Cetarassa valmistettu anjoviskastike, colatura di alici, tehdään jokseenkin garumin tavoin. Reseptin pelastivat tähän päivään keskiaikaiset munkit.

Puunäytteet kertonevat rakennuspaikan

Cabreran rannikolta löydetyn hylyn useimmat amforat ovat noin metrin mittaisia ja luultavasti peräisin Pohjois-Afrikasta. Pienet amforat sen sijaan lienevät Etelä-Portugalista.

Amforien alla makaava alus on noin 20-metrinen, ja sen toivotaan säilyneen ainakin osittain. Löytäjät kuvailevat alusta "laivanrakennuksen helmeksi". Puunäytteiden analyysistä selvinnee, missä helmi rakennettiin.

Aluksen kohtaloksi koitui ehkä myrsky

Aluksen uskotaan rahdanneen tavaraa Pohjois-Afrikan ja Espanjan välillä ja poikkeilleen myös Ranskassa ja ehkä itse Roomassakin.

Baleaarien saaret olivat sopivasti matkan puolivälissä ja antoivat turvaa myrskyissä. Nyt löydetylle alukselle suojaan pääsy ei ehkä onnistunut, arvelee Rodríguez.

Löydöstä kertoo El País (siirryt toiseen palveluun) -lehti. Sen sivulla on myös video sukelluksista, joilla hylyn ja sen lastin kartoitusta jatkettiin. Tuloksena oli pari tuhatta valokuvaa, joiden perusteella tehty yksityiskohtainen tutkimus on määrä julkaista lähikuukausina.

Korjattu saaren nimi 2.2 klo 16.50

Lue seuraavaksi