Tämä nykysäveltäjä uskoo, että jossain vaiheessa syntyy Mozart 2.0

Yhdysvaltalainen säveltäjä Andrew Norman harmittelee, että suurin osa potentiaalisista säveltäjistä ei koskaan kokeile säveltämistä.

Musica nova
Andrew Norman, nykysäveltäjä
Andrew Norman julisti hiljattain palkintopuheessaan, että se kaikkein vaikuttavin klassisen musiikin mestariteos on vielä kuulematta.Antti Haanpää / Yle

Sinfoniaorkestereiden pelimusiikkikonsertit ovat 2010-luvun maailmanlaajuinen trendi. Muun muassa Score-konsertit ovat viime vuosina myyneet loppuun ympäri Suomea. Pelit, joiden musiikki on parhaimmillaan yhtä tunnistettavaa kuin elokuvissa, ovat koko kansan viihdettä.

Myös yhdysvaltalaisen nykysäveltäjän Andrew Normanin Play-teoksesta (2013/16) on etsitty kilpaa viittauksia pelaamiseen. Kappale ei kuitenkaan kerro yksinomaan pelaamisesta saati ole sävelletty minkään pelin taustalle.

– Pohjimmiltaan teos kertoo vallasta, hallinnasta ja kohtalon valitsemisesta miljoonasta mahdollisesta vaihtoehdosta, vuoden 2016 yhdysvaltalaissäveltäjäksi nimetty Norman sanoo.

Sinne tänne sinkoilevat äänet ovat kuitenkin omiaan synnyttämään mielikuvia videopeleistä. Toisinaan musiikki pauhaa kuin hurjimmassa taistelukohtauksessa tai jännittävimmässä seikkailufantasiassa. Yhtäkkiä orkesterin jousisoittajat luovat illuusion mekaanisesta, tasaisesti tikittävästä kojeesta.

– Olen ottanut ideoita pelikulttuurista, jota pidän sinänsä kiinnostavana. Ajatuksena on, että orkesteri on ihmiskone, jonka yksilöt ohjailevat toisiaan samaan tapaan kuin pelaaja ohjailee hahmoja videopeleissä, Norman sanoo.

– Teoksen "pelaajia" ovat kai tavallaan lyömäsoittajat, kun taas muut soitinryhmät ovat suurimmaksi osaksi ansassa "pelin" sisällä, hän viittaa teoksen sisäiseen marssijärjestykseen.

Playta on luonnehdittu 2000-luvun merkittävimmäksi sävellykseksi, eikä syyttä. Se saattaisi rikkoa genrerajoja kantautuessaan riittävän suurelle yleisölle. Palkitun teoksen säveltäjä sen sijaan on tunnettu vaatimattomuudestaan. Omassa sävelkielessä on hänen mielestään vielä paljon parannettavaa.

– Joskus on turhauttavaa, etten ole niin hyvä kuin haluaisin, eivätkä kappaleeni toimi niin hyvin kuin haluaisin niiden toimivan, hän sanoo.

Klassinen musiikki kaipaa vähemmistöjä

Play-teoksen sävellystyö vei Normanin tutkimaan erilaisia kulttuurisia mekanismeja ja syy-seuraussuhteita. Ajatukset veivät pian klassisen musiikin käytäntöihin, jotka ovat pysyneet hämmentävän muuttumattomina satoja vuosia.

– Klassinen musiikki on täynnä systemaattisia vääristymiä, jotka ovat kulkeneet sukupolvilta toiselle. Yksi esimerkki on oletus siitä, että säveltäjä on mies. Amerikassa säveltämisestä kiinnostuneiden teini-ikäisten poikien ja tyttöjen suhde on 10–1. Kymmenen poikaa ja yksi tyttö! Mielestäni se johtuu voimakkaasta sukupuolittamisesta: miehet mielletään säveltäjiksi, naiset eivät, Norman sanoo.

Normanin mukaan kyse on menetetystä mahdollisuudesta.

– Musiikki on musertavan yhtenäistä, pelkkää valkoista miestä.

Hänen mukaansa koko klassisen musiikin kaanoni muuttuisi, jos tilauksia tehtäisiin enemmän säveltäjille, jotka edustavat vähemmistöjä.

– On äärimmäisen tärkeää, että siirrymme monipuolisempaan kaanoniin kuin missä olemme nyt.

Uusi Mozart syntyy

Maailmanmainetta kerännyt Play soi tänään kahden vuoden välein järjestettävän Musica nova -festivaalin avajaiskonsertissa Helsingin Musiikkitalossa. Pari viikkoa kestävässä tapahtumassa kuullaan läjäpäin aivan uutta musiikkia klassisesta elektroniseen. Avajaiskonsertin muuta antia on nuoren suomalaissäveltäjän Sauli Zinovjevin kantaesitettävä Batteria. Sebastian Hillin palkitusta Reachings-teoksesta kuullaan Suomen ensiesitys.

Lisäksi André de Ridderin johtamalla festivaalilla soivat uudet teokset Jarkko Hartikaiselta, Perttu Haapaselta, Tiina Mylläriseltä ja Erkki Veltheimilta.

André de Ridder on Musica novan taiteellinen johtaja.
Kapellimestari André de Ridder on Musica novan taiteellinen johtaja.Tiina-Maija Lehtonen / Yle

Norman kehottaa pitämään korvat auki, sillä hän uskoo, että maapallolle syntyy päivittäin musiikkineroja, joista saattaisi olla uusiksi mozarteiksi tai beethoveneiksi. Saattaisipa klassisen musiikin todellinen uudistaja olla listattuna jo edellisten joukossa.

Norman julisti hiljattain palkintopuheessaan, että se kaikkein vaikuttavin klassisen musiikin mestariteos on vielä kuulematta.

– Tietenkään minulla ei ole hajuakaan, miltä se sitten kuulostaa. Juuri se on mahtavaa! Sanoin niin, koska klassinen musiikki on taaksepäin katsovaa: asetamme aina vanhat mestariteokset jalustalle ja sanomme, ettemme voi koskaan olla Beethovenin tai Sibeliuksen veroisia, mutta se ei ole totta.

Norman harmittelee, että suurin osa potentiaalisista säveltäjistä ei koskaan kokeile säveltämistä.

– Jos käyttäisimme saman verran aikaa ja energiaa tämän päivän musiikkiin kuin käytämme menneisyyden musiikkiin, löytäisimme uusia mestarisäveltäjiä. Nyt uskomattoman lahjakkaat ihmiset suuntaavat muualle. Alasta on tehtävä elävä ja energinen.

Pelottavia sanoja nykyklassisesta

Play on todiste siitä, etteivät mielikuvat kaavoihinsa kangistuneesta nykytaidemusiikista ole totta.

– Monet ajattelevat, että uusi klassinen musiikki kuulostaa rumalta, oudolta, vaikealta tai abstraktilta. Mieleen tulee tällaisia pelottavia sanoja. Kyllä se voi olla kaikkea sitä, mutta ei sen tarvitse. Enää asioita ei tehdä vain yhdellä tapaa, vaan jännittävää on moninaisuus, mikä tulee esiin myös tällä festivaalilla, Norman viittaa Musica novan tarjontaan.

Miltä sitten uusi musiikki kuulostaa vuoden 2017 kysytyimpiin kuuluvan säveltäjän mielestä? Mikä on tällä hetkellä muotia?

– Kuulemassani musiikissa yhteistä on hienostuneen ohut ja hauras sointi. Ikään kuin ääni olisi venytetty ohueksi kuiduksi. Se on hyvin vangitsevaa ja tuo mieleen pohjoisen. En kyllä ole varma, onko kyseessä oikea trendi, mutta kun katson tuota talvimaisemaa, niin en ole yllättynyt, että sellaista musiikkia luodaan Suomen kaltaisissa paikoissa, ensimmäistä kertaa Suomessa vieraileva Norman sanoo.

– Se ei ainakaan kuulosta yhtään minun musiikiltani, losangelesilainen säveltäjä nauraa.

Musica nova 1.–12. helmikuuta. Festivaalia voi seurata Ylen kanavilla. Tutustu tarjontaan täällä ja täällä. Koko ohjelma löytyy Musica novan sivuilta (siirryt toiseen palveluun).