Tässä on järviruokopesä saimaannorpalle – kuutteja yritetään pelastaa keinopesillä

Saimaalla on ensimmäistä kertaa testikäytössä lyhteistä rakennettu järviruokopesä. Keinopesiä rakennetaan, jotta uhanalaisen saimaannorpan pesintä onnistuisi lumettomina talvina.

saimaannorppa
Järviruokoinen norpan keinopesä, jota mies rakentaa.

Pellepelottomat ovat lähteneet taistoon saimaannorpan pesimäahdinkoa vastaan. Suojelubiologi Miina Auttila Metsähallitukselta kertoo, että tutkijat saavat jatkuvasti ehdotuksia, miten lumipulasta kärsivien pesivien norppien tilannetta voitaisiin helpottaa.

Uusin innovaatio on järviruo'osta tehty keinopesä, jota testataan tänä talvena Haukivedellä. Ruokopesiä kokeilemalla varaudutaan jo sellaisiin talviin, jolloin Saimaalla on vielä jäätä, muttei lainkaan lunta. Ongelma on ajankohtainen, sillä tänä talvena apukinoksien tekeminenkin on ollut Saimaalla paikoin vaikeaa.

Norppa-apua Järvenpäästä

Järviruokopesä on järvenpääläisen Elomaticin teollisen muotoilijan Jukka Mikkosen lempilapsi. Yrityksen innovaatiotiimissä mietittiin, miten saimaannorppaa voitaisiin auttaa, ja he kehittivät järviruokopesän.

– Materiaalia on saatavana paikallisesti ja ruoko on norpalle tuttua. Lisäksi tiedetään, että norppa ei ole pesänsä suhteen vaativa, joten järviruokopesästä voi tulla sen pelastus.

Pesämateriaali kerätään talkoilla

Nyt testissä on kaksi pesää ja myöhemmin helmikuussa kerätään 5-10 pesän ainekset valmiiksi.

– Huhtikuussa pesinnän jälkeen saamme tietää, löysikö norppa järviruokopesät Haukivedeltä. Luotan ideaani kovasti ja myös tutkijat ovat olleet sille erittäin myönteisiä. Todisteita toimivuudesta ei vielä ole, sillä norppa lopulta päättää asian, selittää Mikkonen.

Norppa ei ole pesänsä suhteen vaativa.

Teollinen muotoilija Jukka Mikkonen

Mikkosella on myös visio, jossa pitkin Saimaata olisi varastopaikkoja, joissa olisi 200 tekopesää ikään kuin hätätilavalmiusvarastona.

Elomaticille norpan auttaminen ei ole yritystoimintaa, vaan kaikki nojaa talkoovoimaan ja ihmisten auttamishaluun. Auttamishalua on ollut Järvenpäässä, ja siellä retkeilijät ovat keränneet järviruokoa Riolan tilalta.

Pesimäpaikat ovat haussa juuri nyt

Saimaannorpan kotivesillä järviruokopesät laitettiin valmiiden lähestymisavantojen päälle, vaikka norppa on itsekin taitava kaivautumaan jään alta jään päälle.

Helmikuun alkupäivinä kantavat norpat etsivät sukeltaen jään alta rannoilta paikkoja, joihin on jään päälle kinostanut lunta. Normaalisti ne kaivavat lumikasoihin synnytyspesän, jossa kuutti voi varttua rauhassa. Norpan pesintä on vaarassa, jos lunta ei ole riittävästi.

Saimaalla on kolattu jo useana talvena lumikasoja norppia varten. Ihmisen kolaamat lumikasat eli apukinokset saimaannorppa on jo aiemmin hyväksynyt pesimäpaikakseen. Kestävät apukinokset ovat jopa pelastaneet kuutteja, sillä ne ovat kestäneet romahtamatta säiden vaihtelut.

Kolaamisen avuksi on ehdotettu toistuvasti lumen tykittämistä. Jäillä liikuttaessa lumitykit olisivat kuitenkin liian järeitä ja raskaita laitteita.

Kuuttia ei saa koskettaa

Vaikka ihmisillä on auttamishalua, suojelubiologi Miina Auttila muistuttaa, ettei apukinoksia ja tekopesiä saa ryhtyä tekemään omin päin. Saimaannorpan kuuttiakaan ei pidä mennä auttamaan, saati koskettamaan, jos sellaisen näkee jäällä.

– Jäällä olevista kuuteista pitää ilmoittaa meille Metsähallitukseen, ei mennä itse auttamaan niitä, ettei tapahdu suurempaa vahinkoa.

Kuuteille vaarallisinta onkin joutua paljaalle jäälle, koska silloin ne eivät ole turvassa pedoilta.

Auttila on iloinen, että saimaannorpan suojelu on koko kansan asia. Tärkeisiin apukinostalkoisiin on tultu kaukaakin. Ydin on kuitenkin, että paikalliset haluavat auttaa elinympäristönsä harvinaista asukasta.

Jäällä olevista kuuteista pitää ilmoittaa meille Metsähallitukseen, ei mennä itse auttamaan niitä.

Suojelubiologi Miina Auttila

– Itselleni on ollut upeaa, että norppa hyväksyi ihmisen tekemät apukinokset. Kaikki tämä apu on tärkeää, mutta tärkeintä olisi saada norppakanta nopeasti niin suureksi, etteivät yksittäiset kuolemat enää uhkaisi koko lajin olemassaloloa.