Satoja vuosia vanhan sotalaivan hylky löytyi Ruotsin etelärannikolta – samaa kokoluokkaa kuin Vasa

Asiantuntijat uskovat löytäneensä vuonna 1682 vesille lasketun sotalaiva Blekingen. Se oli samaa kokoluokkaa kuin Tukholman maailmankuulu Vasa-laiva.

Ruotsin merihistoriallisen museon sukeltaja tutkii Blekingen hylkyä. Kuva: Jim Hansson / Ruotsin merihistoriallinen museo

Ruotsin laivaston satamasta Karlskronassa on tehty arvokas hylkylöytö. Asiantuntijat pitävät erittäin todennäköisenä, että se on yli 330 vuotta vanha sotalaiva Blekinge, kertoo Ruotsin merihistoriallinen museo (siirryt toiseen palveluun).

– On hauska pystyä vahvistamaan, että kyseessä on historiallisesti arvokas löytö, sanoo viestintäjohtaja Carolina Lorentzon Nilsson Ruotsin puolustusvoimista museon kotisivulla.

Merivoimat teki useita kaikuluotainhavaintoja hylystä viime syksynä. Sen jälkeen merimuseoiden asiantuntijat ovat tutkineet hylkyä. Blekinge oli ensimmäinen Karlskronassa koskaan rakennettu sotalaiva.

Ensimmäinen Karlskronan sotalaivoista

Karlskronaan rakennettiin laivastoasema vuonna 1679; Karskronan kaupunki perustettiin virallisesti vuotta myöhemmin.

Samaan aikaan alkoivat Blekingen rakennustyöt. Se laskettiin vesille vuonna 1682.

Blekinge oli 45 metriä pitkä linjalaiva, kertoo sanomalehti Svenska Dagbladet (siirryt toiseen palveluun). Siinä oli tilaa 450 miehelle ja 70 kanuunalle.

Se oli suuri sotalaiva – samaa kokoluokkaa kuin Tukholman edustalta 1960-luvun alussa nostettu maailmankuulu Vasa-laiva. Vasa rakennettiin 1620-luvulla.

Purjehti Ruotsin suurvalta-aikana

Ruotsi oli 1600-luvun lopussa suurvalta. Se oli onnistunut liittämään Skånen ja Gotlannin alueisiinsa. Tanska yritti kuitenkin valloittaa menettämiään alueita takaisin.

Blekingen tiedetään olleen mukana ainakin, kun kuningas Kaarle XII [1682–1718] nousi maihin Juutinraumassa, Suuren pohjansodan alkuvaiheessa vuonna 1700.

Blekinge oli ensimmäinen Karlskronassa rakennettu sota-alus. Se laskettiin vesille vuonna 1682. Kuva: Jim Hansson / Ruotsin merihistoriallinen museo

Meriarkeologi Jim Hansson uskoo, että alus upotettiin myöhemmin tarkoituksella.

– Pinnan yläpuolelle jäänyttä kanuunakantta käytettiin lavana, jolta puolustettiin sotasatamaa, selittää Hansson Merihistoriallisen museon kotisivulla.

– Se oli väliaikainen ratkaisu, koska laivastoasemalla ei ollut varaa puolustusrakennelmiin. Se johtui silloisen kuninkaan Kaarle XII:n kalliista sotaretkistä.

Epätodennäköistä, että hylky nostetaan

Blekingen hylky makaa paksussa sedimenttikerroksessa laivaston satamassa. Sen alaosien uskotaan olevan hyvässä kunnossa. On kuitenkin epätodennäköistä, että hylky nostettaisiin.

Blekingen hylky makaa paksussa sedimenttikerroksessa. Kuva: Jim Hansson / Ruotsin merihistoriallinen museo

Nostaminen olisi kallista, ja nykyteknologialla hylystä pystytään muodostamaan tarkka kuva pohjassakin. Sen sijainti laivaston satamassa myös suojaa sitä hylynryöstäjiltä.

Hylyn sijainti on merkitty useisiin vanhoihin karttoihin. Hylkyä alettiin kuitenkin etsiä vasta viime vuonna.