Sienimaailman hyvikset ja pahikset – yksi syö muovia ja toinen tuhoaa banaaneja

Sienissä piilee mittaamaton mahdollisuus, mutta myös paljon uhkia. Tuleeko sienistä ympäristömme ja terveytemme tukijalka vai tuhoaja?

kasvitaudit
Banaaniviljelmiä uhkaa muuntunut Panaman tauti, joka pystyy nykyään tuhoamaan taudille aiemmin vastustuskykyistä lajiketta.
Luong Thai Linh / EPA

Tuntemattomaan liittyy aina uhka ja mahdollisuus.

Yksi kasvibiologian tämän hetken suosituimmista tutkimuskohteista on mikrosienet. Kasvien sisällä elävät yksisoluiset sienet tunnetaan edelleen varsin huonosti, mutta ensimmäiset kokemukset ovat rohkaisevia.

Peptidi pystyy tuhoamaan antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja

Tejesvi Mysore

Sienten muodostamia yhdisteitä valjastetaan lääkekäyttöön. Toisaalta taas sienistä voi kehittyä uudessa ympäristössä erittäin tuhoisia kasvitauteja.

Mikrosienet tarjoavat mahdollisuuden lääketeollisuudelle

Lääketiede on pitkälti taistelua viruksia, bakteereja ja solumuutoksia vastaan.

Vuosikymmenten ajan käytetyt antibiootit ovat vaikeuksissa muuntuvia taudinaiheuttajia vastaan. Tähän taisteluun mikrosienet tarjoavat uuden aseen.

Kasvin sisällä elävät mikrosienet ovat yksi kasvibiologian suosituimpia tutkimuskohteita. Esimerkiksi lääketeollisuus on kiinnostunut niiden erittämien yhdisteiden mahdollisuuksista.
Kasvin sisällä elävät mikrosienet ovat yksi kasvibiologian suosituimpia tutkimuskohteita. Esimerkiksi lääketeollisuus on kiinnostunut niiden erittämien yhdisteiden mahdollisuuksista.Tejesvi Mysore

Oulun yliopiston tutkijat ovat pystyneet erottamaan mikrosienestä peptidiyhdisteen, joka tappaa muun muassa kolibakteereja. Löydöstä toivotaan apua etenkin sairaalabakteerien aiheuttamien tulehdusten torjuntaan.

– Yhdiste toimii kuin perinteinen antibiootti, mutta se pystyy tuhoamaan myös antibiooteille vastustuskykyisiä bakteereja, kertoo Oulun yliopiston intialaistutkija Tejesvi Mysore.

Mysoren mukaan antibiootteja sietävät sairaalabakteerit aiheuttavat vuosittain pelkästään Yhdysvalloissa noin 100 000 ihmisen kuoleman.

Peptidi-yhdistettä Mysoren kanssa kehittävä oululaistutkija Anna Maria Pirttilä, kertoo että mikrosienistä saadaan koko ajan uutta tietoa ja tutkimus on lisääntynyt räjähdysmäisesti tällä vuosituhannella.

Kääpäsienet kiinnostavat Kiinassa

Myös silmin nähtävät ja syötävätkin sienet tarjoavat mahdollisuuksia uusiin elinkeinoihin ja teknologisiin ratkaisuihin.

Suomessa tutkitaan lahottajasienten kasvattamista puissa ja kannoissa. Sienet ovat esimerkiksi Kiinassa suosittu raaka-aine terveys- ja hyvinvointituotteissa. Suomalaissienten tähtäin on etenkin Aasian miljardimarkkinoilla.

– Pelkästään lakkakäävän vuotuinen markkina-arvo on noin 10 miljardia euroa, laskeskelee Luonnonvarakeskuksen tutkija Henri Vanhanen.

Koivun kyljessä kasvava pakurikääpä on arvostettu erikoissieni Aasiassa.
Koivun kyljessä kasvava pakurikääpä on arvostettu erikoissieni Aasiassa.Tapani Hilakivi

Luonnonoloissa viljeltävästä pakuri- ja lakkakäävästä toivotaan kokonaan uutta tuotantoalaa Suomen metsätalousyrittäjille.

Muovia syövä sieni

Paljon futuristisempi hanke on käynnissä Hollannissa Utrectin yliopistossa, jossa sieni on saatu hajottamaan ja syömään muovia.

Yliopistotutkijoiden lisäksi hankkeessa on ollut mukana itävaltalainen suunnittelutoimisto, joka on kehittänyt kotikasvattamon prototyyppimallia muovia syövälle sienelle.

Fungi Mutarium -kasvattamossa sieni käyttää muovia ravinteenaan, minkä jälkeen sieni on vielä ihmisenkin syötävissä. Hurjalta kuulostava prosessi tarjoaa huimia näkymiä maailman muoviongelman ratkaisuun.

Banaanin ja saarnen tappaja

Sienet myös sairastuttavat ja tappavat.

Sienitaudit ovat yleisimpiä kasvitauteja ja otollisissa olosuhteissa ne voivat uhata jopa maailmanlaajuista elintarvike- tai tuotantoketjuja.

Saarnin sienitauti on tuhonnut metsiä Keski-Euroopassa, mutta Suomessa metsätuhot ovat olleet pelättyä pienemmät.
Saarnin sienitauti on tuhonnut metsiä Keski-Euroopassa, mutta Suomessa metsätuhot ovat olleet pelättyä pienemmät.Jarkko Hantula

Esimerkiksi banaaniteollisuus kärsii tuntuvia tappiota Panaman taudista, joka tuhoaa maailman viljellyintä banaanilajiketta.

Sienitauti on muuntunut ja löytänyt keinon sairastuttaa ja tuhota ihmisen jalostaman Cavendish-lajikkeen, joka oli pitkään vastustuskykyinen aiemmin muita banaanilajikkeita tappaneelle taudille.

Mikrosienet saattavat kehittyä tappajiksi myös uudessa ympäristössään. Esimerkiksi Aasiassa saarnille vaaraton mikrosieni tappaa Euroopassa sairastuttamansa puut.

– Euroopan saarnimetsissä sieni on aiheuttanut tosi pahaa jälkeä, mutta Suomessa saarnensurma ei ole ollut niin paha kuin on pelätty, kertoo Luonnonvarakeskuksen metsäpatologian professori Jarkko Hantula.

Ilmastonmuutos uhkaa lisätä sienitauteja Suomessa

Suomessa havupuiden juurikääpä aiheuttaa vuosittain kymmenien miljoonien eurojen tappioita metsäteollisuudelle.

– Juurikääpä tulee huomattavasti hyötymään ilmaston lämpenemisestä ja kosteuden kasvusta, arvioi Luonnonvarakeskuksen metsäpatologian professori Jarkko Hantula.

Tilanteeseen haetaan helpotusta muun muassa juurikääpäviruksista, joista toivotaan apua jo sienitaudista kärsiviin metsiin.

Uudet taudit ja tuhohyöneiset huolestuttavat tutkijoita, koska vaikutukset voivat olla arvaamattomia etenkin uudessa ympäristössä.

Havupuihin iskevä juurikääpä aiheuttaa vuosittain kymmenien miljoonien eurojen menetykset Suomen metsäteollisuudelle.
Havupuihin iskevä juurikääpä aiheuttaa vuosittain kymmenien miljoonien eurojen menetykset Suomen metsäteollisuudelle.Jarkko Hantula

– Suomessakin havupuun tappava tuhoisa sienitauti tai hyönteinen romuttaisi puun varaan rakennetun talouden.

Esimerkiksi Kanadassa voimakkaasti lisääntynyt vuoristoniluri-kuoriainen on aiheuttanut laajoja mäntytuhoja, joilla on ollut rajuja vaikutuksia metsäteollisuuteen.

Ilmasto- ja maatalousasiantuntijat arvioivat, että kotimaista kasvintuotantoa uhkaavat jatkossa virukset, bakteerit ja sienitaudit. Puutarhoissa ongelmia voivat aiheuttaa jauhemaiset homeet ja esimerkiksi perunaruton sukuiset sienitaudit.

Uhka vai mahdollisuus?

Sienissä piilee valtava potentiaali mutta uhatkin on tiedostettava.

Oulun yliopiston kasvimikrobiologian tutkija Anna Maria Pirttilä mukaan tutkimus helpottaa myös uhkiin varautumista.

– Mitä paremmin tunnemme mikrosienet ja niiden muutosominaisuudet, niin pystymme varautumaan myös mahdollisiin ongelmiin.

Pelkästään lakkakäävän vuotuinen markkina-arvo on noin 10 miljardia euroa

Henri Vanhanen

– Kyllä sienet ovat maailmalle suurempi mahdollisuus kuin uhka, arvioi tutkija Anna Maria Pirttilä.

Luonnonvarakeskuksen ilmastonmuutos- ja kasvinsuojelun tutkimusprofessori Kari Saikkonen tutkii miten sieniä voidaan hyödyntää nurmikasvien tuotannossa. Tulokset ovat olleet rohkaisevia, mutta uhka vai mahdollisuus -arviossa hän on Pirttilää varovaisempi.

– Vastaus riippuu tarkastelukulmasta. Mikrosienet ovat koko ekosysteemin kannalta ratkaisevan tärkeitä, eikä niiden potentiaalia ole riittävästi huomioitu. Toisaalta ilmaston muuttuessa uhkia aiheuttavat jo tunnetut ja vielä tuntemattomat taudit.

Samoilla linjoilla on myös Luonnonvarakeskuksen metsäpatologian professori Jarkko Hantula.

– Sienet ovat varmasti sekä uhka että mahdollisuus. Ne ovat arvokas ja hyödynnettävissä oleva luonnonvara, mutta toisaalta niitä vastaan pitää osata myös suojautua.