Lähtisitkö illalliselle lähisairaalaan? Tulevaisuuden sairaaloista halutaan niin viihtyisiä, että ne houkuttelevat terveitäkin

Suomalaisen sairaanhoidon kova ydin, keskussairaalaverkosto, on remontin tarpeessa. Edessä on homekoulujen korjausta vastaava suururakka.

arkkitehtuuri (erikoisala)
Havainnekuva Lapin keskussairaalan laajennusrakennuksesta Rovaniemellä.
Lapin keskussairaalan valoisa laajennusosa edustaa uutta sairaala-arkkitehtuuria. Havainnekuva suunnitelmasta.Verstas Arkkitehdit Oy

Kun astuu täysin uudistettuun Malmin sairaalaan, unohtaa, missä on. Aulassa on valoisaa ja avaraa, seinillä on taidetta, nenään käy kahvin tuoksu, ei desinfiointiaineen haju.

– Viihtyvyys oli erittäin tärkeää, kun suunnittelimme sairaalaa. Pohdimme valoa, näkymiä ulos, puita, terasseja. Kaikki ne vaikuttavat potilaan mielialaan ja sitä kautta toipumiseen, selittää arkkitehti Matti Anttila.

– Lisäksi oleellista on tietysti tehokas ja toimiva hoito, jota tuottavat ihmiset, jotka viihtyvät työssään ja työpaikallaan.

Monen kokemus sairaalasta on jotain ihan muuta. On pitkiä käytäviä, sairaalanvalkoista seinää, laitosmaista tunnelmaa, sanalla sanoen: ankeaa. Arkkitehdit myöntävät tämän auliisti.

– Maailmassa on kolme rakennustyyppiä, joissa ihmiset asuvat väliaikaisesti: vankilat, hotellit ja sairaalat. Vain hotelleissa ollaan vapaaehtoisesti. Myös sairaaloista pitää tehdä sellaisia, että ihmiset tulevat niihin vapaaehtoisesti, julistaa maan johtaviin sairaala-arkkitehtuurin tuntijoihin lukeutuva Hennu Kjisik.

Kjisikin mukaan Keski-Euroopassa on jo nyt tällaisia sairaaloita. Siis sairaaloita, jonne tervekin haluaa.

– Parhaat uudet sairaalat ovat sellaisia, joihin mennään. Kun astut sairaalan aulaan, näet pari kolme hyvää ravintolaa, niissä on pieniä kauppoja ja kahviloita. Oleellista on myös se, että sairaalat on rakennettu sinne, missä ihmiset ovat, keskustoihin, ei moottoriteiden varsille.

Suunnittelijoiksi on onnistuttu houkuttelemaan arkkitehtuurin supertähtiä, mikä on osoitus siitä, että sairaalasuunnittelu kiinnostaa. Aina näin ei ole ollut.

Havainnekuva Meilahden sairaala-alueelle suunnitteilla olevan Traumakeskus-Syöpäkeskuksen rakennuksesta.
Traumasairaala täydentää Meilahden sairaalakaupunginosaa.AW2-Arkkitehdit Oy, Brunet Saunier Architectures S.A., Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy ja Arkkitehtitoimisto Harris – Kjisik Oy

Edessä on miljardien urakka

Keskussairaaloiden rakentaminen oli sodan jälkeisen Suomen suurponnistus. Urakka alkoi 1950-luvulla ja viimeinen keskussairaala, Rovaniemellä sijaitseva Lapin keskussairaala, valmistui vuonna 1988. Keskussairaaloita löytyy ympäri maata, yhteensä 16 kappaletta. Päälle tulevat viisi yliopistosairaalaa.

Sairaaloita on uudistettu pitkin matkaa. Lääketieteen olemukseen kuuluu, että hoitotavat kehittyvät nopeasti. Muun muassa tehohoito alkoi 1970-luvulla. Tarvittiin teho-osastoja, mikä tarkoitti uudehkojen sairaalarakennusten remontointia.

Ongelmana on ollut se, etteivät tiettyä toimintaa varten rakennetut sairaalatilat tahdo taipua uusiin toimintoihin. Lisärakentaminen on myös usein toteutettu ilman kokonaissuunnitelmaa ja uudisosat ovat osoittautuneet epäkäytännöllisiksi. Lisäksi sairaalarakennukset ovat jo siinä iässä, että ne vaativat perusteellisempaa remonttia. Oma lukunsa on sote-uudistus. Sen arvellaan pistävän sairaalaverkon ainakin osittain uusiksi.

Onkin alettu pohtia, olisiko helpompaa purkaa vanha pois ja rakentaa tilalle uusi sairaala.

Edessä on jättiläismäinen rakennusurakka. Professori Erkki Vauramo arvioi Arkkitehti-lehdessä, että tiedossa olevat laajennus- ja uudishankkeet maksavat lähivuosina noin kolme miljardia euroa. Arkkitehti Heikki Laherma kirjoittaa samassa lehdessä, että sairaanhoitopiirit investoivat rakentamiseen seuraavan 10 vuoden aikana 5,3 miljardia euroa. Joka tapauksessa suuruusluokka lähentelee kosteus- ja homevaurioiden korjaustarvetta.

Mustavalkoinen valokuva kirurgisesta sairaalasta.
Kirurginen sairaala Helsingissä on esimerkki 1800-luvun sairaala-arkkitehtuurista.Suomen arkkitehtuurimuseo

Paluu antiikin ihanteisiin

Uusien sairaaloiden rakentaminen on ollut pitkään jäissä. Aivan viime aikoina on kuitenkin alkanut tapahtua. Espoossa juhlittiin viime viikolla uuden sairaalan avajaisia. Uusi lastensairaala valmistuu vielä tämän vuoden aikana. Meilahteen on nousemassa myös uusi traumasairaala, joka korvaa Töölön sairaalan. Rovaniemellä ja Jyväskylässä on meneillään uudisrakennusprojektit, Kuopiossa on jo saatu valmistakin. Arkkitehdeille tämä tarkoittaa kiireisiä aikoja.

– Nyt on hirveä meno päällä. Ei ole yhtään sairaanhoitopiiriä, jossa ei olisi jotain isompaa rakennusprojektia käynnissä tai vähintään viritteillä, sanoo arkkitehti Hennu Kjisik.

Hänen toimistonsa on mukana suunnittelemassa Meilahden uutta traumasairaalaa. Kjisik tuntee myös sairaala-arkkitehtuurin historiaa.

– Kaikki lähtee antiikin Kreikasta. Heillä oli parantavat temppelinsä, joissa päivänvalo, näköalat ja luonto olivat keskeisessä asemassa. Kreikkalaiset ymmärsivät, että ympäristöllä on merkitystä paranemisessa.

Antiikin viisaus ehdittiin jo unohtaa, mutta viime aikoina se on palautunut suunnittelijoiden mieliin.

– Sairaalasuunnittelua on pidetty liikaa erikoisalana. On ajateltu, että vain muutamat toimistot pystyvät siihen. Seuraus on ollut, että erittäin tunnetut arkkitehdit ovat pysyneet kaukana sairaaloista, Kjisik harmittelee.

Yksi erikoisuus on ollut se, ettei sairaaloista ole juurikaan järjestetty arkkitehtuurikilpailuja. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vain Espoon ja Rovaniemen sairaaloiden suunnittelija valittiin kilpailun kautta.

Havainnekuva Lapin keskussairaalan laajennusrakennuksesta Rovaniemellä ulkoapäin.
Rovaniemen keskussairaalan laajennus, jonka arvioidaan valmistuvan viiden vuoden kuluttua.Verstas Arkkitehdit Oy

– Kilpailuja on ollut aivan liian vähän. On kai ajateltu, että meillä on nämä sairaaloihin erikoistuneet toimistot. Hoitakoot ne homman. Kilpailut aiheuttavat vain sotkua.

Kjisikin mukaan tämä ajattelu on pikkuhiljaa murtumassa.

– Vaatiihan sairaalan suunnittelu toki tietoa ja kokemusta. Mutta niin vaativat monet muutkin rakennukset. Lopulta kyse on siitä, miten ratkaista palapeli arkkitehtonisesti mahdollisimman kauniisti, kuinka luoda korkealuokkaista rakennettua ympäristöä.