Hämeenlinnassa syntyy harvinainen jättikampus – amis ja lukio saman katon alle

Hämeenlinnaan on syntymässä Suomessa vielä harvinainen lukiolaisten ja ammattiin opiskelevien yhteinen kampus. Vastaavanlaisia kampuksia on olemassa vain muutamia, esimerkiksi Valkeakoskella ja Ylöjärvellä.

Kotimaa
Ammattiopisto Tavastian rakennus Hämeenlinnassa
Jättikampusta varten sekä remontoidaan että rakennetaan uutta.Ville Välimäki / Yle

Hämeenlinna yhdistää kantakaupungin lukionsa ja siirtää ne samalla ammattikoulun kanssa saman katon alle Hattelmalantielle. Poltinaholle syntyy näin suuri toisen asteen koulutuksen keskittymä 3 200 opiskelijalle.

Suurlukiolle remontoidaan osin ammattikoulun tiloja ja osin rakennetaan lisää.

– Tiivistämällä tiloja ammattikoululla on laskettu saatavan noin miljoonan euron säästöt. Säästyvä raha laitetaan opetukseen, sanoo Koulutuskuntayhtymä Tavastian johtaja Jouni Haajanen.

Lisärakennuksen urakkakuvia työstetään parhaillaan.

– Rakentamaan on tarkoitus päästä alkukesästä ja valmista pitäisi olla vuoden päästä kesällä, jotta Tavastian lukio voi käynnistää lukuvuoden 2018 uusissa tiloissa, sanoo Haajanen.

Mutkia matkaan saattaa kuitenkin tulla kevään kuntavaaleista. Jättikampus vaatii kaavamuutoksen, jota ei välttämättä ehditä saada lautakuntakäsittelyyn ennen kesää. Siinä tapauksessa hanke venyy puoli vuotta.

Nuoret ovat samaa porukkaa

Ammattiopisto Tavastian kampuksella opiskelee lähitulevaisuudessa melkoinen joukko ihmisiä. Jo nyt Poltinaholla opiskelee ammattiin 2 600 ihmistä. Vajaa puolet heistä on aikuisopiskelijoita.

Lisäksi tänä keväänä valmistuvassa sosiaali- ja terveysalan rakennuksessa aloittaa pian 445 uutta opiskelijaa. Lukiolaisia kampukselle tulee noin 1 100. Ammattiopisto Tavastian rehtori Heini Kujala uskoo, että yhteiselosta hyötyvät kaikki.

– Me odotamme kyllä innolla lukiolaisia tähän samalle kampukselle. Meillä on hyvin paljon kahden tutkinnon opiskelijoita. Lisäksi meillä on paljon opiskelijoita, jotka tekevät joitakin lukiokursseja ja yhteiskampus mahdollistaa tämän eteenpäin viemistä tosi hyvin.

Kujalan toiveena on, että sama toimii myös toisin päin.

– Toivon, että lukiolaiset myös hyötyvät meidän tarjottimestamme ja ottavat ammatillisen koulutuksen kursseja.

Heini Kujalan mukaan tiukka jako lukiolaisiin ja amislaisiin ei pidä enää paikkaansa.

– He ovat samaa porukkaa, samoja nuoria, ei siinä ole tänä päivänä enää mitään ongelmaa. Yhteisöllisyyden kannalta on tosi tärkeää, että lukiolaiset ja ammattiopistolaiset ovat samassa paikassa.

Yhteiskampus vielä harvinainen

Yhteisen kampuksen myötä opiskelu puolestaan yksilöllistyy.

– Jatkossa emme enää ajattele, että meillä on vuosikurssi, joka tulee samaan aikaan sisään ja valmistuu yhtäaikaa. Jokaiselle luodaan oma yksilöllinen opintopolku. Se vaatii ihan toisenlaisen ajattelun tähän opiskeluun.

Suunnittelua ja uudistamista tarvitaan paljon, mutta Kujala uskoo, että opintopolku tuottaa tulevaisuudessa paljon parempia ammattilaisia.

Opiskelijoiden lisäksi kampuksella työskentelee vajaat neljäsataa toisen asteen opettajaa. Myös Vanajaveden Opistolla on kampuksella opetusta.

Vastaavia kampuksia on Suomessa vain muutama. Valkeakoskella lukion ja ammattioppilaitoksen lisäksi samalla kampuksella on Hämeen ammattikorkeakoulun opetusta. Ylöjärvellä puolestaan saman katon alle on yhdistetty lukio, ammattiopisto, aikuiskoulutus ja yrittäjyysopinnot.

OAJ:sta yhteiskampusten hyötyjä arvioidaan varovasti. Synergiaa voidaan saada yhteisistä ruokapalveluista, kirjastoista tai vaikkapa tietojärjestelmistä. Toisaalta huolta voi aiheuttaa se, että ammattikoulun lähiopetuksen leikkaukset voivat antaa huonoa mallia myös lukiopuolelle.

Päänvaivaa parkkipaikoista

Parkkipaikkojen riittävyys ja roimasti lisääntyvä liikenne aiheuttavat haasteita kampuksen suunnittelulle. Pelkästään polkupyörille tarvitaan paikkoja arviolta 1 750. Parkkipaikkoja tarvitaan lisää myös autoille, mopoautoille ja moottoripyörille.

– Jos parkkipaikat eivät ole oikeassa paikassa, saattaa käydä niin, että opiskelijat alkavat pysäköidä läheisille kadunvarsille, sanoo hämeenlinnan kaupungin arkkitehti Tuula Leppämäki.

Leppämäen mukaan myös paine Poltinahon liikennejärjestelyiden pohtimiseen kasvaa, koska alueella kulkevien määrä kaksinkertaistuu.

– Poltinahon liikenneympyrä on nykyisilläkin liikennemäärillä ruuhkainen, joten kyllä asia tulee pohdittavaksi.

Poltinahon liikenneympyrään on ehdotettu valo-ohjausta, mutta virkamiesten esitys on torpattu pariinkin kertaan.