Syöpädiagnoosi ei ole enää läheskään aina kuolemantuomio

Syöpäpotilaiden eliniän odotetta on saatu pidennettyä uusien hoitojen ansiosta, mutta vaikeimpiin syöpiin apua on saatu niukasti.

syövät
Lääkärit antavat sädehoitoa eturauhassyöpäpotilaalle Ranskassa.
Lääkärit antavat sädehoitoa eturauhassyöpäpotilaalle Ranskassa.AOP

Eurooppalaiset syöpätutkijat ja potilasjärjestöjen edustajat ovat allekirjoittaneet vetoomuksen, jonka tavoitteena on, että vuonna 2035 eurooppalaisista syöpäpotilaista 70 prosenttia on elossa kymmenen vuoden kuluttua taudin toteamisesta.

Suomen Syöpäyhdistyksen pääsihteeri Sakari Karjalainen on yksi vetoomuksen allekirjoittajista. Hänen mukaansa 70/35 tavoite on mahdollista saavuttaa Suomessa, mutta joissakin Euroopan maissa syövän hoito ja potilaiden elämän laadun kohentaminen vaatii vielä paljon tekemistä.

– Jos ajatellaan koko Eurooppaa, niin tavoite on kovin kunnianhimoinen. Pohjoismaissa ja monissa keskisen Euroopan maissa tilanne on hyvä, itäisessä Europpassa ja etelässäkin monissa maissa syövänhoito on vanhanaikaisesti järjestetty, diagnostiikka on puutteellista ja väestöryhmät ovat keskenään eriarvoisessa asemassa.

Suomessa syöpäpotilaiden eloonjääminen on tasaisesti noussut. Tavoitteena on edellen parantaa syövän varhaista toteamista, mikä vaikuttaa huomattavasti tulevaan hoitoennusteeseen.

– Aika monissa yleisissä syövissä on edistytty hoidoissa, kuten naisten rintaryöpä, miesten eturauhassyöpä ja ihomelanooma, kertoo Sakari Karjalainen.

Tietyt syövät ovat vähentyneet vuosikymmenten kuluessa. Keuhkosyöpään sairastuu yhä vähemmän miehiä, sillä tupakanpoltto on 50 vuodessa menettänyt suosiotaan. Naisten keuhkosyöpätilastot ovat sen sijaan synkistyneet.

Kaikkiin syöpiin ei ole löydetty tehohoitoja

Joka vuosi yli 30 000 suomalaista saa syöpädiagnoosin. Naisilla yleisin on rintasyöpä ja miehillä eturauhassyöpä. Molempien hoito on kehittynyt ja syöpä on enää harvoin tappava.

Nuorten naisten ärhäkkä rintasyöpä on kuitenkin vieläkin valitettavan tappava. Myös haimasyöpä on edelleen potilaalle hyvin vaarallinen.

– Huonoennusteisia syöpiä ovat haima- ja keuhkosyöpä. Haimasyövässä yhden vuoden jälkeen potilasta on parkymmentä prosenttia hengissä ja viiden vuoden päästä enää harva. Keuhkosyövän olsalta on menty eteenpäin ja viiden vuoden jälkeen diagnoosin saaneista noin parikymmentä prosenttia on hengissä, sanoo pääsihteeri Sakari Karjalainen.

sakari karjalainen, pääsihteeri, syöpäjärjestöt
Pääsihteeri Sakari Karjalainen uskoo, että syövän syntymekanismi selviää tutkimuksissa lähivuosikymmeninä.Yle

Syövän hoidossa on menty yksilöllisempään suuntaan ja hoito määritellään tarkemmin sen mukaan, minkälaisesta eturauhassyövästä esimerkiksi on kyse.

Sakari Karjalaisen mukaan immunologiset ja biologiset hoidot ovat vahvasti tulossa ja kymmenen vuoden sisällä nähdään, kuinka hyvin ne tepsivät.

– Syöpä on viheliäinen, koska aina kun löydetään uusi tapa hoitaa tai ymmärtää sitä, niin syöpä kehittää uuden tavan ohittaa elimistön puolustusmekanismit, miettii Sakari Karjalainen.

Hän uskoo kuitenkin, että lähivuosikymmeninä syövän syntymisen salaisuus paljastuu, kun yhä paremmin ymmärretään solun sisäinen toiminta ja se, miksi solulle luontainen tuhoutuminen virhetoiminnan jälkeen estyy ja syöpä ottaa vallan.

Ennusteiden mukaan syöpätapausten määrä Suomessa kasvaa vuoteen 2030 mennessä huimasti, mutta kehittyvien hoitojen ansiosta kuolleisuus pysyy lähes nykyisellä tasolla.

Omat solut syöpää vastaan

HYKSin syöpäkeskuksen ylilääkäri Johanna Mattsonin mukaan viimeisen vuosikymmenen aikana on pystytty kehittämään tehokkaita hoitoja esimerkiksi levinneen rintasyövän hoitoon. Minisytostaatit voidaan yhdistää hormoonihoitoon ja sillä tavalla parantaa niiden tehoa.

Myös uudenlaisten solunsalpaajien käyttö yhdessä muiden lääkkeiden kanssa antaa monille potilaille hyviä hoitotuloksia vähäisin haitoin. Potilas on voinut jatkaa normaalia elämää työssä käyden ja matkustellen useita vuosia.

Hyvin lupaava uusi menetelmä on kouluttaa kehon omia puolustussoluja taistelemaan syöpää vastaan.

Johanna Mattson, ylilääkäri, HYKS syöpäkeskus

Melanooma ja munuaissyöpä ovat olleet sellaisia syöpiä, mihin tavanomaiset sytostaattihoidot eivät ole tehonneet. Viime vuosina on kehitetty immunologisia lääkkeitä, jotka tehoavat myös levinneisiin melanoomaan ja munuaissyyöpään.

– Hyvin lupaava uusi menetelmä on kouluttaa kehon omia puolustussoluja taistelemaan syöpää vastaan. Tällaiset hoidot ovat tutkimusvaiheessa ja niitä on kokeiltu jo potilaille, kertoo ylilääkäri Johanna Mattson.

Tämä hoito on tehonnut erityisesti leukemipotilaiden hoidossa. Uusien syöpälääkkeiden käytön esteenä on usein kallis hinta, joka rajoittaa niiden päätymistä laajempaan käyttöön.

Ylilääkäri Johanna Mattson korostaa, että toistaiseksi Suomessa on voitu ottaa käyttöön kaikki markkinoille tulleet uudet syöpälääkkeet.

"Tuntematonta kudosta aivoissa –  pitää heti leikata"

Helsinkiläinen Stina Koistinen sai syöpädiagnoosin vuonna 2010. Harvinaislaatuisen aivosyövän hoidot ovat jatkuneet näihin päiviin asti. Syöpä on levinnyt myös selkärankaan.

Nyt 31-vuotias freelancemuusikko suhtautuu elämään kuitenkin positiivisesti, vaikka myöntää seitsemän vuotta sitten tilanteen tulleen melkoisena pommina.

aivosyöpää sairastava Stina Koistinen
Stina Koistinen on sairastanut parantumatonta syöpää seitsemän vuotta.Yle

– Oli toukokuun viimeinen päivä, olin menossa ystävän syntymäpäiville, kun tuli puhelu. On tultava heti Töölön kirurgiselle, Stina Koistinen muistelee.

Syöpädiagnoosi 24-vuotiaana aiheutti masennuksen ja luovuttamisen tunteet velloivat. Ensin tulivat sädehoidot, sitten leikkaus ja taas sädehoitoa. Syöpä levisi myös selkään ja sen sädehoidot päättyivät nyt joulun tienoilla.

– Ei ole mitään vuosiennusteita tai muuta, koska kyseessä on harvinainen syöpä. Toivon tietysti, että elämää on huru mycket paljon jäljellä, mutta sitä ei voi tietää. Yritän elää elämääni siten, että keskityn siihen mitä minulla on ja nautin tästä päivästä, tästä hetkestä, Stina Koistinen sanoo harvakseltaan liikutusta äänessään.

Vastaantulijan ei ole helppo ymmärtää, että terveennäköinen punapää on parantumattomasti sairas. Haastattelun jälkeen Stina lähtee Vallilaan studioon tekemään uutta musiikkia. Levyä äänitetään ja elämä jatkuu.

Maailman syöpäpäivää vietetään lauantaina 4. helmikuuta.

5.2. lisätty kappaleen "Omat solut syöpää vastaan" loppuun lause uusien syöpälääkkeiden käytöstä Suomessa.