A-teema: Vihapuhe -ohjelmassa pohdittiin, missä kohtaa sananvapaus kärsii

Missä menee vihapuheen ja sananvapauden raja? Varotaanko vihapuhetta sananvapauden kustannuksella? Saako uskontoa arvostella?

A-teema
A-teema: Vihapuhe
A-teema: Vihapuhe

Jokaisella on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä. - Suomen laki

Valtaosa A-teema: Vihapuhe –ohjelman keskustelijoista oli sitä mieltä, että vihapuheesta puhuttaessa pitää muistaa, että sananvapaus kuuluu demokraattiseen yhteiskuntaan. Eri mieltä oltiin siitä, missä raja menee.

– Sananvapauden pitää olla laaja. Silloin, jos sitä käytetään uhkailuun tai kiihottamiseen kansanryhmää vastaa on selkeästi ylitetty sananvapauden rajat. Pitää mennä asialla eteenpäin, tiivisti Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho.

Hän pitää sananvapautta yhteiskunnan yhtenä pyhimpinä arvoina. Perussuomalaiset haluaa laajentaa sananvapautta. Terhon mielestä epämieluisaa kritiikkiä yritetään vaientaa puolustamalla suvaitsevuutta raivokkaasti.

– Poliittisessa keskustelussa täytyy saada tuoda esiin ikävät tosiasiat esimerkiksi liittyen maahanmuuttajien rikollisuuteen. On tarpeetonta käyttää epäasiallista keiltä, maahanmuuttokeskustelua voi käydä faktoilla, Terho sanoi.

Sampo Terho
- Keskustelussa täytyy saada tuoda esiin ikävät tosiasiat, toteaa perussuomalaisten Sampo Terho.Yle

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari vastasi olevansa eri mieltä siitä, että olisi monta asiaa, joita Suomessa ei saa sanoa silloin, jos haluaa vainota tai leimata toisia ihmisiä.

– Sananvapaus on tärkeä, arvokas asia. Mutta raja tulee siinä, että toisten ihmisten oikeuksia pitää suojata. Historia on osoittanut, mitä tapahtuu, jos tämä unohtuu, Kari muistutti.

Tyhmiäkin saa puhua

Kirjailija ja juristi Jarkko Tontti alleviivaa, että sananvapaus tarkoittaa, että tyhmiäkin saa puhua. Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan ytimessä ja sen rajoittamisessa pitää olla äärimmäisen varovainen.

– Minun kantani on, että sananvapautta rajoittavia lain kohtia pitäisi käyttää vain vakavissa tapauksissa. Se kulttuurin muutos, joka on sosiaalisen median myötä tapahtumassa johtaa siihen, että meidän on kasvatettava paksumpi nahka. Se on hinta, mikä on maksettava jos haluaa elää avoimessa, demokraattisessa yhteiskunnassa, Tontti sanoi.

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen korosti, että maailma on sanoja täynnä – täytyy vain osata valita ne oikeat.

– Suomessa on aina ollut sananvapaus rajoitettu tavalla tai toisella, esimerkiksi uskonrauhan rikkominen, eli on vaikea ymmärtää, että sananvapaus olisi erityisesti uhattuna. Sitten vaan tulee tietyistä suunnista raja-aidat vastana, panetteleminen, halventaminen ja solvaaminen nyt vaan ovat rangaistavia tekoja, Nissinen totesi.

Uskonrauha pois laista

Helsingin vapaa-ajattelijoiden puheenjohtaja Jape Lovénin mielestä Suomesssa koetaan nykyään myös perusteltu kritiikki vihapuheena. Hän haluaa, että uskonrauhan rikkominen poistetaan laista ja että myös uskontoja saa arvostella.

– Mielestäni lakia tulisi muuttaa. Jumalanpilkkalaki ei kuulu 2000-luvun Suomeen. Uskonto on valtaa pitävä instituutio ja vapaassa demokratiassa jossa on sananvapaus valtaa pitää saada arvostella. On käsittämätöntä, että jumalanpilkasta voidaan rangaista rikoslain perusteella, Lovén perusteli.

Ainakin osittain samaa mieltä olivat hänen kanssaan olivat Emma Kari, Jarkko Tontti ja Matti Nissinen. Myös Sampo Terho olisi valmis harkitsemaan asiaa.

– Ei suoraan, että poistaisin, mutta asiasta pitäisi keskustella. Toisaalta, jos puhutaan ihmisten syvistä tunnoista, niin asia on hankala, Terho muotoili.

Vihapuheen ja sananvapauden rajoja käsiteltiin A-teema: Vihapuhe -ohjelmassa 2. helmikuuta. Ohjelman voi katsoa Yle Areenassa.