1. yle.fi
  2. Uutiset

Maamme-laulu on kansallishymnien perikuva – luonto on kaunis ja kansa rauhaisa

Runoilija Runebergin tunnetuimpia tekstejä on Maamme-laulu. Suomen kansallislaulussa riitaisat sodat ovat ohi ja usko tulevaisuuteen on vahva.

kulttuuri
Suomen jääkiekkojoukkue laulamassa Maamme-laulua voitettuaan alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuden Malmössä, Ruotsissa vuonna 2014.
Kun Suomen jääkiekkojoukkue voitti alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuden vuonna 2014, Malmössä raikasi Maamme-laulu.Yelena Rusko / EPA

Vielä 1830-luvulla Suomessa laulettiin Ruotsia matkien englantilaista God Save the King -hymniä. Samoihin aikoihin Johan Ludvig Runeberg (1804–1877) työskenteli opettajanuransa ohella lehtitoimittajana ja kirjoitti runoja.

Vuonna 1846 syntyi Vårt land _-teos, joka tunnetaan myös _Maamme-lauluna. 1840-luvun levottomassa Euroopassa kuohuivat vallankumousaatteet. Runeberg halusi tehdä tekstistään vastavallankumouksellisen. Sillä vakuutettiin suomalaisten olevan rauhaa rakastava kansa.

Maamme on kansallislaulun ytimessä. Sen tehtävänä on ennemminkin sovittaa yhteen kuin korostaa ristiriitoja. Suomen kansallislaulu tekee sen taitavasti ja vielä kahdella kielellä, toteaa Turun yliopiston kulttuurihistorian professori Hannu Salmi.

Tääll' olo meil on verraton ja kaikki suotuisaa

Runeberg kuvailee runossaan paljon suomalaista luontoa. Rakkaiden rantojen ja humisevien honkien lisäksi sanoista huokuu eräänlainen fatalismi.

– Ei vaadita yhteiskunnallista tai poliittista muutosta, vaan uskotaan kohtaloon. Suomen kauneus halutaan nöyrästi löytää köyhyydestä ja niukkuudesta, Hannu Salmi pohtii.

Jos loistoon meitä saatettais vaikk' kultapilvihin - - ois tähän köyhään kotihin halumme kuitenkin

Suomen kansallislaulu esitettiin ensimmäisen kerran Floran päivänä 13. toukokuuta 1848. Saksalaisen Fredrik Paciuksen sävellys Vårt land -runoon säväytti kuulijat heti, ja laulua esitettiin Floran päivän juhlassa uudelleen ja uudelleen.

Maamme-laulua levitettiin jatkossa tehokkaasti, etteivät opiskelijat esittäisi Ranskan kansallislaulu Marseljeesia tai muita vallankumouslauluja.

Vänrikki Stoolin tarinoiden ensimmäinen runo tunnetaan Suomen kansallislauluna Maamme (Vårt land). Runon käsinkirjoitettu ensimmäinen versio sijaitsee Helsingissä Svenska litteratursällskapet i Finlandin arkistossa.
Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden (1848) ensimmäinen runo tunnetaan Suomen kansallislauluna. Maamme-laulun sanat perustuvat vuoden 1867 käännökseen. Runon käsinkirjoitettu ensimmäinen versio sijaitsee Helsingissä Svenska litteratursällskapet i Finlandin arkistossa.

Suomen kansallislaulussa on 11 säkeistöä, mutta yleensä lauletaan vain ensimmäinen ja viimeinen säkeistö. Salmen mukaan karsittu versio muuttaa laulun sävyä.

Muissa säkeistöissä käsitellään historian tuomia raskaita taakkoja, mutta kahden säkeistön versiossa korostuu ensin suomalainen maisema ja lopuksi lupaus paremmasta tulevaisuudesta.

Usein kuulee Maamme-laulun viimeisen säkeen laulettavan "korkeimman kaiun saa". Oikeasti Runeberg on kirjoittanut säkeessään "högre" eli "korkeemman".

– Sana on saattanut kansan suussa vääntyä superlatiiviksi. "Korkeemman" ei ole nykykielen mukaista, ja voivathan Maamme-laulajat haluta ylistää Suomea mahdollisimman paljon esimerkiksi jääkiekko-ottelun jälkeen, myhäilee kulttuurihistorian professori.

Ja kerran, laulus synnyinmaa korkeemman kaiun saa

Maamme levisi ympäri maata muun muassa kansakoulujen kautta. 1860-luvulla perustettu kansakoululaitos liputti tasavertaisen kasvatuksen puolesta sekä synnytti suomalaista identiteettiä. Sisällissodan aikana Maamme-laulu värittyi, kun siitä tuli osa luokkataistelua: valkoiset lauloivat Maamme-laulua, punaiset_ Kansainvälistä_.

– Kappale oli kuitenkin helppo palauttaa yhteisen symbolin asemaan, koska se oli jo ennen itsenäistymistä vahvasti juurtunut Suomeen, Hannu Salmi sanoo.

Fredrik Paciuksen sävellys on sykähdyttänyt myös Virossa. Johann Voldemar Jannsen kirjoitti vironkieliset sanat, ja Mu isamaa -laulu esitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1869. Viron kansallisen heräämisen symbolina pidetty kappale on edelleen maan kansallislaulu.

Vårt land, vårt land, vårt fosterland, Ljud högt, o dyra ord!

– On hienoa, ettei kansallislaulua ole Suomessa valittu poliittisella päätöksellä. Maamme-laulua on haluttu laulaa, kertoo Hannu Salmi.

Tasaisin väliajoin Suomessa on keskusteltu, onko Maamme parhain mahdollinen kansallislaulu. Kovimpana haastajana on Sibeliuksen säveltämä Finlandia. Runoilija V.A. Koskenniemen kirjoittamat_ Finlandian_ sanat assosioituvat Salmen mielestä enemmän fennomaaniseen Suomeen kuin Maamme-laulun.

Maammehan on lähtökohtaisesti juuri kaksikielisen Suomen laulu.

Lue seuraavaksi