Uhanalainen kasvi siirsi suunniteltua biotuotetehdasta – "Sen tarpeet on otettu huomioon"

Tavoitteena on, että Paltamon sellu- ja biotuotantotehtaan tuotanto käynnistyisi vuonna 2021. Kehitysyhtiöllä on jo alustavia aiesopimuksia teollisten sijoittajien kanssa.

teollisuus
Metsätyökone
Paltamoon suunniteltu biotuotehdas käyttäisi raaka-aineenaan kainuulaista puuta. Niko Mannonen / Yle

Erittäin uhanalainen kasvi on muuttanut Paltamoon suunnitteilla olevan sellu- ja biotuotantotehtaan sijaintia. Alustavassa luontokartoituksessa selvisi, että KaiCell Fibers Oy:lle kaavaillulla tehdasalueella kasvaa harvinainen kasvi, kainuunnurmihärkki (siirryt toiseen palveluun).

– Teimme viime vuoden aikana alustavia luontokartoituksia alueen luonnosta ja maaperästä sekä siitä, kuinka tehdasalue voidaan sijoittaa. Silloin selvisi, että alueelta löytyy harvinainen kasvi, KaiCell Fibers Oy:n johtaja Jukka Kantola kertoo.

Kainuunnurmihärkkiä on tavattu Suomessa vain Kainuusta Paltamon ja Kajaanin alueelta noin kymmeneltä paikalta.

– Harvinainen kasvi ja sen tarpeet on otettu huomioon. Rajasimme tehdasaluetta siten, ettei se mene nurmihärkin kasvualueelle.

Harvinaisen kasvin löytymisestä kertoi ensimmäisenä Tekniikka&Talous (siirryt toiseen palveluun).

Keskustelut ovat käynnissä teollisten sijoittajien kanssa. Meillä on jo alustavia aiesopimuksia.

Jukka Kantola

Sellu- ja biotuotetehtaan suunnitelmat ovat muutenkin etenemässä. KaiCell Fibers Oy:n mukaan tarvittavat teknis-taloudelliset selvitykset valmistuvat kevääseen mennessä.

– Käymme läpi prosesseja ja arvioimme hankkeen kokonaiskannattavuutta. Tämä valmistaa siihen, että voimme edetä YVA-prosessiin, Jukka Kantola kertoo.

Ympäristövaikutusten arvioinnin käynnistämisestä päätetään erikseen.

Lähikuitua riittävästi saatavilla

Biotuotetehtaalle on varattu Paltamosta lähes 200 hehtaarin alue. Tehtaasta kisasivat myös Kajaani ja Suomussalmi, mutta KaiCell valitsi Paltamon tehtaan rakentamispaikaksi muun muassa hyvien liikenneyhteyksien takia. Oulun satamaan on Paltamosta matkaa 145, Kajaanin lentoasemalle 40 ja Venäjälle 110 kilometriä.

– Paltamolla on hyvät edellytykset hankkeen läpiviemiseen. Paltamon sijainti on keskeinen, jos ajatellaan puuhuollon järjestämistä ja katsotaan infrastruktuuria. Se sijaitsee teiden ja rautatieyhteyksien varrella, joten Paltamo on juuri oikea paikka, Kantola toteaa.

Metsätyökoneella pilkotaan puuta.
Kainuulaisesta puusta aiotaan jalostaa biotuotteita.Niko Mannonen / Yle

Tehtaalla aiotaan käyttää kainuulaista puuta. Kantola puhuukin lähikuidusta. Alueelta voitaisiin hankkia havukuitupuuta ja haketta 2,5 miljoonaa kuutiota vuodessa.

– Suomessa ja erityisesti Kainuussa riittää hyödyntämättömiä puuvarantoja. Käynnistimme helmikuussa lähikuituhankkeen, jossa pyrimme parantamamaan sitä, että Kainuun puuvarat ohjattaisiin nimenomaan Paltamoon. Hanke on otettu hyvin vastaan Kainuussa.

Kainuulainen puu jalostetaan tehtaassa biotuotteeksi.

– Pohjana meillä on kemiallinen sellu, jonka prosessissa käytetään kokeiltua ja uuttakin tekniikkaa, erityisesti kuidun jatkojalostamisessa. Kuitu jalostetaan pidemmälle kuin markkinasellu, mutta jalostusmuotoa emme voi vielä tässä vaiheessa kertoa julkisuuteen, Kantola toteaa.

Tuotanto käynnistynee neljän vuoden kuluttua

Kainuun liitto ja oululainen NC Capital Partners Oy perustivat KaiCell Fibersin viime vuoden alussa etsimään sijoittajia ja suunnittelemaan maakuntaan uudenlaista biotuotetehdasta. Kainuun Maa- ja Metsäsäätiö tuli mukaan yhtiöön keväällä 2016.

– Olemme hakeneet partnereita vuodesta 2015 lähtien. Keskustelut ovat käynnissä teollisten sijoittajien kanssa. Meillä on jo alustavia aiesopimuksia, mikä antaa hyvän pohjan viedä hanketta eteenpäin, KaiCell Fibersin johtaja Jukka Kantola kertoo.

Suomessa ja erityisesti Kainuussa riittää hyödyntämättömiä puuvarantoja.

Jukka Kantola

Tavoitteena on, että tehtaasta voidaan tehdä investointipäätös vuoden 2018 lopussa, jonka jälkeen alkaisi tehtaan rakentaminen. Tuotanto käynnistyisi vuonna 2021.

Paltamon tehdasalueelle halutaan lisäksi houkutella myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Kantolan mukaan yritykset voisivat hyödyntää tehtaan pääprosessissa syntyviä sivuvirtoja.

– Pyrimme ottamaan mallia ICT-sektorilta. Siellä on varsin tavallista, että isot ja pienet yritykset toimivat yhdessä. Samanlaisia toimintatapoja halutaan tuoda myös perinteisemmälle teollisuudenalalle eli metsäbiomassan käyttöalueelle.