Tove Jansson on uutuusnäytelmässä paljon enemmän kuin muumimamma

Svenska Teaternin kantaesitys tuo näyttämölle kaksi eri ikäistä Janssonia ja ihaillun taiteilijan elämänfilosofian.

Tove Jansson
Alma Pöystin esittämä nuori Tove Jansson tekee muraalia kotkalaiseen päiväkotiin 1940-luvulla.
Alma Pöystin esittämä nuori Tove Jansson tekee muraalia kotkalaiseen päiväkotiin 1940-luvulla.Ilkka Klemola / Yle

Näyttelijä Alma Pöysti on viettänyt viime kesästä lähtien aikaa ihanan naisen kanssa. Pöysti on kuunnellut iltaisin kuulokkeilla, miten Tove Jansson puhuu, käynyt kotinsa lähellä Tukholmassa Millesgården-museossa Janssonin näyttelyssä, tutustunut taiteilijan ateljeeseen; yrittänyt päästä rakastetun taiteilijan nahkoihin.

– Hänen tapansa puhuakin on niin hieno ja ainutlaatuinen! Se, miten hän tanssii, on ihmeellistä; hän vain joraa, päästää irti ja on niin vapaa! Hänen kanssaan on ollut ihmeellistä ja ihanaa hengailla, henkäisee Pöysti Svenska Teaternin lämpiössä muutama päivä ennen Tove-näytelmän ensi-iltaa.

Alma Pöysti
Alma Pöystistä on ollut ihanaa viettää aikaa Toven kanssa.Antti Haanpää/Yle

Samalla, kun Pöysti on alkanut ihailla Tove Janssonia enemmän ja enemmän, on hänen pitänyt päästää irti ihailustaan. Jotta rakastetusta taiteilijasta ei tule patsasta, pitää tekijöiden mennä rohkeasti kohti. Pöystin on pitänyt kiivetä yli lapsena ääneenluettujen muumien ja muiden mieilikuvien yli.

– Toven maailma on ollut läsnä koko elämäni, ja vaikuttanut maailmankatsomukseeni. Silti minulla on vapauteni tehdä oma lähestymistapani häneen. Kun Tove Jansson on niin rakastettu ihminen, suorastaan ikoni, niin hänet rakastetaan helposti rikki.

Alma Pöystin esittämä nuori Tove Jansson on suurten muutosten keskellä.
Alma Pöystin esittämä nuori Tove Jansson on suurten muutosten keskellä.Ilkka Klemola / Yle

Nuori ja vanha Tove perustuvat sisaruudelle

Pöysti esittää Tovessa 1940-luvun alun enemmän tai vähemmän väärinymmärrettyä kuvataiteilijaa, joka vielä etsii identiteettiään. Nuori Tove maalaa kotkalaiseen päiväkotiin muraalia ja kehittää muumilaakson rauhan vastalääkkeeksi sodalle, Pöysti kuvailee.

– Hän oli tinkimätön pasifisti, ja isänsä kanssa suhteessa politiikkaan suuressa konfliktissa. Se oli raastavaa. Sota-aika vaikutti koko sukupolveen ja uskon, että se on yksi selitys sille, miksi muumien maailma on niin suosittu. Ulkopuolella on ristiriitoja ja katastrofeja, mutta muumilaaksossa pärjäillään ja seikkaillaan yhdessä, arvioi Pöysti.

Nuoren Toven tarinan kanssa näyttämöllä risteilee jo maailmanmaineeseen kohonneen Janssonin tarina. 1970-luvun alkupuolella muumit ovat kansainvälinen menestys ja äitinsä menettänyt, varttunut taiteilija etsii työrauhaa maailmanympärysmatkalta. Vanhempaa Janssonia esittävälle Ylva Ekbladille roolin tekeminen on ollut riemastuttavaa.

– Janssonilla oli valtava tahdonvoima, joka ajoi häntä eteenpäin, ikään kuin aura ympärillään. Hän oli dynaaminen, eloisa, lapsen kaltainen ja intohimoinen ihminen. Hänen kanssaan tuntuu positiiviselta työskennellä.

Ylva Ekblad
Ylva Ekbladin mielestä Tovea ohjasi uskomaton tahdonvoima.Antti Haanpää/Yle

Ekbladille on ollut tärkeää se, että nuori ja vanha Tove ovat samalla kartalla.

– Oli todella tärkeää tietää, kuka näyttelee nuorta Tovea, että se on joku, jonka kanssa voin tuntea jonkinlaista sisaruutta. Olin todella iloinen, kun kuulin, että se on Alma. Hänen kanssaan olemme puhuneet toisillemme, olemme opiskelleet toisiamme ja antaneet toisillemme työrauhan. Yhteinen sävy löytyi nopeasti. On mahdollista uskoa, että Tovemme ovat sama henkilö.

Alma Pöysti ja Ylva Ekblad
Alma Pöysti ja Ylva Ekblad ovat antaneet toisilleen tilaa Tovessa.Antti Haanpää / Yle

"Toven taustalla on iso tapa ajatella maailmasta"

Siinä missä pääroolin esittäjiä hirvitti Tove Janssonin kaltaiseen ikoniin tarttuminen, hirvitti ohjaaja Fiika Forsmania se jähmeä tapa, jolla suurihmisiä usein kuvataan. Heitä koskevat esitykset päätyvät harmillisen usein pelkkään biografiaan.

Forsmanin huoli hälveni, kun hän luki ruotsalaisen Lucas Svenssonin Tove-tekstin.

– Svensson on kirjoittanut loistavan ja harvinaislaatuisen näytelmän, johon on poimittu ihmiset Toven maailmasta hirveän tarkkanäköisesti. Heistä jokainen soittaa jotain soitinta Tovessa. Tove tulee näkyväksi sillä samalla soundilla, jolla hän itse näkee maailman ja ihmiset.

Kahden aikatason risteäminen tuo Forsmanin mukaan hyvin esiin muutoksen, joka Tove Janssonissa tapahtui sekä ihmisenä että taiteilijana. Tove ei ole näytelmä muumeista, vaikka luonnollisesti käsittelee paljon taiteilijan suhdetta tunnetuimpiin hahmoihinsa.

– Jokainen voi käsittää, miten poikkeuksellinen on se tarina, jossa jokin pieni ja henkilökohtainen irtoaa tekijästään. Tove loi muumit omaksi vapaudekseen kaiken sodan ajan synkkyyden keskellä, tavallaan sivutuotteena. Muumit ovat eräs osa Tovea, osa joka on ottanut ison vallan ihmisten sydämissä. Tove on kuitenkin ihminen, henkilö kirjallisen tuotannon takana.

Alma Pöysti, Anders Slotte, Dennis Nylund, ja Patrick Henriksen Tovessa.
Tovessa nuori Jansson ohjaa Munintrollet och Kometen -näytelmää Svenskanille 1949.Ilkka Klemola / Yle

Tärkein asia, jonka Forsman haluaa Tovella välittää, on se elämänfilosofia, josta Tove Janssonin työ ja rakkaus kumpusivat. Toven lähipiiriin ja rakastettuihin kuulunut Atos Wirtanen kuvaili muumilaaksoa perheeksi, johon kaikki ovat tervetulleita.

– Ei ole sattumaa, että Toven kirjat ovat valloittaneet niin valtavan määrän sydämiä ympäri maailmaa. Ihmisten sydämissä on kaipuu siihen, että voisimme elää keskenämme vahvemmin ja lämpimämmin. Tove on teatterintekijälle ehkä siinä kaikkein komeimpia mahdollisuuksia, että taustalla on niin valtavan iso tapa ajatella maailmasta vähän enemmän, vähän paremmin, vähän syvemmin ja vähän inhimillisemmin.