Tausta: Valtapeliä Tyynellämerellä – Onko Filippiinit uusi domino Kiinan ja Yhdysvaltain pelilaudalla?

Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte lähentyy Kiinaa ja Venäjää. Donald Trumpin presidenttiys sekoittaa kuvioita entisestään.

Filippiinit
Joukko ihmisiä kantaa suurta lohikäärmenukkea kadulla.
Manilan kiinalaiskaupunginosassa vietettiin kiinalaista uutta vuotta 28. tammikuuta.Francis R. Malasig / EPA

MANILA Viime vuonna Filippiinien presidentiksi noussut Rodrigo Duterte on kääntänyt maan ulkomaansuhteet päälaelleen.

Duterte haluaa etääntyä entisestä läheisestä kumppanista Yhdysvalloista ja luoda kauppa- ja turvallisuussuhteet Kiinaan. Vaikka Filippiinit on pieni maa, sen liittolaisuudella on merkitystä suurvaltojen valtapelissä Aasiassa.

– Yhdysvallat on hävinnyt. Suuntaamme täten suhteenne teidän ideologianne suuntaan. Ehkä menen myös Venäjälle sanomaan, että nyt on me kolme maailmaa vastaan: Kiina Venäjä ja Filippiinit. Se on ainoa tie. Ilmoitan tässä nyt erkanemisesta Yhdysvalloista, uhosi presidentti Rodrigo Duterte vieraillessaan satojen liikemiesten kanssa Kiinassa lokakuussa.

Tämän jälkeen Kiina ja Filippiinit ovat keskustelleet miljardien arvoisista sopimuksista, joissa Kiina muun muassa rakentaisi rautateitä Filippiinien saarille.

Duterte on hyssytellyt maiden kiivaan kiistan Etelä-Kiinan meren alueomistuksista hiljaiseksi.

Kiinalaismiljonääri on jo rakentanut valtavan huumeiden vieroituskeskuksen Filippiineille Nueva Ecijaan tukeakseen presidentti Duterten aloittamaa veristä huumeiden vastaista sotaa.

Entiselle siirtomaaisännälle ja parhaalle ystävälle Yhdysvalloille Duterte on puolestaan vannonut lopettavansa yhteiset sotaharjoitukset.

Vanha ystävä jää itsetunnon takia

Mutta miksi presidentti Duterte haluaa pois läheisen kumppanin vaikutuspiiristä? Asian Management Insititute-oppilaitoksen dosentti, Kiinan tutkija Robert Wihtol uskoo, että presidentti Dutertella ei ole suurta strategiaa, vain itsetunto, joka vaikuttaa nyt suurvaltasuhteisiin, kun Duterte alkoi kirota Yhdysvaltoja.

Rodrigo Duterte seisoo kukilla koristellun puhujanpöntön takana ja puhuu mikrofoniin molemmat kädet hieman kohotettuina. Presidentillä on musta puku ja punainen valkopilkkuinen kravatti. Vieressä sotilas tuo muovista vesipulloa. Tausta on syvänsininen.
Rodrigo Duterte puhui Filippiinit–Kiina-kauppafoorumissa Pekingissä lokakuussa 2016.Wu Hong / EPA

– Ensin puhuttiin siitä, että häneltä oli nuorempana evätty viisumi. Hän henkilökohtaisesti jo suhtautui kielteisesti Yhdysvaltoihin, Wihtol kertoo.

– Ymmärtääkseni suorin alkuperäinen syy oli, että hänen presidenttikautensa alkoi hyvin aggressiivisella huumeita vastustavalla kampanjalla, jossa ihmisiä ammuttiin ja poliisi ampui aika vapaakätisesti ihmisiä.

Länsimaat Obaman hallinto mukaan lukien suhtautuivat Duterten huumesotaan erittäin kielteisesti.

– Mutta en ole vakuuttunut, että tämä on täysin strateginen siirto. Osin tämä on vain sitä, että länsi ei pidä maista joissa ihmisiä ammutaan näin vapaasti ja kritisoi tällaisia hallintoja. Ja välttääkseen tämän kritiikin Duterte on kääntynyt Kiinan puoleen.

Etelä-Kiinan meren kiista jäissä

Aasian–Tyynenmeren jännitys kulminoituu Etelä-Kiinan merelle.

Kiina sanoo omistavansa sen kokonaan. Yhdysvallat sanoo haluavansa varjella vapaata merenkulkua ja Filippiinit on ennen Duterten kautta tukenut Yhdysvaltoja.

Merialueen kautta kulkee merkittävä osa maailman kaupparahtia, ja meren alla uskotaan olevan suuria öljy- ja kaasuvaroja. Kiina on rakentanut sotilasvarustusta riutoille, joita Filippiinit ja muut meren reunamaat pitävät ominaan.

Mielenosoittajat pitelevät keppien päähän pulloista askarreltuja ohjuksia, jotka ovat Kiinan lipun puna-kelta-väreissä. Kyltissä lukee englanniksi: Ei Kiinan ohjusasemalle Länsi-Filippiinien merellä.
Kiinan toimet Etelä-Kiinan merellä nostattivat mielenilmauksen Makatin kaupungissa.Rolex Dela Pena / EPA

Pinnan alla kytee

Filippiinien yliopiston merioikeusinstituutin professori Jay Batongbacal näkee Kiinan suhteiden lämpenemisessä sekä uhkia etä mahdollisuuksia.

– Aiemmin maamme eivät keskustelleet edes muodollisesti. Nyt niillä on suorat keskustelut. Ilmapiiri on parantunut. Mutta Etelä-Kiinan meren suhteen paljon ei ole muuttunut. Kiina rakentaa yhä projektejaan Filippiinien talousvyöhykkeellä. Ainoa parannus on, että se ei enää aja kalastajiamme pois merialueelta, sanoo Batongbacal.

Hän pelkää, että Filippiinit menettää YK:n välitystuomioistuimen sille antaman voiton, jos Filippiinit ei nyt vaadi päätöksen mukaisesti sille kuuluvia alueita takaisin Kiinalta.

Tuomioistuin lausui viime vuonna, että Filippiineillä on oikeus merialueisiin, joille Kiina rakentaa parhaillaan lentokenttiä ja sotilasvarustusta.

Filippiiniläisille kiista Etelä-Kiinan merialueiden omistuksesta on tunteellinen.

Presidentti Duterte onkin luvannut pitää kiinni merialueiden omistuksesta mutta sanoo haluavansa Kiinan investointeja ja yhteistyötä merialueella.

Uuden ystävyyden pinnan alla on siis iso jännite.

Kansa luottaa Yhdysvaltoihin

Filippiiniläisten mielipiteitä mittaava Pulse Asia –tutkimuslaitos kysyi äskettäin, luottavatko filippiiniläiset Kiinaan vai Yhdysvaltoihin.

Kolme neljännestä vastaajista sanoi luottavansa Yhdysvaltoihin ja YK:hon. Kiinaan ja Venäjään luottaa alle 40 prosenttia vastaajista.

Pulse Asian tutkimusjohtaja Ana Maria Tabunda uskoo, että Yhdysvaltain pitkällä siirtomaaherruuden ajalla ja maiden historiallisilla läheisillä suhteilla on vaikutus suosioon.

– Kansa tuntee paremmin Yhdysvaltain kulttuurin, sillä maat olivat pitkään liittolaisia. Kiina taas on sulkenut itsensä maailmalta pitkään. Se on nouseva supervalta ja tulee alueellemme ilman aiempia sopimuksia, arvioi Ana Maria Tabunda.

"Molemmilla hullu presidentti"

17-vuotias Seth Cabanbane haluaa suhteita niin Kiinaan kuin Yhdysvaltoihin.

– Meidän täytyy lopettaa Kiinan kanssa tappelu. Meillä on iso aluekiista, ja Kiinan täytyy ymmärtää, että me omistamme alueen. Yhdysvaltain kanssa tullaan luultavasti toimeen, koska meillä molemmilla on hullu presidentti, sanoo Cabanbane.

– Meidän filippiiniläisten pitäisi konsultoida sekä Kiinan että Yhdysvaltain kanssa ja aina pyrkiä parhaaseen kaikille, sanoo puolestaan Mark Manalang.

Trump sekoitti pelipalikat

Palikat ovat täysin sekaisin, kun Yhdysvalloissakin valta on vaihtunut.

Presidentti Donald Trump näkyy jo Manilassa. Makatin bisnesalueelle nousee 57-kerroksinen lasipalatsi Trump-torni, jossa jo pienen asunnon lähtöhinta on lähemmäs miljoona dollaria.

Mutta Trumpin pyrkimys tiukentaa ulkomaalaisten pääsyä työskentelemään Yhdysvaltoihin huolestuttaa myös filippiiniläisiä.

Miljoonat filippiiniläiset työskentelevät Yhdysvalloissa ja lähettävät rahaa kotiin.

Silmälasipäinen mielenosoittaja pitelee Donald Trumpin kuvaa. Taustalla näkyy poliiseja tarkkailemassa tilannetta.
Donald Trump herättää voimakkaita tunteita Filippiineilläkin. Mielenosoitus Yhdysvaltain lähetystön edessä Manilassa.Francis R. Malasig / EPA

Kilpa Kaakkois-Aasiasta

Vaikka Filippiinit on pieni maa, sen liittolaisuudella on merkitystä Yhdysvaltain ja Kiinan valtapelissä. Robert Wihtol Manilassa muistuttaa, että Kiina pelaa aina pitkällä tähtäimellä.

– Kaakkois-Aasian voittaminen puolelleen olisi Kiinalle tärkeä saavutus. Kaakkois-Aasian Asean-maat ovat historiallisesti ollut erittäin länsimyönteisiä.

Wihtolin mukaan Asean-maista tällä hetkellä Kiinan paras ystävä on Kambodža. Thaimaalla on nyt sotilashallinto, jolle länsi on lähes kääntänyt selkänsä.

– Tämä on tarjonnut Kiinalle otollisen tilaisuuden ja se myy jo reippaasti aseita Thaimaan sotilasjuntalle. Filippiinit saattaisi tällaisessa pelissä olla jonkinlainen domino. Jos Kiina saa puolelleen Filippiinit ja Thaimaan Kambodžan lisäksi, sillä on merkittävä tuki Asean-maista, Wihtol arvioi.

Trumpin arvaamattomuus hyödyttää Kiinaa

Uudesta asetelmasta huolimatta on yhä vaikea nähdä, miten Filippiinien suurvaltasuhteet kehittyvät.

Yhdysvaltain on ollut tarkoitus lisätä puolustusläsnäoloaan Filippiineillä presidentti Benigno Aquinon aikana solmitun EDCA-sopimuksen puitteissa.

Filippiinit halusi silloin yhteistyötä erityisesti Etelä-Kiinan meren puolustamiseen.

Presidentti Duterten arvostelusta huolimatta Filippiinien puolustusministeriö ilmoitti äskettäin, että Yhdysvallat valmistelee yhä tukikohtia, joissa amerikkalaissotilaat kiertäisivät.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on taas irrottanut Yhdysvallat Asean-maiden kanssa tehtävästä TPP-kauppasopimuksesta jättäen Kiinalle tilaa omille kauppasopimuksilleen kasvavien Aasian maiden kanssa.

Trumpin hallinto kuitenkin on ilmoittanut suojelevansa Etelä-Kiinan meren vapaata merenkulkua.

Poisheitetty valttikortti?

Robert Wihtolin mukaan suurvaltasuhteissa eletään nyt taitekohdassa, jossa Kiina lisää valtaansa ja Yhdysvallat toimii arvaamattomasti.

– Näyttää siltä, että Trumpin hallinto on vähemmän kiinnostunut kansainvälisistä kuvioista ja Aasiasta. Tämä tarjoaa Kiinalle tilaisuuden vahvistaa omaa asemaansa, Wihtol sanoo.

Trump ensimmäisenä työpäivänään heitti Kaakkois-Aasiaankin liittyvän TPP-kauppasopimusken roskakoppaan. Sopimusta neuvoteltiin kuusi vuotta.

– Näyttää siltä, että Trump on vain päättänyt, että sopimus täytyy heittää menemään. Kiina pystyy todennäköisesti ajamaan nyt läpi oman kauppasopimuksensa RCEP:n. Yhdysvallat on heittänyt tärkeän valttikortin pois, Wihtol sanoo.

– Lehtien otsikot mainostivat TPP:tä lännen ja Yhdysvaltojen voitoksi ja Kiinan menetykseksi. Tämä voitto on nyt mennyt.